Ennenkaikkea mainostajat näyttävät olettavan, että vain nuoret ihmiset käyttävät rahaa. Valmisvaatteet on selvästi tehty alle kolmikymppisille. Viikkolehdet kertovat asiat nuorten näkökulmasta. Televisio-ohjelmat on suurimmalta osin vain nuorille aikuisille tehtyjä. Eikö meidän aikuisten ja eläkeläisten raha kelpaa kenellekään? Jos haluaisin jonkin mukavannäköisen vaatteen tavaratalon rekiltä, ei kokoani löydy, vaikken ihan elefantin kokoa olekaan. Meidän ikäisten arvostus näkyy pihtiputaan mummoina, mummon (miksei vaarin?) markkoina ja muissa hiukan vanhempaa väestön osaa alentuvasti puhuttelevissa yhteyksissä.
Olisipa mukava nähdä joskus mainoksen loistoauton nokkapellillä alaikäisen anorektikkotytön sijaan joku kuusvitonen miespuolinen silmänilo tai ikäisemme nainen hymyilemässä! Heti alkaisin suunnitella auton vaihtoa.
Paljonkos meitä eläkeikäisiä taas onkaan, puolitoista miljoonaako?
Olisipa mukava nähdä joskus mainoksen loistoauton nokkapellillä alaikäisen anorektikkotytön sijaan joku kuusvitonen miespuolinen silmänilo tai ikäisemme nainen hymyilemässä! Heti alkaisin suunnitella auton vaihtoa.
Paljonkos meitä eläkeikäisiä taas onkaan, puolitoista miljoonaako?
Vastaukset 21
Vanhimmat
sanoit. Aivan tuota samaa olen ajatellut. Kun nyt kerran elämme kohderyhmien aikaa, luulisi että meihinkin kohdistettaisi jotakin. Mutta esimerkiksi mainoksissa meitä (siis hieman vanhempia ihmisiä) käytetään naurettavina yksityiskohtina.
ovat oivaltaneet, että tämän ikäinen ostaa, mitä tarvitsee muun kuin mainonnan perusteella. Itseäni ärsyttävät esim. senioreille suunnatut valmismatkat. Ne ovat melko kalliita, eli oletetaan, että eläkeläisillä on rahaa. Olen hiljattain muuttanut ja sen jälkeen päättänyt, että materiaa en enää hanki. Lontoossa "shoppailin" istumalla kaksi kerroksisen bussin yläkerran etupenkillä ja tarkkailemalla ihmisiä Oxford ja Regent Streetin vilinässä.Matkalla olisin ostanut kunnon kartan Edinburghista ja sen lähialueelta. En löytänyt kaupungin kirjakaupasta. Lontoon tax freestä löysin sentään melko edullisesti Skotlannin matkaoppaan. Toivon, että voin tutustua alueeseen tarkemmin. Joku matkanjärjestäjä voisi kyllä suunnata senioreille melko edullisia matkoja ja mainostaa niitä.
on ennen kaikkea miesten, nuorten tehokkaiden miesten, joiden äidit eivät ole opettaneet poikiansa kunnnioittamaan itseään(siis äitejään) . Ja miehet ovat ennen kaikkea visualisteja, ja nuoret naiset (melkein lapsia vielä)ovat nykyihanteen mukaan visuaalisesti kauniita.
Mutta nythän tähän on tulossa muutosta: Mauri Pekkarinen on ilmaissut paheksuntansa alusvaateteollisuuden mainostajille. :)
puhuu, eikä sillä ole mitään tekemistä äitinsä kunnioittamisen ja oppien kanssa.
Sitä työtä ja tulosta tekee mitä yritys vaatii, että saa sen työpaikkansa yleensäkin pitää alalla kuin alalla.
Toki onhan ne mainokset aika seksiin viittavia, mutta kuka niitä jää tuijottaan, ne vilahtaa ohi silmien siinä muiden plakaattien seassa.
miksiköhän ne sitten ylipätään sellaisiksi tehdään!? Kyllä se on hyvin tarkkaan tutkittu, mikä myy ja mainokset tehdään sen mukaisiksi. Ei ole ollenkaan sama, mikä siellä vilahtaa!
viime kesänä joutui Eurooppalainen tavaratalo poistamaan liian seksikkäät katumainokset Helsingissä. Siitähän käytiin kova keskustelu, kun muissa Euroopanmaissa ne hyväksyttiin. Poikkeuksen tekivät Suomi ja Arabimaat. Sillon muuten tuli ehdotuksia Helsingissä olevien alastonpatsaitten vaatettamisesta.
miksi minun ne pitäisi muistaa! Täällä periferiassa ei välttämättä tule jokaista Helsingin tuulahdusta seuranneeksi...
myydään useimmissa marketeissa ja tavarataloissa juuri sitä samaa tavaraa kuin kaikissa muissakin. Kun halutaan maksimoida tuottavuus, valikoima määritellään suurimman kysynnän mukaan, eikä vähän kiertäviä kokoja tai malleja oteta ollenkaan mukaan.
Vaatteiden koko ei välttämättä muutu iän myötä; monet ikäisemme ihmiset ovat samoissa mitoissa kuin nuoruudessaan. Omasta mielestäni Suomessa lähes kaikki aikuisille naisille tarkoitetut vaatteet on suunniteltu lyhytraajaisille, ja niissä on paljon tilaa keskivartalon sekä reisien alueella. Silloin, kun Pirjo Laitila oli yhden vaateketjun mannekiinina, sen putiikeissa myytiin kivoja aikuisten naisten vaatteita - myös pitkille. Kun ketjun omistaja vaihtui, ko. ketjun myymälät muuttuivat lumppukaupoiksi.
Oletteko te löytäneen kivoja kauppoja, joissa eläkeikäiset ja sitä lähestyvät ihmiset on erityisesti otettu huomioon?
Joitain aikuisille tarkoitettuja mainoksia on alettu jo tehdäkin. Tavallisen näköisiä ja ikääntyneitäkin näkyy joidenkin liikkeiden mainoksissa. Tyylikkäästi ikääntyneistä löytyy mielestäni myös paljon kauniita ihmisiä. ;))
Ainakin pankkipalveluita, matkoja ja aikakauslehtiä olen huomannut markkinoitavan 55 -ikäluokille. Oletteko te huomanneet muita?
Jossain määrin voimme itsekin vaikuttaa asioihin; ei pitäisi tyytyä siihen mitä tarjotaan, vaan pitäisi vaatia parempaa. Ellemme kerro mitä haluamme, ei kukaan osaa sitä meille tarjota.
Suomesta voisimme halutessamme tehdä "eläkäikäisten paratiisin" ja vallata enemmistön päätöksentekijöiden paikoistakin - jos itse luottaisimme ikääntyneisiin ja haluaisimme vaikuttaa.;))
Vaikutetaan, eikä vaieta. Mihin voisi valittaa esim. mainonnasta? Mitä olette tehneet saadaksenne äänenne kuuluviin?
esittämääsi termiin tartuin. "Mummonmarkka"! Minä näen punaista aina, kun sitä käytetään.
Milloin meillä on ollut sellainen rahayksikkö kuin "mummonmarkka"?
Siitä on jostain syystä tullut oikein muotisana ja kuten mainitsit, tuon "pihtiputaan mummon" ohella se kuvastaa oikein hyvin vanhempiin ihmisiin suhtautumista.
Vähättelyä ja alentavaa suhtautumista.
Tuleeko esim. meistä naisista automaattisesti mummoja heti, kun täytämme vaikkapa kuusikymmentä?
Olimmepa mummoja tai ei.
Meidän ikäisemme naiset ovat täysin eri maailmanluokkkaa kuin sisaremme vaikkapa viisikymmentä vuotta sitten. Sitä eivät vain näytä mm. mainosmiehet tajuavan.
Vanhempi siskoni kuuluu niihin suuriin ikäluokkiin. Eniten lapsia syntyi Suomessa 1947 - eli samana vuonna kuin siskoni ja hänen miehensä. Muistan kun lapsena naapureissa oli aina kavereita kun lapsia oli paljon (paitsi meillä vain kaksi tyttöä).
Suuriin ikäluokkiin kannattaisi mainostajienkin panostaa. Se eräs saippuamainos ja ihonhoito hiustenhoitoaine mainos on lempimainokseni. Silloin eio tarvitse vaihtaa kanavaa. Aikuiset hyvin säilyneet naiset mainostavat tuota merkkiä ♥
Olisi kyllä kiva katsoa mainoksia, joissa olisi aikuisia meidän ikäisiämme miehiä...
Eiköhän se mainonta liene tarkkaan harkittua tuloksen maksimoimiseksi. Nuorissa on kauppiaille "tulevaisuus" ostajina. Nuorille on helpompi myydä trendi-tuotteita, joita "kaikki haluavat." Siinä menee kaikenlaista krääsää. Esimerkkinä nämä jouluhulinat; ennen joulua vietettiin vaatimattomammin, nyt se on paisunut vuosi vuodelta.
Siinä ne saa "putsattua" mummot ja ukitkin jos ei kantti riitä kieltäytyä. Kas kun "lapsukainen" sanoo; "minun on pakko saada, kaikilla se jo on."
Maailma on nuorten ja he kuluttavat eniten rahaa pukeutumiseen ja frendituotteisiin.
Otan esimerkin ravintolaelämän muutoksesta.
Kun ravintola-alalla alkoi tosi muuttos kahdeksankymmentäluvun loppupuolella, olin ravintolan johtotehtävissä. Tanssiravintolat eivät enää olleet riittävän kannattavia. Alettiin panostamaan nuoriin. Diskotyyppiset paikat valtasivat alan.
Muistan kun eräs naisasiakas soitti ja oli vihainen, koska ravintolamme muuttui remontin jälkeen aikuisten tanssipaikasta nuorten diskoksi. Kysyin häneltä kuinka usein olette käyttäneet ravintolassamme palveluita. Nainen vastasi, että olemme vakioasiakkaitanne, käymme joka vuosi hääpäivänämme syömässä ja tanssimassa teillä.
Tämä riitti minulle esimerkiksi, että aika oli ajanut ohi. Keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset eivät elätä ravintolabisnestä.
Onhan se tietenkin ikävää kun haluaisin mennä ulos, mutta ei ole oikein sopivaa tanssiravintolaa, ainakaan täällä perukassa.
Hätkähdin, kun rupesin seuraamaan kadulla vastaantulevia ihmisiä! Tämän ikäisiä ei juuri näkynyt!
Kannattaako siis kohdistaa mainonta meidän ikäluokalle? Kysyy ukesti 60, vaan ei 70
Riippuu varmaan siitä missä asuu, missä liikkuu ja mihin aikaan. Itse olen päinvastoin viime vuoden aikana ihmetellyt miten paljon meitä ikäisiäni ja sitä vanhempia näkee päivittäin, marketeissa, kadulla, konserteissa, kansalaisopistossa, teatterissa jne. Yöllä en liiku kaupungilla ja kauppareissuja en tee siihen aikaan kun työssäkäyvät ihmiset yleensä asioivat.
Olepas nyt rehellinen; eikö näin ole ollut aina ja eikö se ole aika luonnollista ts. että katseet ja markkinointi kiinnittyvät ensisijaisesti nuorisoon, tulevaan ja olevaan kuluttajapolveen? Vanhempien on edellytetty vetäytyvän taka-alalle ja ryhtyvän oikeasti vanhuksiksi eli olemaan hiljaa ja valmistumaan sukellukseen nurmen alle. Niin on aikaisemmin tapahtunutkin mm. meidän ollessamme nuoria ja vereviä.
Nyt on vaan juttu niin,että nykyiset 50-60-vuotiaat ovat entistä elinvoimaisempia ja kiitos ravinnon, koulutuksen ja terveydenhoidon myös ikäistään nuoremman näköisiä, jos entisiin sukupolviin verrataan. Koska markkinoijat ja mainostajat ovat itse nuorempaa sukupolvea, he eivät tiedä tottumuksistamme tai mieltymyksistämme - eivätkä perinteiseen tapaan ole kiinnostuneita vanhuksista - minkään ikäisistä. Siinä mielessä on sokeaa marinaa,ettei Suomesta löydy työtä. Löytyy, kun ensin tehtäisi jotakin, mutta eihän tämäkään asia päivittelemällä etene. Seniorikulutukselle olisi valtaisat markkinat eikä vain Suomessa, kun vain joku tekisi jotakin...
Kysymykseesi: kyllä maailma pääsääntöisesti silti on nuorten, kaikelle on aikansa ja aika eli ajan päättymisen läheisyys tulee vastaan kun ikäännytään: ihan kaiken aloittaminen alusta ei enää ole mahdollista.
Tutkimuksia kuulemma kuitenkin tehdään (mistä seniorit tykkäävät). Äskettäin hyväksyttiin mm. erään nuoren naisen väitöskirja vanhempien naisten pukeutumisesta ts. miksi kaupassa on vain mummokuteita. Vastaukseksi tuli esim.: suunnittelijat kyllä suunnittelevat vaihtuvia ja vähemmän mummokuteita vanhemmille ikäluokille, mutta sisäänostajat ja vaatteiden valmistajat eivät ole innokkaita muutamaan entisiä mallistoja. Eli mummomekkoa riittää edelleen. Minkäs mahdat, kun ei raha kelpaa nirsolle vaatetusteollisuudelle ja monelle muullekin alalle.
...tehdä aikuisille naisillekin vaatteita. Olen selannut esim. saksalaisia katalogeja, jotka on suoraan suunnattu keski-ikäisille. Pakottavatko suomalaiset valmistajat ja kauppiaat meidät ostamaan ulkomaisia vaatteita?
Enpä enää muista, koska olen suomalaisen vaatteen ostanut mukaanlukien alusvaatteet ja sukat. Postimyynnistä ostan valtaosan ja saan näin sopivia ja tyylikkäitä kuteita eikä ollenkaan mummokuosia.Kaupasta ostamani ovat poikkeuksetta olleet joko ruotsalaisten tai saksalaisten valmistajien tuotantoa.
Nämä suomalaiset mallistot ja leikkaukset eivät sovi minulle, olen joko liian iso tai muuten omalaatuisen mallinen. On se vaan kumma, että ruotsalaisten valmistajien mallistot sopivat. Kuka viitsii maksaa vaatteesta joka löksöttää tai piukottaa, enempi sopivia kai edelleen ostellaan, vaikka mummoja ollaankin.
Aina, kun suomalaisten valmistajien mallistojutut tulevat pramille, ryhdytään valittamaan,että kun on niin pienet markkinat meillä, ei kannata pieniä mallistoja tehdä. Noh. eläkeläisissä tulee olemaan isot markkinat, vaan eipä silti...
Nykyisin naiset elävät sinkkuina paljon kauemmin, kuin me aikanamme.Käyttävät rahaa vaatteisiin ja pukeutumiseen moninkertaisesti sen määrän, kuin me seniori-ikäiset.Jokaisiin kinkereihin hankitaan uusi kolttu, ja sopivat muut asusteet.
Kyllä markkinavoimat määräävät nykyisin kaikessa . ((
Voisin käyttää vaatteisiin ym. useita satoja euroja kuukaudessa. Miten nuoret opintolainoineen ja asunnon hankkimisineen? Tätä ei kai mainostajat tiedä/ota huomioon.
Eläkeläiseksi olet sangen varakas jos pystyt moiseen rahan tuhlaukseen. Ikävä kyllä suurin osa meistä saa sen verran, että juuri ja juuri toimeen tulee.