Luin allaolevia viestejä ja niiden johdosta ja niissä esitettyjen linkkien taakse kätkeytyvien kuvien johdosta mieleen juolahti mikä on ko talomerkin käyttöikä?
Aika kammottavia kertomuksia ja kuvia rakenteista linkkien takaa löytyy. Talomerkin talot ovat rossipohjaisia ja rossipohja vaatii toimiakseen hyvän tuuletuksen ja lisäksi mielellään sopivan rakennuspaikan. Aika hepposilta rossipojasta katsottuna talomerkin rakenteet vaikuttivat. Voivat olla ihan toimivia kunhan tuuletuksetsta ja samalla myös alapohjan lämmöneristvyydestä on huolhdittu riittävällä tavalla. Varmin tapa noissa kevyesti rakennetuissa rossipohjissa on koneellinen tuulletus. Tiedä sitten kuinka moni oman kodin rakentaja on valmis sitotumaan kohoavilla sähkön hinnoilla ei näkyvään sähkönkulutukseen.
Aika kammottavia kertomuksia ja kuvia rakenteista linkkien takaa löytyy. Talomerkin talot ovat rossipohjaisia ja rossipohja vaatii toimiakseen hyvän tuuletuksen ja lisäksi mielellään sopivan rakennuspaikan. Aika hepposilta rossipojasta katsottuna talomerkin rakenteet vaikuttivat. Voivat olla ihan toimivia kunhan tuuletuksetsta ja samalla myös alapohjan lämmöneristvyydestä on huolhdittu riittävällä tavalla. Varmin tapa noissa kevyesti rakennetuissa rossipohjissa on koneellinen tuulletus. Tiedä sitten kuinka moni oman kodin rakentaja on valmis sitotumaan kohoavilla sähkön hinnoilla ei näkyvään sähkönkulutukseen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Niin, jos olisit vaikka myyjälle soittanut niin olisit heti saanut vastauksen. Talossa on rossipohja joka on tuuletettu. Hyvin. Siellä on myös koneellinen kuivain. Me ei olla sitä tarvittu. Mittari kertoo jos kosteutta on niin paljon, että tarvii käyttää. Vanhassa hirsitalossammekkin on rossipohja. Hirret näkyy alhaalta oikein hyvin, eikä tämä reilu 100 vuotias talo osoita mitään mätääntymisen merkkejä vaikka tuuletus aukkoja on vähemmän, kuin älvärissämme, eikä hirsitalossamme ole edes sitä konetta.
Rossipohjan tuulettamisesta. Takuuehdot vaativat kuivurin päälle. Uskoakseni aika monelle juolahtaa mieleen sulkea tuuletuluukut kun kuivain on päällä. Muutoin koko kylän yllä oleva ilmakehä saattaisi kuivua liikaa. Puhutaan siis umpinaisesta tilasta jossa kondensoiva ilmankuivain jota yhtäältä pitäisi käyttää, mutta toisaalta ei jäätymisvaaran vuoksi saisi käyttää alle 5 asteen lämpötiloissa, siis sydäntalven aikana. En luonnehtisi hyvin tuuletetuksi. Miksiköhän takuuehdot vaatii sen kuivurin käyttämistä?
Vanhat hirsitalot ovat asia erikseen. Ei tarvi olla kovin suuri neropatti kun ymmärtää kumpi taloista on paremmin lämpöeristetty 100-vuotias hirsitalo vai älvsbytalo. Vanhoissa hirsitaloissa rossipohja pääsi hengittämään mm alapohjan läpi. Toisaalta tuvan lämpö johtui myös alaspäin kun eristeet olivat mitä olivat. Lattian lämpimyyttä ei pidetty tärkeänä ja tuskin edes teknisesti mahdollisena vuonna 1907. Älvsbytalon rossipohjalla ei ole paljoa tekemistä satavuotiaan hirsitalon pohjarakenteen kanssa.
Läväri-myyjän puheisiin ei kannata luottaa paskan vertaa koska tehdas sanoutuu irti kaikista myyjän puheista toimitussopimuksen allekirjoitusvaiheessa. Hupaisana yksityiskohtana moni Ä-positiivinen on kääntynyt oman talonsa valmistumattomuuden myötä Ä-negatiiviseksi. Esimerkkinä yltiöpositiivisen keskustelupalstan moderaattorit http://alvsbyhus.forum24.se/
Lävärin hankkineiden onni ja autuus on suurimmillaan siinä vaiheessa kun tontilla ei vielä tapahdu mitään. Siitä se tyytyväisyys sitten laskee ja moni tavoittaa pohjan noin vuoden asumisen jälkeen. Tanskalaisen lehtiartikkelin mukaan lävärin hankkineilla on suurempi riski erota kuin muun merkkisen talon hankkineilla.
Laattaperustus on täydellinen fiasko, kuten tasakatto suomen olosuhteissa!
Joka on tutustunut vesivahinkojen turmelemiin taloihin ei varmasti tekisi laattaperustukselle omaa taloaan. 50-luvulla rakennetussa kotitalossamme ei ole mitään ongelmia, kun se on rakennettu rossipohjalla.
nykyisiin paremman eristyksen taloihin. Siinä 50-lukulaisessa lämpöä pääsi sinne rosiipohjaa lämmittämään ja se ei ollut kosteuspommi kuten nykyisin. Tosin älvsbyn ohkainen 190mm eristys ja reiät alapohjassa tasoittavat hommaa hiukan.
Laattaperustainen on aina parempi. Ei notku lattia jalan alla, ei narise lattiat.
Olen samaa mieltä lattioden suhteen. Päästiin lopultakin eroon erheestä. Kyllä sen ehyen eristyksen tuoman vaikutuksen huomasi heti alku syksystä tai jo loppukesästä. Kyllä kunnon kakku jalkojen alla on aina oikea lattia ja kiertävällä sellaisella. Ei notku enää ja voi tulla kaveritkin kylään ja astella ihan omilla tyyleillään, eikä tarvi vaivaituneena hipsutella. Sitä paitsi onhan näissä kivilattioissakin tuulettuvat alapohjat.