Niin,ehkä (heh, luultavammin...) jo kolmatta välivuotta aloittelevasta ihmisestä olisi kiinnostavaa tietää, että kuinka monta välivuotta ihmiset ovat suunnilleen viettäneet ennen opiskelemaan pääsyä, ja mitä olette mahtaneet tehdä tuon ajan?
Itse olen ollut viime vuoden ulkomailla, ja Eurooppaan aion suunnata tänäkin vuonna, mikäli aavistukseni osuu oikeaan.
Avoimeen tietenkin voisi mennä, mutta jotenkin ulkomaille lähteminen tuntuu helpommalta... Pääsee kaiken lisäksi pakoon sitä ahdistavaa "en ole vieläkään opiskelemassa"- tunnetta.
Itse olen ollut viime vuoden ulkomailla, ja Eurooppaan aion suunnata tänäkin vuonna, mikäli aavistukseni osuu oikeaan.
Avoimeen tietenkin voisi mennä, mutta jotenkin ulkomaille lähteminen tuntuu helpommalta... Pääsee kaiken lisäksi pakoon sitä ahdistavaa "en ole vieläkään opiskelemassa"- tunnetta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lukion jälkeen tuli vietettyä yksi välivuosi melkein täysin jouten, sitten toinen vuosi meni ulkomailla opiskellessa ja kolmas välivuosi kansanopistossa. Sen jälkeen tuli oltua kolme vuotta töissä ja nyt olen mahdollisesti aloittamassa "varsinaisia" opiskeluja. Ellen sitten taas päädy pitämään jonkin sortin välivuotta :o)
...mie nyt vietin "vain" yhden välivuoden. Hain heti lukion jälkeen hätäpäissäni yliopistoon lukematta mitään ja käteenhän se meni:) Vietin siis vuoden kammottavassa duunissa. Kyseisen vuoden aikana päässäni kehkeytyi ajatus hieman luovemmasta työstä ja pääsin kuin pääsinkin opiskelemaan haluamaani alaa. Valmistun jouluna tai alkuvuodesta, mutta työpaikasta ei ole hajuakaan. Hommahan on näin, että mitä useampia välivuosia viettää, sitä vaikeampaa on paluu koulunpenkille. Ensinnäkin minä totuin kohtalaiseen liksaan ja oli siinä sitten ihmettelemistä kun tulot laski kun lehmän häntä. (Velkaahan sitä tuli...)Mutta jos ei oikein tiedä mitä haluaisi opiskella, niin vaikeatahan se on tsempata pääsykokeisiin. Mutta elämä vie, ja ahaa-elämyksiä tulee...(vaikka välillä täytyy vähän potkia:) Avoimessa on se hyvä puoli että ne preppaavat pääsykokeisiin...
yhden välivuoden AMK:n ja yliopiston välissä, tosin silloinkin luin keväämmällä jo yliopiston pääsykokeisiin.
Itse vietin lukion jälkeen kaksi välivuotta:
Valmistuin ylioppilaaksi 2000 keväällä, pidin ½ vuotta välivuotta löysäillen
2001 vuoden alussa lähdin armeijaan, siellä olin vuoden
2002 pääsin armeijasta ja aloin lukemaan pääsykokeisiin
2002 kevät, pääsin kauppakorkeaan ekalla yrittämällä.
Elieli pidin siis kaksi välivuotta, mutta tosiasiassa vain ½. jeh.
Joo, älä lannistu! Meitä on siis muitakin... Itselläni kanssa kolmas välivuosi alkamassa. Viime syksynä olisin päässyt kouluun, muttei AMK oikein innostanut, joten menin mieluummin töihin. Nytkään en sitten päässyt haluamaani yliopistoon, joten työnteko jatkuu. Mutta ensi vuonna on jo pakko päästä. Tänä keväänä luin niin älyttömästi pääsykokeisiin, että vuoden päästä en enää pysty nielemään tätä pettymystä. Toi ulkomaille lähtö kuulostaa aika hyvältä. Vois alkaa itsekin tässä kesäduunin jälkeen kattelemaan työpaikkoja jostain kauempaa... =)
Oletteko miettineet vakavissanne avointa yliopistoa? Kaikilla yliopistotason oppilaitoksilla on avoin osasto, jossa voi suorittaa opintoja. Saattaisitten saada parhaassa tapauksessa jopa kokonaisen vuoden opinnot suoritettua, jos oikein ahkeroisitte.
Ymmärrän, että kolmas välivuosi alkaa jo masentaa, jos todella tietää, minne haluaa. Tsemppiä ensi kevääksi! Mieti myös, pystyisitkö luikertelemaan sisään jonkin toisen aineen kautta. Ystäväni haki papereilla matematiikkaan ja luikerteli tasokokeen kautta nykyiseen pääaineeseensa. Kaikki kortit peliin!
eka välivuosi on lähtemässä käyntiiin elokuun jälkeen jos nyt en sit saa töitä mistää niin en tiedä mitä kummaa meinaan tehdä...kuviot ois selvät mut toteuttaminen ei ole helpoa koskaa kouluihin ei tosta noin vaan mennä! ens vuonna kyl meen väkisinkin johonkin kouluun mut työpisteitä ois vaan saatava mahdollisimman paljon ja se on vaikeeta koska ainoa mistä hyödyn on apteekkialan hommat! yhden apteekin kylästä ei töitä niin vaan löydy ja soiteltu on muuallekin mut ei oikeen meinaa heti onnistaa! puolipv töitä olis mut niist en hyödy ku rahallisesti..työpisteitä ei tipu! pitää kai ens vuonna koittaa hakee mahollisesti myös amikseen lukee farmanomix vaikka 3v siel ei huvita koska yliopisto on täytäimessä niin toisen astee koulu tuntuu jotenkin luovuttamiselta...ni aina ei voi voittaa pitää koittaa miettiä!! tosi hieno valmitua sit jokus 27 siihe ammattii mihi todella tahtoo jos menee vuosi ennen kun sinne pääsee!
mut opiskeluelämä on kovaa..
Onko nyt suuri ero valmistutko 26- vai 27-vuotiaana?
Työpisteiden ja rahan lisäksi oman alan työpaikka tuo roppakaupalla kokemusta jota voit mahdollisesti käyttää hyväksesi pääsykokeissa.
Tai harkitse vaihtoehtoisesti avointa, jos omalla alallasi sellaisia järjestetään.
AMK on sekin parempi vaihtoehto kuin ei mitään.
Eli kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 2002,enkä päässyt mihinkään,vaikka moneen paikkaan hain.Nyt näyttää jo paremmalta,paikka yliopiston yhteiskuntatieteellisessä on jo varma,vielä odottelen tietoa Humak:ista(viittomakielen tulkki)ja jos sinne pääsen,niin en kyllä sitten tiedä kumpaanko menen,no hyvinhän mulla on kuitenki asiat..
Työskentelin melkein koko menneen lukuvuoden kouluavustajana,tai siis se oli työharjoittelua,ei palkkaa siis(työmarkkinatuella)Mahdollisesti arvokkaita työkokemuspisteitä kuitenkin sain.Lisäksi kävin kansalaisopistossa pari viittomakielenkurssia,joten "extra-pisteitä" olen yrittänyt välivuoteni aikana kerätä..
Joskus aina kuulee joltain,että on hakenut jonnekin samaan paikkaan viis tai kuus kertaa,huh huh,en jaksas minä,mutta tsemppiä vaan kaikille opiskelupaikan "metsästäjille"!
:) Ei tullut sittenkään sitä kolmatta välivuotta :)
No itse olen pitänyt yhden välivuoden lukion jälkeen ennen kuin menin 9 kuukaudeksi opiskelemaan mediaa ja tekemään juttuja televisioon. Sen jälkeen menin kuukaudeksi töihin husky kennelille ja nyt olen taas pitämässä välivuotta.. Tuo on tosiaan aika "kiva" tunne tuo "Katos, kun en ole vieläkään opiskelemassa.. Niin, että minnekö aion mennä? No kun en vielä tiedä.. Ai miksi en? No tuota..". Yleinen pakko vaatii, että menen heti samantien opiskelemaan tai töihin joksikin aikaa, etä taas voisin sitten opiskella.. Mutta entäs jos ei vielä tiedä mitä haluaa tehdä? Sillä ei taida olla mitään merkitystä. Kunhan vain menee jonnekin se on pääasia. Itse en todellakaan aio tehdä mitään mikä minua ei kiinosta. Miksi tylsistyisin opiskelemalla jotain mikä minulla ei todellakaan kiinnosta? Sitten vielä voivotellaan että kun "sillä menee opiskelutkin niin huonosti..". Mikä tätä maailmaa vaivaa??