Termiä meemi on käytetty kuvaamaan informaatiota, joka leviää viestinnän kulttuurievoluutiossa aivan kuten geenit leviävät biologisessa evoluutiossa. Meemit ovat siis tiedon kokonaisuuksia, jotka ovat olemassa vain aivoissa tai aivojen avulla tuotetuissa esineissä, kuten tietokoneissa tai kirjoissa. Meemiteoria tutkii meemien leviämistä ja yleistymistä.
Termiä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Meemit voivat ideoiden ja kielellisten ilmausten, kuten vuorosanojen tai kirjallisten lainausten, lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, kuten mieleen soimaan jääviä melodioita, suunnitelmia, kykyjä, moraalia ja esteettisiä arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi
Miettikääpä miten hyvin tämä käsite sopii uskontojen tutkimiseen. Miksi islam voittaa? Meemiteoriassa piilee vastaus.
Termiä meemi käytti ensimmäisenä Richard Dawkins vuonna 1976 kirjassaan Geenin itsekkyys. Meemit voivat ideoiden ja kielellisten ilmausten, kuten vuorosanojen tai kirjallisten lainausten, lisäksi olla lyhyitä sävelmiä, kuten mieleen soimaan jääviä melodioita, suunnitelmia, kykyjä, moraalia ja esteettisiä arvoja ja lähes mitä tahansa, mikä voidaan oppia muilta yksittäisinä yksikköinä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Meemi
Miettikääpä miten hyvin tämä käsite sopii uskontojen tutkimiseen. Miksi islam voittaa? Meemiteoriassa piilee vastaus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...tai mikä tahansa muu uskonto voittaisi eli JOS se leviäisi kaikkialle maailmaan, se tarkoittaisi meemihypoteesin (tai ehkä paremminkin meemimallin) mukaan lähinnä sitä, että kyseinen uskonto sisältäisi sellaisen hyvin monimutkaisen meemipleksin, so. joukon toisiinsa tiukasti liittyviä meemejä (yksinkertaistaen: eksplisiittisiä ja implisiittisiä ideoita), jolla olisi voimakas taipumus säilyä vaihtelevissa ympäristöissä ja syrjäyttää "olemassaolon taistelussa" muita vastaavia meemipleksejä.
Tämä ei sinänsä kertoisi mitään kyseisen uskonnon (eettisestä) hyvyydestä tai huonoudesta, sen totuudellisuudesta tai epätotuudellisuudesta. Se kertoisi lähinnä jotain sen tapaista, että sellaiset yhteisöt, joiden kulttuuriperinnössä välittyisi muiden meemien ja meemipleksien ohella ko. meemipleksi, olisivat taipuvaisempia säilymään, kuin sellaiset yhteisöt, joiden kulttuuriperintöön ei sisälly ko. meemipleksiä.
Meemin käsite on aika ongelmallinen eikä suinkaan kulttuuriteoreetikkojen yleisesti hyväksymä. Monet katsovat, että se ei tuo mitään uutta kulttuuri- tai kulttuurievoluutioteorioihin, ei ota riittävästi huomioon kulttuuritutkinnassa olennaista tulkinnan käsitettä ja sitä paitsi sisältää suuren joukon todistamattomia (ja ehkä lausumattomiakin) otaksumia ja on siksi varsin hämärä jo käsitteenäkin.
Ei ole osoitettavissa, että mikään uskonto olisi aiemmin voittanut – useimmat ovat hävinneet, jättäen jälkiään (”meemejään”(?)) seuraaviin uskontoihin. Vielä vähemmän on voitu osoittaa, että mikään erityinen uskonto tulisi voittamaan.