En tosiaan tiedä miten kestän uuden vuoden aaton yli täällä yksinäisyydessä. Tai no olemalla koneella ja sanomalla vahemmille kokoajan "joojoo". Olen huomannut kuitenkin, että mikäli käyn kävelyllä tai katson elokuvaa alkaa vain vituttaa enemmän ja enemmän. Kun dataa niin ei ajattele liian suuria. Kaikki muut jotenkin löytää bileet, vaikkei tuntisikaan pitäjiä...
En tiedä miten kestän UV!
18-vuotias poika
82198
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
on aika vilkasta uutena vuotena
Pohjoisnavalla, niin täältä löytyy aina keskusteluja. Uskoisin, että avaajallekin löytyy netistä juttukavereita, jos haluaa. Keskusteluja on vaikka millä mitalla eri aiheista. Ulkoilu tekee kuitenkin usein hyvää, että kyllä ainakin pikkukävelyllä kannattaa käydä, jos mahdollista.
Tsemppiä teille!
ystäviä netin kautta.Ensin kirjoitellut jonkin aikaa sitten vaihtanut sähköposti osoitteen,ja nyt jo tavanneetkin.Yrittänyttä ei laiteta.Jouluna ja uutenavuotena on paljon yksinäisiä täällä netissäkin.
Kun olin sinun ikäisesi joitakin vuosia sitten, olin aina yksin viikonloput ja ei ollut juuri kavereita. Muutin toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja löysin muutamia kavereita, joiden kanssa olin joskus iltaisin, mutta viikonloppuisin kaikki lähti omiin koteihin eri paikkakunnille. Olin paljon yksin tai vanhempien luona tai kävin moikkaan sisaruksiani. Luulin, että loppuelämä on sellaista. Olin 26-vuotias, kun "se oikea" tuli vastaan ja menin naimisiin. Kaikki muuttui kerralla. Olin siihen asti aina ajatellut, miten jaksan vappuaaton, uudenvuoden aaton, joulun pyhät, juhannuksen... Enää en vietä niitä yksin, mutta tiedän, mitä on viettää niitä yksin.
Kaikkea hyvää sinulle ja olen ihan varma, että joku päivä tuuli kääntyy ja tuo sinullekin lempeitä tuulia.
Onko kukaan palstalaisilta lähtemässä katsomaan Turisasta ja Finntrollia Nosturiin uutenavuotena?
Itse lähtenen, yksin.
Minä teen sitä mitä aina vapaailtoina. Olen kotona, surffaan netissä ja katselen telkkaria. Käyn ehkä vanhempien luona kahvilla. Minulle mitään uusiavuosia, vappuja, juhannuksia ym. ei ole edes olemassa. Tavallisia päiviä.
Itselleni merkkipäivät ja muut juhlat on normaaleja päiviä sillä erotuksella että yksin kotona ollessa on tunne että kaikki ei ole niinkun pitäisi..
Minäkään en ymmärrä miten joillekin ihmisille on vaan niin helppoa saada jotkut bileet uudeksi vuodeksi. Kaikilla on joku kaveri, joka tietää jonkun joka tuntee jonkun jne.
Uutta vuotta pahempi hetki on vielä se, kun sen jälkeen kaikki kyselee, että mitä teit uutena vuotena. Silloin tuntuu, että he vain haluavat kuulla, miten olen taas lojunut kotona vanhempien kanssa tekemättä mitään. Ja surullista kyllä niin se tarina usein menee. Olisi niin hienoa kertoa heille, että tapasin sen oikean joissain hurjissa bileissä minne vain ajauduin sattumalta.
On se nyt kuitenkin vähän säälittävää laittautua hienoksi ja lähteä vain kulkemaan ympäriinsä etsimään jotain bileitä. Ei minusta ole sellaiseen. Toivoisin vain, että joku päivä kaikki muuttuisi. Tapaisin jonkun henkilön, joka auttaisi minut pois tästä pimeydestä jossa tunnen nykyään eläväni. Tuntuu vaan niin paljon siltä, ettei minulla ole mitään tarkoitusta tässä maailmassa. Haluaisin vain alottaa alusta niin, ettei kukaan tuntisi minua ja olla joku aivan toinen ihminen.