Kuinka se virta muka kondensaattorin läpi kulkee? Kondensaattorissahan on hyvälaatunen eristys ja sähkövirta on elektronien liikettä. Eihän ne voi siitä läpi mennä, sehän on kuin kondomi.
Kuka selittäisi tämän
Amirossi-Ossi
241698
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
.... tämän:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kondensaattori
Juu, luin kyllä. Mutta kun sieltäkään en saanut valaistusta asiaan. Eli kuinka se virta kulkee eristeen läpi. En nyt tarkoita sitä vuotovirtaa.
läpi.
Mutta kun kaikki elektronit ja ionit ovat
samanlaisia toistensa klooneja, niin ei tarvitsekaan.
Riittää, kun sähkökenttä saa vaihtovirralla eristeen
toisellakin puolella olevat elektronit/aukot liikkumaan
niin lopputulos on täsmälleen sama kuin jos elektronit
läpäisisivät eristeen.
..., mutta yritän vielä selitellä lisää.
Tuossa lauseessa; "Kondensaattori pyrkii vastustamaan jännitteen muuttumista navoissaan johtamalla lävitseen jännitteen muuttumisnopeutta vastaavan virran." se kyllä selkeästi ilmaistaan.
"Staattinen" tasajännite ainoastaan varaa sen konkan tietyssä ajassa samaan jännitteeseen. Sen varausprosessin aikana se ikäänkuin "imee" (karkeasti yksinkertaistaen) konkan toiseen levyyn vastakkaista jännitettä. Tämä "imu" on sähkövirtaa, joka "näennäisesti" menee konkan läpi.
Kun konkan levy saavuttaa saman jännitteen kuin virtalähteessä, virta (virtaus) pysähtyy ja kondensaattori jää varaukseen.
Yhdistämällä konkan navat (mielummin sopivalla vastuksella), varaus purkautuu ja silloin piirissä kulkee virtaa. Virran suunta on nyt vastakkainen latautumiseen nähden.
Tasajännitteellä virran kulku pysähtyy, mutta vaihtojännite vuorotellen lataa ja purkaa sekä varaa konkan vastakkaiseen jännitteeseen. Tässä edestakaisessa "säpinässä" kulkee siis koko ajan vaihtuvan suuntainen virta (bipolaarinen kondensaattori). Konkassa tapahtuu vain sähkökentän muutoksia ja siitä eristeestä ei mene kuin se vuotovirta läpi.
Virtaa kulkee myös silloin, kun "tykkivällä" tasajännitteellä vuorotellen ladataan ja puretaan sitä konkkaa (elektrolyyttikondensaattori).
Toiminto on verrattavissa akun lataamiseen ja purkamiseen. Akku toimii vain kemiallisesti muuttaen levyjen koostumusta elektrolyytin avulla.
Kondensaattorin varaus taas on enemmän levyjen "staattista sähkökenttää".
Levyjen koosta (kapasitanssista) sitten riippuu kuinka suuri sähkömäärä kondensaattoriin varautuu ja siitä puolestaan se teho, jonka kondensaattori pystyy välittämään esim. vaihtovirralla.
Tuon minäkin ymmärrän. Mutta kun sanotaan kondensaattorin päästävän lävitseen sähkövirtaa, ollaan hakoteillä. Sehän on sama elektronivirta, joka käy konkan levyllä kääntymässä tullakseen sitten taas takaisin. Mitä se siellä sitten huutelee naapurin puolelle, on ihan elektronin oma asia.
Vaikka se virta mittaamalla näyttääkin kulkevan konkan läpi, ei asia kuitenkaan näin ole. Minä haluan asiat esitettävän konkreettisina enkä suvaitse itseäni kusetettavan.
... se elektroni sitten pyyhkäsee tuolta voimalaitokselta kuvaruudullesi? Etkö yhtään ihmettele?
... "Eihän ne voi siitä läpi mennä, sehän on kuin kondomi."
Mutta se tunne (virta) minkä saavutat siinä tilanteessa on hyvin verrattavissa sähkövirtaan. Se ei mene läpi, mutta siinä virrassa on tehoa (vastus x virran neliö). ;D
Laita se kondomis ulkoreunoistaan vesiputken sisälle kiinni, siten ettei putki vuoda vettä (vuotovirta).
Vesi voi seilata putkessa edestakaisin (vaihtovirta = vaihtuvasuuntainen virta)välissä olevasta kondomista huolimatta. Mutta yhdensuuntaista vesivirtaa se kuljettaa vain tietyn määrän, eli miten paljon kondomin tilavuus on(=kapasitanssi)ja myös paine, eli miten paljon kondomia venytetään (= jännite).
Jos laitat kondomin tilalle pienemmän kalvon (=pienempi kapasitanssi) em. virtaukset ovat pienempiä.
Kondensaattorissa ei tietystikään ole venyvää eristekalvoa, kuten tuossa mekaanisessa esimerkissä, mutta kondensaattorin levyjen välille muodostuva sähkökenttä tekee saman, kuin tuossa mekaanisessa-kortsu-analogiassa.
Eli kun kondensaattorin levyjen välillä on jännite, miinusjännitteiselle levylle muodostuu elektronien ylimäärä ja plussa-levylle samansuuruinen elektronien alijäämä. Ja levyjen välissä olevaan eristeeseen muodostuu sähkökenttä.
Vaihtovirralla tilanne vaihtelee koko ajan kondensaattorin jännitteen suunnan ja suuruden määräämänä.
Ehkä menee jo liian vaikeaksi ymmärtää, jos vielä sanon, että kondensaattorin virran ja jännitteen välillä on 90° sähköinen vaihesiirto, eli kondensaattorin virta on 90° edellä kondensaattorin yli olevasta jännitteestä, kun kondensaattoriin syötetään vaihtojännitettä. Yhden vaihtovirtajakson asteluku on 360° Eli voidaan myös sanoa sama asia siten, että tuo virta on ¼-jakson edellä jännitteestä.
"Ehkä menee jo liian vaikeaksi ymmärtää, jos vielä sanon, että kondensaattorin virran ja jännitteen välillä on 90° sähköinen vaihesiirto, eli kondensaattorin virta on 90° edellä kondensaattorin yli olevasta jännitteestä, kun kondensaattoriin syötetään vaihtojännitettä. Yhden vaihtovirtajakson asteluku on 360° Eli voidaan myös sanoa sama asia siten, että tuo virta on ¼-jakson edellä jännitteestä."
Tietysti sama vaihesiirto on tuossa kondensaattorin mekaanisessa esimerkissäkin:
Ensin kondomiin (=kondensaattori) alkaa virrata vettä ja kondomikalvoon vaikuttava paine (=jännite) kasvaa tietyllä viiveellä (=vaihe-ero) sitä mukaa kun tuo kondomi täyttyy vedellä.
Samoin kelalle löytyy mekaaninen vastine vauhtipyörästä ja jos edelleen käytetään vettä (=sähkövirta) välittävänä aineena, vauhtipyörään on kytketty sitä pyörittävä vesiturbiini.
Jos olet kiinnostunut elektroniikasta, niin etsi kirjastosta vanhoja Osmo A. Wiio - Unto V. Somerikon radiokirjoja. Olivat erinomaisia elektroniikan popularisoijia. Jos ilmoitat yhteystietosi, niin voin lähettä po. kirjan pdf_fileenä joko rompulla tai netin kautta...
Muuntajassakin ensiökäämi ja toisiokäämi on eristetty toisistaan, mutta silti vaan vaihtovirta ensiössä aiheuttaa vaihtovirran toisioon.
Ja esimerkiksi kaksi kännykkää, vaikkapa eri puolilla maapalloa, nekin on eristetty hyvin toisistaan, mutta silti yhden kännykän mikrofonin liikkeelle laittamat elektronit saavat elektronit liikkumaan toisen kännykän kaiuttimessa.
Ei se virta läpi kuljekkaan. Jos kulkee konkka on oikosulussa, eli rikki. Vaihtosähkössä sen vain sanotaan kulkevan, mutta todellisuudessa se latautuu ja purkautuu vuoronperään. Tasasähköllä sen ymmärtää helpommin, konkka latautuu niin kauan, että saavuttaa virtalähteen jännitteen, jonka jälkeen siinä ei virta kulje.
No niin! Joku sentään osasi antaa oikean vastauksen. Täällä jo vertailtiin konkkaa muuntaajaankin. Aika kaukaa haettu esimerkki. Muuntajan käämeissä kun on ihan omat virtansa, jotka kulkevat magneettikentän muutoksien määräämässä tahdissa.
Hyvää joulua kaikille, itse ainakin aion varata mahani kinkulla ja antaa kaljan virrata kurkkuuni. En tosin edestakaisin....
Luuletko olevasi viisaskin? Kysymyksesi antaa ymmärtää, ettei ole minkäänlaista hajua elektroniikasta ja auttajat yrittävät havainnollisilla esimerkeillä selittää mahdollisimman kansantajuisesti, että edes jotain menisi perille.
Ei amispohjaisella sähköopilla tarvitsis tulla tänne brassailemaan ja kuluttamaan ystävällisten auttajien aikaa ihan turhaan. :(
"Täällä jo vertailtiin konkkaa muuntaajaankin. Aika kaukaa haettu esimerkki."
Sinulla on vaikeuksia luetun ymmärtämisessä?
Tavaapa amispoju uudestaan!
"Muuntajassa sama juttu
Kirjoittanut: Transformer.. 21.12.2007 klo 22.19
Muuntajassakin ensiökäämi ja toisiokäämi on eristetty toisistaan, mutta silti vaan vaihtovirta ensiössä aiheuttaa vaihtovirran toisioon.
Ja esimerkiksi kaksi kännykkää, vaikkapa eri puolilla maapalloa, nekin on eristetty hyvin toisistaan, mutta silti yhden kännykän mikrofonin liikkeelle laittamat elektronit saavat elektronit liikkumaan toisen kännykän kaiuttimessa."
Nimimerkki Transformer ei missään vaiheessa verrannut konkan toimintaperiaatetta muuntajan toimintaperiaatteeseen, vaan kertoi muitakin esimerkkejä, missä energiansiirto onnistuu, vaikka eriste on välissä.
Sinulle Amirossi-Ossi selkokieltä:
Hän sanoi, että muuntajassakin on eriste ja homma toimii. Ja radiolähetin ja vastaanotin ei ole galvaanisessa yhteydessä toisiinsa ja vastaanotin voi olla varsin kaukana lähettimestä ja yhteys pelaa siinäkin.
Pitäisköhän sinun sittenkin mennä apukouluun opettelemaan sisälukutaitoa!?
Tarkoitus ei ollutkaan ryhtyä kinaamaan kaltaistesi besserwisser-sosiopaattien kanssa. Kävinpä vain tarkastamassa tämän palstan tietotason. Kehnolta vaikuttaa....
Hyvää joulua vaan kaikille, ihan ilman sen kummempaa vittuilua!
Nyt tarvittaisiin sinun viisasta analyysiä, missä kohtaa saamasi vastaukset menivät pieleen, kun kysymyksesi oli:
"Kuinka se virta muka kondensaattorin läpi kulkee? Kondensaattorissahan on hyvälaatunen eristys ja sähkövirta on elektronien liikettä. Eihän ne voi siitä läpi mennä, sehän on kuin kondomi."
Ota vielä huomioon sekin, että noin tyhmään kysymykseen ei voi asiallisesti vastata muuten, kuin yrittämällä popularisoida eli kansanomaistaa vastaukset niin yksinkertaisesksi ja helpoksi, kuin mahdollista.
Eli Oi viisas Amisrossi-Ossi!, analysoi nyt nuo saamasi vastaukset, mitä konkreettisia virheitä niissä oli. Älä nyt jätä leikkiä kesken sillä verukkeella, että olet niin viisas ja muut ovat niin onnettoman tyhmiä!
amispohjaisessa sähköopissa.
Meille ainakin ammattikoulussa tuo opetettiin juurta jaksain ja tehtiin vielä ns. laboratoriotyöt jotta asia meni varmasti perille, siis vuonna 1973.
Ei niin mitään vikaa, ainakaan kyseisinä vuosina. Itsekin olen saman aikakauden kasvatti.
Mutta tarkoitin näitä nykyajan "Amisrossi-Osseja". Eli tehdään sellainen hölmö kysymys, joka osoittaa että ei mitään hajua sähköopista. Kun sitten auttajat yrittävät vastata mahdollisimman kansantajuisesti, tullaan sitten rehentelemään, että muut kuin hän ei tiedä mitään...
Eli tuo "amis"-nimitys tarkoitti lähinnä kyseisen henkilön käyttäymistä ja rehentelyä...
Eikä tänne palstalle tarvitsis tehdä trolli-kysymyksiä ja turhanpäiten viedä auttajien aikaa.
hieman itseeni ottavaa tyyppiä.
Kirjoitin tuon viestini siitä ammattikoulun sähköopin laadusta hieman närkästyneenä koko amis-sanaan ja etenkin siihen kun sitä sanaa käytetään etupäässä negatiivisessa merkityksessä.
Ei ammattikoulu ole kouluna yhtään sen huonompi kuin akateeminenkaan, tästä oli hyvänä esimerkkinä taannoin teeveestä tullut ohjelma jossa oli kaksi akateemisesti koulutettua ja yksi ammatillisen koulun läpi käynyt. Jälkimmäinen hakkasi yleissivistyksessä edelliset 100-0.
Tämä meni muutaman metrin ohi varsinaisen aiheen mutta närkästykseni on edelleen suuri ;-)
Kun minä armon vuonna -71 pääsin rtv-linjan ammattikoulusta, 'amis'-sanaa ei edes tunnettu. ;)
Ja koulutus oli perusteellista. Vaikka olin radio-tv-linjalla, koulussa tehtiin myös paljon käytännön työtä sähköasennuksissa.
Tietenkään ammattikoulupohja ei käytännössä, varsinkaan rtv-alalla, riittänyt vielä mihinkään, vaan varsinainen ammattitaito tuli vasta työn kautta. Elämän varrella on myös käyty paljon erilaisilla kursseilla ja suoritettu myös alan ammattitutkintoja...
Joten, ei tuo ole kaukaa haettu, jos sanoo, että juuri äsken "amiksesta" tulleena ei tarvitsis vielä tulla rehentelemään ammattipätevyydellään suomi24-foorumillekaan...
eli rehentely on lailla kielletty, sanon minä ja minä tiedän ;-/
Amis antoi hyvän pohjan mutta kyllä sitä monta kertaa on saanut tyhmyytensä tunnustaa. Tosin mistään koulusta/opistosta ei tule kuin raakileita ja elämä sen vasta lopulta näyttää kypsyykö raakileesta oiva hedelmä.
Pääsin rtv-linjalta vuonna 1974, tosin en ole sillä alalla juurikaan työskennellyt.
tulee niin seuraava selitys ei kyllä ole sitä:
"Ja esimerkiksi kaksi kännykkää, vaikkapa eri puolilla maapalloa, nekin on eristetty hyvin toisistaan, mutta silti yhden kännykän mikrofonin liikkeelle laittamat elektronit saavat elektronit liikkumaan toisen kännykän kaiuttimessa."
Siis jos todella halutaan saattaa konkan toiminta kysyjän tietoon, jos taas yritetään puhua kuin pikkulapselle jotta vältyttäisiin hankalilta lisäkysymyksiltä niin toiminnee.
Pitää muistaa vielä se vanha totuus, että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan mutta tyhmiä vastauksia löytyy suunnaton määrä. Sitä taas en tiedä mikä oli aloittajan alkuperäinen tarkoitus.
Sieltä pienen pienestä reiästä se sujahtaa tulla, Virta on niin vuolas ettei eristys estä virtausta ja patolevyt murtuu niin siten virta vie virta tuo... meijän matolle virtas konkasta kaikki sähköt, sitte sai luututa kotvan että sai virrat pois...