Kaivoin tuossa esille vanhoja yhtiökokouspapereita ja laskeskelin paljonko asumiskustannukset ovat kohonneet.
Karkeasti...
Vastikkeet/taloyhtiön kustannukset: 10 v = 100%, 5 v = 47%
Isoin nostavasti vaikuttava tekijä näytti olevan energian hinta (Etenkin öljy). Yllätyksekseni huomasin, että veden hinta oli noussut siihen nähden maltillisesti. En tiedä kuinka isännöintipalkkiot ovat yleisellä tasolla nousseet viimeisien vuosien aikana, mutta muihin kustannuksiin nähden meidän yhtiössä nousu on ollut vähintäänkin kohtuullista.
Ovatko asuntojen vuokrat nousseet asumiskustannusten tahdissa?
Karkeasti...
Vastikkeet/taloyhtiön kustannukset: 10 v = 100%, 5 v = 47%
Isoin nostavasti vaikuttava tekijä näytti olevan energian hinta (Etenkin öljy). Yllätyksekseni huomasin, että veden hinta oli noussut siihen nähden maltillisesti. En tiedä kuinka isännöintipalkkiot ovat yleisellä tasolla nousseet viimeisien vuosien aikana, mutta muihin kustannuksiin nähden meidän yhtiössä nousu on ollut vähintäänkin kohtuullista.
Ovatko asuntojen vuokrat nousseet asumiskustannusten tahdissa?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Meillä kehitys on ollut erilaista. Vuonna 2001 vastike oli 710 markkaa, vuonna 2002 120 ja tänä vuonna 149 euroa. Nousu viidessä vuodessa siis 24 prosenttia.
Siirryimme öljylämmityksestä kaukolämpöön tänä vuonna ja samalla käyttöön tulivat vesimittarit. Lopputuloksena vastike laskee vuodenvaihteessa noin 124 euroon eli palataan noin neljän vuoden takaiselle tasolle.
Tosin edellisinä vuosina on säännöllisesti jouduttu keräämään jonkin verran ylimääräistä öljyn hinnannousun varalta ja nämä varat lopulta käytettiin putkiremonttiin tänä vuonna. Ensi vuoden vastikkeessa ei ole tarvetta tällaiseen riskilisään.
... ovatko eri aikoina maksetut vastikkeet vertailukelpoisia. Meillä ei ole kerätty hoitovastiikkeessa mitään erillistä osuutta remontteihin ymv. Luonnollisesti siitä on huolehdittu, että kassassa on jonkinlainen varaus akuutteihin pikkuremontteihin (abt. 5 000 - 10 000 e). Muussa tapauksessa on otettu rahoitus pankista. Niitä maksetaan sitten erillisellä rahoitusvastikkeella.
Öljystä kaukolämpöön siirtyminen varmaankin laskee
kustannuksia samaten kuin huoneistokohtaiseen veden kulutuksen mittaukseen siirtyminenkin. Muistelen jostain lukeneeni, että yhtiöissä joissa on huoneistokoht. veden kulutuksen mittaus, kulutus on kolmanneksen pienempi. Aika yllättävä juttu. Asukkaathan sen veden maksaa molemmissa tapauksissa.
Vaikka energian hinta on noussut rajusti, on kumminkin leudoista talvista johtuen kokonaiskustannus vähentynyt lämmityksen osalta. Se on selvästi nähtävissä as.yhtiön vuosikertomuksissa.
Kunnossapito/korjauskulut ovat kalliita ja lisäksi on tullut kuntoarviot ym. tarkastuksia, kosteusmittaukset, hometutkimukset ja korjaukset. Jopa oikeudenkäyntikuluja. Hallintokulut kallistuneet huomattavan paljon.
Yhtiövastiketta ei kehdata nostaa todellisia menoja vastaavaksi vaan kerätään ylimääräisiä vastikkeita.
Huvittavana voidaan pitää kun peltikaton ja sokkelin maalaustarpeen katsomiseen on kutsuttava ulkopuolinen konsultti. Muuten ei voida päätöstä maalauksesta tehdä.
Asumisesta onkin tulossa tai on jo tullut uusi "teollinen vallankumous" jossa raha liikkuu ja talous kasvaa.
"Vaikka energian hinta on noussut rajusti, on kumminkin leudoista talvista johtuen kokonaiskustannus vähentynyt lämmityksen osalta."
Meillä lämmitetään Öljyllä ja viimeisen 10 v aikana lämmityskustannukset ovat nousseet noin 170% ja vuodesta 02 vuoteen 06 nousu on ollut 70%. Käsittääkseni myös muut lämmitysmuodot ovat kallistuneet joskaan eivät aivan yhtä paljon. Leudot talvet eivät myöskään kerro koko totuutta, nimittäin lämmityksestä kolmannes menee käyttöveden lämmittämiseen.
Se on noussut rajusti. Noin 100% 7:ssä vuodessa.
Revitään siitä!
Entä, kiinteistön täysarvo vakuutus, jos on noin 10 € /m2/vuosi, silloin vakuutus on ok.
Meillä vaihtui yhtiö kun oli 24 €/m2/vuosi, eli jos oli kämppä 100m2 teki kiinteistö vakuutus
vuositasolla 240€ joka on kyllä liikaa.
sata kertaa 24e on 240e?
Tyhmäkö olen?
Kyllä se kiinteistövakuutus pitää jäädä n. 2€ paikeille neliötä kohden.
Helsingin lähiö, vero on 19 000 € vuodessa, tekee 75 m2 asuntoa kohden vuodessa yli 400 €
1,90 /m2 ja siihen tietenkin oma irtaimistovakuutus lisäksi.
Tilitoimisto/kirjanpito kallistunut huomattavasti (neljä huoneistoa ja noin 500euroa/vuosi)
Pitää ilmeisesti ruveta kilpailluttamaan sekin.
Meillä 75m2 huoneiston osuus kiinteistöverosta on ~100 euroa/vuosi. Vero on noussut 10 vuodessa hiukan reilu 30%. Ette kai te nyt heittele noita numeroita lonkalta tyyliin "mutu".
Vakuutusten osuus (kaikki yhtiön ottamat vakuutukset) on luokkaa 1,6 euroa/m2. Vakuutusmaksujen osuus on kohonnut 10 v noin 90%.
Kyllä ne sitä on, tontti on 1500m2, eli ei mikään iso kerrostalotontiksi.
on 266 vuodessa, Espoossa
vielä enemmän, siitä pitää huolen päästökauppa, kiristyvä energiaverotus sekä ikääntyvä kiinteistökanta.
Vesimittarien tuoma säästö kokonaiskustannuksiin tulee vähentymään koska vesilaitokset lisäävät perusmaksujen osuutta ja vähentävät kulutusmaksujen osuutta vesilaskussa. Kysymys on yksikertaisesti siitä, että verkoston kunnossapito vaatii lisää rahaa ja asiakkaat vähentävät kulutusta. Raha siis otetaan jostain muualta, lisäksi jatkossa kunnat tulevat vähemmän tukemaan vesilaitoksia jotka muutetaan toimimaan liiketaloudellisin perustein (osa on jo). Vesimittareilla ei siis tulla kokonaiskustannuksia laskemaan pitkässä juoksussa.
Öljynkulutus ei yksin riipu talven leutoudesta, koska yleensä niistä kahdesta polttimesta toinen toimii vuoden ympäri lämmittäen käyttöveden. Lisäksi huomattava taloudellinen riski liittyy öljyn mahdollisesti aiheuttamiin ympäristövahinkoihin, määräykset öljysäiliöiden osalta tiukentuvat jatkuvasti.
Asiantuntijoiden käyttö lisääntyy samaa tahtia kun käräjäkeikat taloyhtiöissä lisääntyy, suomeksi sanottuna kukaan ei ilmaiseksi laita nimiään papereihin joiden kanssa voi joutua istumaan "Salmisaaren odotusaulaan" pariksi päiväksi. Toisekseen isännöintipalkkiot ovat jo vuosia laahanneet jäljessä kun on tehty sellaisia tehtäviä, jotka eivät sisälly sopimuksiin. Korotuspaineita siis on.
.... mutta oleellistahan on se, mikä on asumiskustannusten nousun suhde yleiseen inflaatioon. Veikkaan, että pahin on tällä erää ohitse. Energia on edelleen se, joka nostaa asumiskustannuksia eniten, mutta tuskin energia kallistuu seuraavan 10 aikana monisataakertaisesti.
Remonttien vaikutus asumiskustannuksiin on pitkällä juoksulla aaltoliikettä. Luonnollisesti rakennuksen ikääntyessä remonttitarve lisääntyy. Kriittisin vaihe on varmaankin tuossa 30-40 ikävuoden paikkeilla. Tällä välillä yleensä uusitaan putkistot, ikkunat, ulkopinnat, parvekkeet, lämmitysjärjestelmät jne... :lähes kaikki kuluva. Sen jälkeen sitten seuraakin taas vaihe, jolloin remonttikustannukset kääntyvät laskuun (remontit vähenevät ja rahoitusvastike laskee), kunnes sitten taas 30+ vuoden päästä sama rulianssi alkaa uudestaan. Remontoimisen suhteelliset kustannukset tulevat nousemaan nimenomaan sen takia, että edellytetään asiantuntijoiden ja valvojien käyttöä. Monesti jo nyt nämä kustannukset ovat 10-30% remontin kustannuksista.
Itse erottaisin remonttikustannukset muista kustannuksista ihan puhtaasti kustannusseurannan (eri vuosien vertailukelpoisuus) helpottamiseksi ja tarkastelisin niitä erikseen. Toinen tapa on jakaa remonttikustannukset pidemmälle ajalle.
Lämmitysenergiankulutus menee juuri kuten sanoit. Lämpimät talvet kertovat vain osatotuuden. Myös vedenkulutuksen vaikutus sen hintaan on varmaan juuri kuten sanot.
Se on totta, että vesilaitokset eivät toimi liiketaloudellisilla periaatteilla. Ne nimittäin perivät vedestä ylihintaa. Kyseessä on siis erilainen piiloverotus. Sama koskee myös kaukolämpöä. Jos vesilaitokset alkavat toimimaan liiketaloudellisin perustein, veden hinta itse asiassa laskee.
Joulupukkikin on tuon jälkeen olemassa!
Kaupungit ja kunnat myivät energiayhtiönsä jokunen vuosi sitten ja suurimmat rokottajat ovat nämä "isot" ja kauniit sijoitusyhtiöt.
Eli kannattaa jonkun yhtiön ostaa itselleen kunnalliset vesiyhtiöt ja tietenkin tulee korotuspaineita ja kukakohan sen loppujen lopuksi maksaa ?.
Voi antaa joululahjaksi vaikka 1kk/v siirtomaksuttomaksi jos on tuottanut liikaa voittoa, sekin toisten käskystä ettei tule liian helpoksi.
Yleensä kuntien ja kaupunkien vesilaitokset tekee tappiota ja kuluja paikataan verorahoista. Paikallinen vesiyhtiö on oikein ylpeä siitä, että se pystyy kattamaan muista poiketen jopa investoinnin omilla maksuillaan, eli toimiin ilman kaupungin verotuloja.
Tässä esimerkki Espoosta: uusin tieto, joka nopeasti löytyi netistä, on vuosi 2003: liikevaihto 40 milj. euroa, ja kaupungille tuloutettiin melkein 10 milj. euroa (http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=B05E8F2934378D28C2256E61001F1F60&kanta=Kunnari\\intrakun_e.nsf).
"Espoon Vesi on maksanut peruspääomalle tuottoa 6.744.335,85 euroa, mikä on 10 % peruspääomasta. Perustamislainalle on maksettu korkoa 5,7 % pääomasta eli 2.787.096,79 euroa. "
Termien ei kannata hämätä, siis 40 miljoonan euron liikevaihdosta 10 miljoona kaupungille.
Olen samaa mieltä kanssasi, että monopolien yksityistäminen vain pahentaa tilannetta, kuten on nähty Fortumin tapauksessa. Mutta silti kunnallisten laitosten piiloverotus ylikorkeiden tariffien muodossa pitäisi kieltää.
Kuin menisi sekin 10milliä jollekkin muulle, eikös Espoossa se energialaitos mennyt jollekkin ulkopuoliselle ja ei varmasti tulouta siitä euroakaan kaupungille.
Piiloveroa tietenkin mutta jää silti kaupungin hyväksi, jostakihan se muuten pitäisi tehdä ja vaihtoehdothan ovat aika vähissä.
Palveluja kyllä halutaan ja vaaditaan mutta ei mikään ei saisi maksaa mitään.
Mahdoton kuvio täyttää.
palkka ja eläkepaperit, paljonko on noussut prosenteissa tulot vastaavan 10v aikana.
Keskimäärin palkat ovat nousseet viimeisimmän tilastoidun 10 vuotisjakson aikana vajaat 50% (useitakin lähteitä netissä). Koska tuloerot ovat viime vuosikymmenen aikana kasvaneet, uskallan väittää, että alimman kolmanneksen tulot eivät ole nousseet em. jaksolla kuin luokkaa 30-40%. Näin ollen asumiskustannukset ovat karkaamassa kovaa vauhtia käsistä.
Eläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla suhteessa palkkatuloihin, joka sinänsä ei kerro koko totuutta (alkavat eläkkeet ovat olleet suhteessa suurempia kuin vanhat eläkkeet eli eläketulon nousu on jäänyt palkkojen nousun jälkeen): "Kokonaiseläkkeen taso verrattuna ammatissa toimivien ansiotasoon on pysynyt lähes samana vuosina 1992–2005. Kokonaiseläke on noin 50 prosenttia ammatissa toimivien ansioista."