Kerron hiukan meidän kerhosta.
Olemme koettaneet juhlissa päästä pois kankean juhlallisista tunnelmista, samoin vältämme myöskin remuamisjuhlat.
Ihminenhän on ainoa eläin, joka voi aikuisenakin
vielä leikkiä, joten sen tyyppiset juhlat varmaan miellyttävät kaikkein eniten.
Meidän seuramme johtaja on ollut loistotyyppi, huumorintajuinen, viisas, esiintymiskykyinen Lakeuden mies. Valitettavasti säännöt määräävät,
että johtajankin on vaihduttava! Toivon, ettei jäsenmäärä, joka on ollut kasvussa, lähde alenemaan.
Toivottavaa olisi, että kaikki osallistujat kantaisivat kortensa kekoon myös esiintymisessä, sillä ohjelman koostaminen ei varmaankaan niitä helpoimpia hommia ole.
Olemmeko liiaksi katselleet TV:tä, niin että otamme annettuna sen, että istumme vain yleisönä, katselemassa.
Oletamme, että automaattisesti 'joku' huolehtii ohjelmasta.
Lapsuuden joulujen muistelemisella saimme kokoon hauskoja pikku stooreja. Uskon, ettei ystäväni Riitta pahastu, vaikka kerron hänen muistelunsa.
Äiti oli pyytänyt Riittaa 14-v. hakemaan kellarista perunoita. Kellariin oli kuitenkin jäänyt joulupukin asu, jonka Riitta puki päälleen. Äiti ihmetteli, minne se Riitta niiden perunoiden kanssa jäi ja pyysi pikkusiskoa, 2-vuotiasta Maijaa käymään katsomassa. Maija tuli pian kiljuen takaisin: "Nyt se joulupukki on siellä kellarissa, ja se on syönyt Riitan! Sen mahasta tulee Riitan ääntä!"
Mitä enemmän 'yleisö' antaa itsestään, sitä enemmän tulemme tuntemaan toisiamme, ja siten tylsyys haihtuu.
Sama pätee varmaan täällä keskustelupalstoillakin.
:)
Olemme koettaneet juhlissa päästä pois kankean juhlallisista tunnelmista, samoin vältämme myöskin remuamisjuhlat.
Ihminenhän on ainoa eläin, joka voi aikuisenakin
vielä leikkiä, joten sen tyyppiset juhlat varmaan miellyttävät kaikkein eniten.
Meidän seuramme johtaja on ollut loistotyyppi, huumorintajuinen, viisas, esiintymiskykyinen Lakeuden mies. Valitettavasti säännöt määräävät,
että johtajankin on vaihduttava! Toivon, ettei jäsenmäärä, joka on ollut kasvussa, lähde alenemaan.
Toivottavaa olisi, että kaikki osallistujat kantaisivat kortensa kekoon myös esiintymisessä, sillä ohjelman koostaminen ei varmaankaan niitä helpoimpia hommia ole.
Olemmeko liiaksi katselleet TV:tä, niin että otamme annettuna sen, että istumme vain yleisönä, katselemassa.
Oletamme, että automaattisesti 'joku' huolehtii ohjelmasta.
Lapsuuden joulujen muistelemisella saimme kokoon hauskoja pikku stooreja. Uskon, ettei ystäväni Riitta pahastu, vaikka kerron hänen muistelunsa.
Äiti oli pyytänyt Riittaa 14-v. hakemaan kellarista perunoita. Kellariin oli kuitenkin jäänyt joulupukin asu, jonka Riitta puki päälleen. Äiti ihmetteli, minne se Riitta niiden perunoiden kanssa jäi ja pyysi pikkusiskoa, 2-vuotiasta Maijaa käymään katsomassa. Maija tuli pian kiljuen takaisin: "Nyt se joulupukki on siellä kellarissa, ja se on syönyt Riitan! Sen mahasta tulee Riitan ääntä!"
Mitä enemmän 'yleisö' antaa itsestään, sitä enemmän tulemme tuntemaan toisiamme, ja siten tylsyys haihtuu.
Sama pätee varmaan täällä keskustelupalstoillakin.
:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
On kyllä muutkin kuin ihmiset aikuisena .
Minulla on 7v Jerrycottoni ja hän on kovin leikkisä
ja sanonkin aina, että se on onnellinen koira:=).
Koira taitaakin olla niitä leikkisimpiä 'nuoria aikuisia' ihmisen jälkeen.
Muistan meidänkin Pepin, noutajan, joka autosta metsän reunaan päästyään oli aivan täynnä kepposia ja vauhtia. Se ei olisi ikinä karannut minnekään, sellainen se oli. Rauha Pepin muistolle.
***
Eläkeläiskerhoista oli aivan hiljattain täällä ketju, sen ehdin huomata, mutta kirjoittamaan en silloin ehtinyt.
Nyt alkaa jo pieniä rakoja löytyä tähän menoon.
Oikein odotan rauhaa ja hyvää kirjalahjaa,
jonka aavistan saavani.
Monilla voi olla vieläkin kiireitä, joten ei ehdi kirjoitella. Silti toivon, että monet 'lukijat' vaihtaisivat tittelikseen 'kirjoittaja'!
Olisi niin kiva lukea erilaisia mielipiteitä!
Kirjoitellaan, toivoo Satu.
P.S. Mistähän johtuu, että kirjoitusvirheet viesteissäni lisääntyvät koko ajan? Oikein hämmästelen välillä.
tunakaan,
vai oletteko nähneet elefantin poikasen leikkivän?
Olisiko sellaisia ihmisiäkin, jotka eivät leiki lapsinakaan, vielä vähemmän aikuisina?
Noista kirjoitusvirheistä, äskeisen luin läpi ennen
lähettämistä), luulen virheiden johtuvan siitä, etten aina laita valoa tähän huoneeseen, avaan vain koneen ja nappuloita arvaillen sitten näpyttelen.
Ettei siis ole kyse atsaleasta vai dementiasta ...
:)
kaksi rouvaa, joiden siipat olivat kotimiehinä.
Alkoi matkalla tulla pissahätä, mutta kun kaikki
paikat olivat jo kiinni, piti poiketa viereiselle hautausmaalle. Toinen riisui 'pikkarinsa' ja kuivasi niihin sekä piilotti ne hautakiven taakse. Toinen kuivasi seppeleennauhaan.
Koteihin päästiin ja nukkumaan käytiin.
Seuraavana päivänä miehet tapasivat toisensa.
-Kyllä nyt täytyy alkaa pitää rouvaa silmällä. Se palasi eilen pikkujoulusta ilman alushousuja!
-Ei se vielä mitään. Meidän äidin pakarain välistä löytyi lappu: "EMME UNOHDA SINUA KOSKAAN. Mieskuoro Laulu-Uunot."
;))))