Joulu ja Jeesus

Oletko sitä mieltä, että tämän hyperkriittisen ajattelun perustelu tietyn ajanjakson tieteellisen tutkimuksen avulla on ollut väärin? Onko mielestäsi ollut väärin vaikuttaa kirkolliskokoukseen tieteen nimissä, kun siellä on ajettu läpi hyperkriittiseksi nyt nimettyjä kannanottoja?

Crypticall kirjoitti:

Oletko sitä mieltä, että tämän hyperkriittisen ajattelun perustelu tietyn ajanjakson tieteellisen tutkimuksen avulla on ollut väärin? Onko mielestäsi ollut väärin vaikuttaa kirkolliskokoukseen tieteen nimissä, kun siellä on ajettu läpi hyperkriittiseksi nyt nimettyjä kannanottoja?

Lue lisää

mieltä että tiede on tiedettä, en ymmärrä koko "hyperkriittinen" ilmaisua -tarkoittaako se että tiede saa olla vähän kriittistä, mutta ei liikaa, jotta uskolle jää varmasti tarpeeksi tilaa?
Tieteen tulokset ovat joko oikeita tai vääriä, tiede pyrkii oikeaan tai ei ole tiedettä lainkaan vaan jotain muuta. Kirkolliskokouksiin en ota kantaa, niissä perusteet kannanotoille lienevät muut kuin tieteelliset, mutta olen sitä mieltä että mikä tahansa uskonto tekee viisaasti jos ottaa huomioon tieteen tulokset, niitä vastaan taistellessa voi vain hävitä. Kaikissa uskonnoissa tuntuisi olevan omat vanhoilliset piirit jotka eivät näytä kestävän oikein mitään uutta tietoa.

järkeä päähän kirjoitti:

mieltä että tiede on tiedettä, en ymmärrä koko "hyperkriittinen" ilmaisua -tarkoittaako se että tiede saa olla vähän kriittistä, mutta ei liikaa, jotta uskolle jää varmasti tarpeeksi tilaa?
Tieteen tulokset ovat joko oikeita tai vääriä, tiede pyrkii oikeaan tai ei ole tiedettä lainkaan vaan jotain muuta. Kirkolliskokouksiin en ota kantaa, niissä perusteet kannanotoille lienevät muut kuin tieteelliset, mutta olen sitä mieltä että mikä tahansa uskonto tekee viisaasti jos ottaa huomioon tieteen tulokset, niitä vastaan taistellessa voi vain hävitä. Kaikissa uskonnoissa tuntuisi olevan omat vanhoilliset piirit jotka eivät näytä kestävän oikein mitään uutta tietoa.

Lue lisää

Jos tieteen tulokset ovat vain joko oikeita tai vääriä, niin miten on mahdollista, että tieteen sisällä on monia toisistaan poikkeavia käsityksiä, jotka riitelevät keskenään? Tai miksi niitä oikeina pidettyjä käsityksiä joudutaan jatkuvasti korjailemaan ja toteamaan entiset vääriksi?

Kerro minule, jos mielestäsi on olemassa jokin sellainen asia, joka on varmasti täydellistä muuttumatonta totuutta.

Minä uskon, että sellainen on, mutta se on hyvin yllättävä, varsinkin se yllättää monia ihmisiä kun he kokevat kuoleman ja sen jälkeen näkevät asiat aivan toisin kuin ovat aikaisemmin kuvitelleet.

Se on minun uskoani, sinun uskosi on ilmeisesti hieman toisenlainen, mutta kerro mikä se muuttumaton lopullinen todellisuus on ja miten voimme sen tietää?

Crypticall kirjoitti:

Jos tieteen tulokset ovat vain joko oikeita tai vääriä, niin miten on mahdollista, että tieteen sisällä on monia toisistaan poikkeavia käsityksiä, jotka riitelevät keskenään? Tai miksi niitä oikeina pidettyjä käsityksiä joudutaan jatkuvasti korjailemaan ja toteamaan entiset vääriksi?

Kerro minule, jos mielestäsi on olemassa jokin sellainen asia, joka on varmasti täydellistä muuttumatonta totuutta.

Minä uskon, että sellainen on, mutta se on hyvin yllättävä, varsinkin se yllättää monia ihmisiä kun he kokevat kuoleman ja sen jälkeen näkevät asiat aivan toisin kuin ovat aikaisemmin kuvitelleet.

Se on minun uskoani, sinun uskosi on ilmeisesti hieman toisenlainen, mutta kerro mikä se muuttumaton lopullinen todellisuus on ja miten voimme sen tietää?

Lue lisää

itseään korjaava järjestelmä, kilpailevia kantoja on asioissa joissa ei ole vielä päästy tai joissa ei ehkä voida päästä lopulliseen tulokseen.
"Tai miksi niitä oikeina pidettyjä käsityksiä joudutaan jatkuvasti korjailemaan ja toteamaan entiset vääriksi?" Nyt ollaan siinä missä uskovat aina kieltävät tieteen, tiede on totta jos se löytää heidän uskoaan tukevia väitteitä, mutta muutoin se on aina epävarmaa ellei väärää. Uskova tietää etukäteen mihin tulokseen pitää tulla ja sulkee silmät kaikelta muulta, tutkija ei toimi näin.

Mikä on varmaa:vaikka se että maapallo kiertää aurinkoa eikä päinvastoin tai että hengität keuhkoilla etkä mahalaukulla, yhtä varmoja asioita on biljoonia biljoonia.
Miksi joudutaan korjaaman- myös siksi koska ennen ei ollut niitä keinoja tutkia asioita joita meillä nyt on. Uusi tieto tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia tutkia alueita joihin ennen ei ollut pääsyä.

" Minä uskon, että sellainen on, mutta se on hyvin yllättävä, varsinkin se yllättää monia ihmisiä kun he kokevat kuoleman ja sen jälkeen näkevät asiat aivan toisin kuin ovat aikaisemmin kuvitelleet." Outo lause kun puhutaan tieteestä, mutta jos mennään tälle tasolle, oletko varma että sinä et hämmästy, mutta vaikkapa hindu hämmästyy? Voit uskoa noin, mutta sille ei ole mitään faktisia perusteita, ei minkäänlaisia.
Totuudet riippuvat asiasta mihin ne liittyvät, haet ilmeisesti jotain yhtä suurta totuutta joka antaisi elämälle tarkoituksen. Tiede ei sellaista hae eikä voi löytää. Kukin ihminen rakentaa sen totuuden itse.

järkeä päähän kirjoitti:

itseään korjaava järjestelmä, kilpailevia kantoja on asioissa joissa ei ole vielä päästy tai joissa ei ehkä voida päästä lopulliseen tulokseen.
"Tai miksi niitä oikeina pidettyjä käsityksiä joudutaan jatkuvasti korjailemaan ja toteamaan entiset vääriksi?" Nyt ollaan siinä missä uskovat aina kieltävät tieteen, tiede on totta jos se löytää heidän uskoaan tukevia väitteitä, mutta muutoin se on aina epävarmaa ellei väärää. Uskova tietää etukäteen mihin tulokseen pitää tulla ja sulkee silmät kaikelta muulta, tutkija ei toimi näin.

Mikä on varmaa:vaikka se että maapallo kiertää aurinkoa eikä päinvastoin tai että hengität keuhkoilla etkä mahalaukulla, yhtä varmoja asioita on biljoonia biljoonia.
Miksi joudutaan korjaaman- myös siksi koska ennen ei ollut niitä keinoja tutkia asioita joita meillä nyt on. Uusi tieto tuo koko ajan uusia mahdollisuuksia tutkia alueita joihin ennen ei ollut pääsyä.

" Minä uskon, että sellainen on, mutta se on hyvin yllättävä, varsinkin se yllättää monia ihmisiä kun he kokevat kuoleman ja sen jälkeen näkevät asiat aivan toisin kuin ovat aikaisemmin kuvitelleet." Outo lause kun puhutaan tieteestä, mutta jos mennään tälle tasolle, oletko varma että sinä et hämmästy, mutta vaikkapa hindu hämmästyy? Voit uskoa noin, mutta sille ei ole mitään faktisia perusteita, ei minkäänlaisia.
Totuudet riippuvat asiasta mihin ne liittyvät, haet ilmeisesti jotain yhtä suurta totuutta joka antaisi elämälle tarkoituksen. Tiede ei sellaista hae eikä voi löytää. Kukin ihminen rakentaa sen totuuden itse.

Lue lisää

Sinun mielestäsi uskovat kieltävät tieteen. En pysty näkemään asiaa samoin, enkä ole koskaan kuullut uskovan kieltävän tiedettä. Tiede on ihmisen kehittämistä menetelmistä ehkä tällä hetkellä yksi parhaita. Kun ihminen oppi käyttämään tulta, niin tulesta olisi voinut varmaan sanoa samalla tavalla. Nyt tulesta sanotaan, että se on kyllä hyvä renki, mutta huono isäntä. Luulenpa, että kaikista ihmisen keksinnöistä on syytä sanoa jotain tuon kaltaista.

On tosin paljon tiedeuskovaisia, jotka nostavat tieteen paljon ihmistä korkeammalle ja palvovat sitä jumalanaan. Mitä ilmeisimmin tulenkin kanssa on joissain heimoissa tehty niin. Osoittaa todella suurta ajattelun ahtautta sanoa, että tiede on se, joka sanoo kaikkeen viimeisen sanan. Hyvänen aika, se on vain yksi ihmisen keksintö.

Oman ongelmansa muodostaa se, miltä tieteenfilosofiselta pohjalta tiedettä tehdään. Se on täysin ajasta riippuvainen asia ja vaihtelee vuosisatojen ja vuosikymmentenkin välillä melkoisesti. On monta erilaista tieteenfilosofista mallia, joiden pohjalta asioita voidaan tarkastella ja päätyä joka kerta erilaiseen lopputulokseen. Tiede on työkalu, kuten vasara on työkalu tai lujuuslaskelma on työkalu rakennettaessa. Jos vasaralla lyödään naulaa vinoon, niin se menee vinoon. Siitä on ollut kysymys kristinuskon perusteiden Räisäsläisessä tieteellisessä tarkastelussa. Nyt on huomattu, että vinoon meni ja korjataan tilannetta.

Tiede ei ole ihmisestä riippumaton asia, vaan se on ihmisen keksintö. Jos tätä ei käsitä, niin on aika pahasti sekoittanut uskon, tieteen ja todellisuuden väliset erot. Todellisuus on luultavasti muuttumaton, mutta tiede, joka yrittää löytää jotakin siitä, muuttuu koko ajan. Jos joku kuvittelee tieteellisen tuloksen olevan sama asia kuin todellisuus on, hän on äärimmäisen fundamentalistinen tiedeuskovainen. Tiedeuskovainen on jo silloin kun sanoo tieteen kyllä tulevan varmasti löytämään todellisuuden joskus. Se ei ole tietoa, vaan uskoa ja vieläpä perusteetonta sellaista.

Usko voi olla myös perusteltua. Voi olla perusteltua uskoa auringon nousevan huomenna jos mitään todella järisyttävää ei tapahdu. Voi olla myös perusteltua uskoa Jumalaan, koska usko Jumalaan ei ole arvaus tai jotain mikä ei perustu mihinkään havaintoon.

Minäkin olen kirjoittanut täällä siitä, miten tiede ja usko on syytä erottaa toisistaan monissa eri tilanteissa. Sitä vain en ymmärrä miten ne voisi kokonaan erottaa toisistaan teologisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee suoraan uskon perusteita? Ehkä haluat kertoa jotain siitä?

Hengellisyys on tieteen ulkopuolella olevaa, mutta kristinuskon perusteet sisältävät paljon sellaista, joka on myös tieteellisen tutkimuksen piirissä. Esimerkkinä Jeesuksen ylösnousemus, joka on tämän hetken tieteellisen tutkimuksen valossa ymmärrettävä ruumiillisena, ei symbolisena, kuten jonkin ajan tieteellisiinkin tutkielmiin on ajatuksena kirjattu.

Crypticall kirjoitti:

Sinun mielestäsi uskovat kieltävät tieteen. En pysty näkemään asiaa samoin, enkä ole koskaan kuullut uskovan kieltävän tiedettä. Tiede on ihmisen kehittämistä menetelmistä ehkä tällä hetkellä yksi parhaita. Kun ihminen oppi käyttämään tulta, niin tulesta olisi voinut varmaan sanoa samalla tavalla. Nyt tulesta sanotaan, että se on kyllä hyvä renki, mutta huono isäntä. Luulenpa, että kaikista ihmisen keksinnöistä on syytä sanoa jotain tuon kaltaista.

On tosin paljon tiedeuskovaisia, jotka nostavat tieteen paljon ihmistä korkeammalle ja palvovat sitä jumalanaan. Mitä ilmeisimmin tulenkin kanssa on joissain heimoissa tehty niin. Osoittaa todella suurta ajattelun ahtautta sanoa, että tiede on se, joka sanoo kaikkeen viimeisen sanan. Hyvänen aika, se on vain yksi ihmisen keksintö.

Oman ongelmansa muodostaa se, miltä tieteenfilosofiselta pohjalta tiedettä tehdään. Se on täysin ajasta riippuvainen asia ja vaihtelee vuosisatojen ja vuosikymmentenkin välillä melkoisesti. On monta erilaista tieteenfilosofista mallia, joiden pohjalta asioita voidaan tarkastella ja päätyä joka kerta erilaiseen lopputulokseen. Tiede on työkalu, kuten vasara on työkalu tai lujuuslaskelma on työkalu rakennettaessa. Jos vasaralla lyödään naulaa vinoon, niin se menee vinoon. Siitä on ollut kysymys kristinuskon perusteiden Räisäsläisessä tieteellisessä tarkastelussa. Nyt on huomattu, että vinoon meni ja korjataan tilannetta.

Tiede ei ole ihmisestä riippumaton asia, vaan se on ihmisen keksintö. Jos tätä ei käsitä, niin on aika pahasti sekoittanut uskon, tieteen ja todellisuuden väliset erot. Todellisuus on luultavasti muuttumaton, mutta tiede, joka yrittää löytää jotakin siitä, muuttuu koko ajan. Jos joku kuvittelee tieteellisen tuloksen olevan sama asia kuin todellisuus on, hän on äärimmäisen fundamentalistinen tiedeuskovainen. Tiedeuskovainen on jo silloin kun sanoo tieteen kyllä tulevan varmasti löytämään todellisuuden joskus. Se ei ole tietoa, vaan uskoa ja vieläpä perusteetonta sellaista.

Usko voi olla myös perusteltua. Voi olla perusteltua uskoa auringon nousevan huomenna jos mitään todella järisyttävää ei tapahdu. Voi olla myös perusteltua uskoa Jumalaan, koska usko Jumalaan ei ole arvaus tai jotain mikä ei perustu mihinkään havaintoon.

Minäkin olen kirjoittanut täällä siitä, miten tiede ja usko on syytä erottaa toisistaan monissa eri tilanteissa. Sitä vain en ymmärrä miten ne voisi kokonaan erottaa toisistaan teologisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee suoraan uskon perusteita? Ehkä haluat kertoa jotain siitä?

Hengellisyys on tieteen ulkopuolella olevaa, mutta kristinuskon perusteet sisältävät paljon sellaista, joka on myös tieteellisen tutkimuksen piirissä. Esimerkkinä Jeesuksen ylösnousemus, joka on tämän hetken tieteellisen tutkimuksen valossa ymmärrettävä ruumiillisena, ei symbolisena, kuten jonkin ajan tieteellisiinkin tutkielmiin on ajatuksena kirjattu.

Lue lisää

"Esimerkkinä Jeesuksen ylösnousemus, joka on tämän hetken tieteellisen tutkimuksen valossa ymmärrettävä ruumiillisena, ei symbolisena, kuten jonkin ajan tieteellisiinkin tutkielmiin on ajatuksena kirjattu." Miten niin? Ei tiede pidä totena yhdenkään ihmisen paluuta kuolleista,vaan kuolema on peruuttamaton solutason tapahtuma, mitä siis tässä yhteydessä tarkoittaa että tieteen mielestä johonkin uskontoon kuuluvan tarinan ylösnousemuksesta on oltava totta ruumiillisena eikä symbolisena?

Crypticall kirjoitti:

Sinun mielestäsi uskovat kieltävät tieteen. En pysty näkemään asiaa samoin, enkä ole koskaan kuullut uskovan kieltävän tiedettä. Tiede on ihmisen kehittämistä menetelmistä ehkä tällä hetkellä yksi parhaita. Kun ihminen oppi käyttämään tulta, niin tulesta olisi voinut varmaan sanoa samalla tavalla. Nyt tulesta sanotaan, että se on kyllä hyvä renki, mutta huono isäntä. Luulenpa, että kaikista ihmisen keksinnöistä on syytä sanoa jotain tuon kaltaista.

On tosin paljon tiedeuskovaisia, jotka nostavat tieteen paljon ihmistä korkeammalle ja palvovat sitä jumalanaan. Mitä ilmeisimmin tulenkin kanssa on joissain heimoissa tehty niin. Osoittaa todella suurta ajattelun ahtautta sanoa, että tiede on se, joka sanoo kaikkeen viimeisen sanan. Hyvänen aika, se on vain yksi ihmisen keksintö.

Oman ongelmansa muodostaa se, miltä tieteenfilosofiselta pohjalta tiedettä tehdään. Se on täysin ajasta riippuvainen asia ja vaihtelee vuosisatojen ja vuosikymmentenkin välillä melkoisesti. On monta erilaista tieteenfilosofista mallia, joiden pohjalta asioita voidaan tarkastella ja päätyä joka kerta erilaiseen lopputulokseen. Tiede on työkalu, kuten vasara on työkalu tai lujuuslaskelma on työkalu rakennettaessa. Jos vasaralla lyödään naulaa vinoon, niin se menee vinoon. Siitä on ollut kysymys kristinuskon perusteiden Räisäsläisessä tieteellisessä tarkastelussa. Nyt on huomattu, että vinoon meni ja korjataan tilannetta.

Tiede ei ole ihmisestä riippumaton asia, vaan se on ihmisen keksintö. Jos tätä ei käsitä, niin on aika pahasti sekoittanut uskon, tieteen ja todellisuuden väliset erot. Todellisuus on luultavasti muuttumaton, mutta tiede, joka yrittää löytää jotakin siitä, muuttuu koko ajan. Jos joku kuvittelee tieteellisen tuloksen olevan sama asia kuin todellisuus on, hän on äärimmäisen fundamentalistinen tiedeuskovainen. Tiedeuskovainen on jo silloin kun sanoo tieteen kyllä tulevan varmasti löytämään todellisuuden joskus. Se ei ole tietoa, vaan uskoa ja vieläpä perusteetonta sellaista.

Usko voi olla myös perusteltua. Voi olla perusteltua uskoa auringon nousevan huomenna jos mitään todella järisyttävää ei tapahdu. Voi olla myös perusteltua uskoa Jumalaan, koska usko Jumalaan ei ole arvaus tai jotain mikä ei perustu mihinkään havaintoon.

Minäkin olen kirjoittanut täällä siitä, miten tiede ja usko on syytä erottaa toisistaan monissa eri tilanteissa. Sitä vain en ymmärrä miten ne voisi kokonaan erottaa toisistaan teologisessa tieteellisessä tutkimuksessa, joka koskee suoraan uskon perusteita? Ehkä haluat kertoa jotain siitä?

Hengellisyys on tieteen ulkopuolella olevaa, mutta kristinuskon perusteet sisältävät paljon sellaista, joka on myös tieteellisen tutkimuksen piirissä. Esimerkkinä Jeesuksen ylösnousemus, joka on tämän hetken tieteellisen tutkimuksen valossa ymmärrettävä ruumiillisena, ei symbolisena, kuten jonkin ajan tieteellisiinkin tutkielmiin on ajatuksena kirjattu.

Lue lisää

Nyt olet kyllä aivan metsässä tuo tieteen "määrittelysi" kanssa. Tiede ei ole mikään työkalu, väline tai subjekti (huomaan kieroutuneen asenteesi kun kirjoitat esim. "tiede ei hyväksy" tms. - "tiede" ei ole koskaan tekijämuodossa).

Tiede sanaa käytetään ihmiskunnan tuottamasta tiedosta, jolla on looginen todistepohja - se on siis jollakin keinoin varmennettua tietoa. Tietenkin filosofia siitä, mikä riittää tuollaiseksi todisteeksi, perusteluksi tiedon puolesta, että sitä voidaan pitää paikkansapivänä, vaihtelee ajan saatossa. Tuota "perustelun riittävyyttä tiedon takana" sanotaan tieteen filosofiaksi - siis mitkä loogisuuden asteet pitää täyttyä, että voimme puhua perustellusta (luotettavasta) tiedosta.

Tieteen filosofiahan on muuttunut kovasti. Keskiajalla filosofiana oli: kunhan tulos tukee Raamattua, se on perusteltua tietoa, tiedettä. Myöhemmin siitä on luovuttu (taitaa olla suurin muutos - nykyisin filosofiaa vain tarkennetaan) ja tilalle on otettiin erilaiset minimivaatimukset tiedon perusteluille. Tässä pitää muistaa myös tiedon (tai olisiko paermpi puhua hypoteesin) tavanomaisuus. Kun kyse on jotakuinkin tavallisesta tapahtumasta, perusteluksi kelpaa vähän heppoisempi todistus (varsinkin kun lähellä ko. hypoteesia ja tulosta on paljon rinnakkaisia havaintoja), mutta entuudestaan havaitsemattomasta, todisteettomasta tapahtumasta tarvitaan huomattavasti kattavampi todistus. Tosiaan tieto muuttuu tieteeksi sitten kun sen paikkansapitävyys osoitetaan. Samoin tieto on tiedettä vain silloin, jos tiedon todisteita ei valita - mikä tahansa perustelu tai todiste ei saa olla ristiriidassa tiedon kanssa (loogisuus): totuus ei pala tulessakaan (sanovat eräät). Nyt kuitenkin kun mietit sanomaasi: "liika kriittisyys on väärin tässä tapauksessa", niin mietitäänpä tätä hetki. Miksi ko. "tietoa" ei saisi altistaa kaikelle kritiikille ? Palaako se sittenkin tulessa ? Kaiken lisäksi jos mietimme väitteesi (Jeesus nousi kuolleista) poikkeuksellisuutta eli sitä, ettei muista tieteellisistä tiedoista löydy mitään tätä puoltavaa, todistavaa seikkaa, niin eikö vaan että tuolta vaaditaan vielä kovempaa todistusaineistoa kuin sellaisilta asioilta, joista on paljon muita samansuuntaisia todisteita ? No, jos mietit tätä taustaa vasten tuota Jeesuksen ylösnousemusta, niin onko kyse tieteellisesti todistetusta tapahtumasta vai pelkästään uskomuksesta ? Mikä perustelu lyö pois sen vaihtoehdon, ettei kyse ole vain uskomuksesta ?

Sanoit, ettei maailmankuvasi peruskysymystä saa kritisoida (mikä minun korvaan kuulostaa hölmöltä). No, miksi sitten kritisoisimme esim. Koraanin tapahtumia ? Ovatko nekin aitoja, tieteellisesti todisettuja tapahtumia (vai miksei tässä tapauksessa pätisikään tuo "ei liian kovaa kritiikkiä") ? Onko siis Allah tuon perusteella tieteellisesti totta kuten koet Jumalan olevan (Jeesuksen jumalallisuus) ? No, estääkseni sen, että väität Allahia Jumalaksi, niin kysyn: onko myös hindujen Shiva totta tuolla kritiikittömyysvaatimuksella ? Eipä siinä mitään mutta nämä "totuudet" ovat keskenään ristiriitaiset (loogisuus).

>

Ei ole. Esitä dokumentti, mikä yksiselitteisesti osoittaa tuon ruumiillisen ylösnousemuksen ! Aivan. Niin kauan emme voi olettaa jotain täysin yliluonnollista tapahtuneen kun siitä ei ole ainoatakaan todistetta. Todisteettoman olettamista olevaiseksi kutsutaan uskovaisuudeksi tai tyhmyydeksi.

ei voi sanoa varmuudella koska Jeesus on syntynyt mutta tietänee koska Jeesuksen syntymää alettiin viettää nykyisenä ajankohtana, se oli vasta 300-luvulla. 200-luvulla sitä vietettiin tammikuussa ja sitä edeltävältä ajalta ei tietääkseni ole tietoa koko synttäreistä.

järkeä päähän kirjoitti:

ei voi sanoa varmuudella koska Jeesus on syntynyt mutta tietänee koska Jeesuksen syntymää alettiin viettää nykyisenä ajankohtana, se oli vasta 300-luvulla. 200-luvulla sitä vietettiin tammikuussa ja sitä edeltävältä ajalta ei tietääkseni ole tietoa koko synttäreistä.

Lue lisää

Konstantinus Suuri sai aikaan vuonna 313 Milanossa lain, joka toi uskonnonvapauden Rooman valtakuntaan. Sitä ennen kristittyjä oli vainottu. 200-luvulla ainakin Justinianus Marttyyri löysi Jeesuksen syntymäpaikan Betlehemistä, ja sinne rakennettiin 300-luvulla kirkko Konstantinuksen toimesta. Hänen äitinsä Helena oli kristitty, jonka kerrotaan löytäneen Jeesuksen ristin. Konstantinus siirsi myös pyhäpäivänvieton sunnuntaiksi, 3. päiväksi ylösnousemuksen jälkeen. Kristityt eivät näin ollen voineet kovin avoimesti viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa ennen 300-lukua. On kerrottu, että kristityt kokoontuivat viettämään Jeesuksen syntymäjuhlaa, kun heilläkin oli vapaapäiviä Saturnalia- ja talvipäivänseisauksen juhlien aikaan Rooman alaisessa Israelissa, jota Rooma nimitti Palestiinaksi. Kristinusko sittemmin tunnetusti voitti pakanajumaluudet, siihen vaikutti osaltaan myös se, että rakkauden ja rauhan oppi kristinusko toi inhimillistä lievitystä ankariin roomalaisiin lakeihin.

Betlehemin Syntymäkirkko:

http://198.62.75.5/www1/ofm/sites/TSbtmain.html

Elena kirjoitti:

Konstantinus Suuri sai aikaan vuonna 313 Milanossa lain, joka toi uskonnonvapauden Rooman valtakuntaan. Sitä ennen kristittyjä oli vainottu. 200-luvulla ainakin Justinianus Marttyyri löysi Jeesuksen syntymäpaikan Betlehemistä, ja sinne rakennettiin 300-luvulla kirkko Konstantinuksen toimesta. Hänen äitinsä Helena oli kristitty, jonka kerrotaan löytäneen Jeesuksen ristin. Konstantinus siirsi myös pyhäpäivänvieton sunnuntaiksi, 3. päiväksi ylösnousemuksen jälkeen. Kristityt eivät näin ollen voineet kovin avoimesti viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa ennen 300-lukua. On kerrottu, että kristityt kokoontuivat viettämään Jeesuksen syntymäjuhlaa, kun heilläkin oli vapaapäiviä Saturnalia- ja talvipäivänseisauksen juhlien aikaan Rooman alaisessa Israelissa, jota Rooma nimitti Palestiinaksi. Kristinusko sittemmin tunnetusti voitti pakanajumaluudet, siihen vaikutti osaltaan myös se, että rakkauden ja rauhan oppi kristinusko toi inhimillistä lievitystä ankariin roomalaisiin lakeihin.

Betlehemin Syntymäkirkko:

http://198.62.75.5/www1/ofm/sites/TSbtmain.html

Lue lisää

Mistä olet saanut tietosi, kun kirjoiti edellisessä mm. näin: "On kerrottu..."
Siis kuka on kertonut ja missä?

?

järkeä päähän kirjoitti:

ei voi sanoa varmuudella koska Jeesus on syntynyt mutta tietänee koska Jeesuksen syntymää alettiin viettää nykyisenä ajankohtana, se oli vasta 300-luvulla. 200-luvulla sitä vietettiin tammikuussa ja sitä edeltävältä ajalta ei tietääkseni ole tietoa koko synttäreistä.

Lue lisää

Eikös tuo tammikuun juhla ole vieläkin ortodoksien käytössä.

Elena kirjoitti:

Konstantinus Suuri sai aikaan vuonna 313 Milanossa lain, joka toi uskonnonvapauden Rooman valtakuntaan. Sitä ennen kristittyjä oli vainottu. 200-luvulla ainakin Justinianus Marttyyri löysi Jeesuksen syntymäpaikan Betlehemistä, ja sinne rakennettiin 300-luvulla kirkko Konstantinuksen toimesta. Hänen äitinsä Helena oli kristitty, jonka kerrotaan löytäneen Jeesuksen ristin. Konstantinus siirsi myös pyhäpäivänvieton sunnuntaiksi, 3. päiväksi ylösnousemuksen jälkeen. Kristityt eivät näin ollen voineet kovin avoimesti viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa ennen 300-lukua. On kerrottu, että kristityt kokoontuivat viettämään Jeesuksen syntymäjuhlaa, kun heilläkin oli vapaapäiviä Saturnalia- ja talvipäivänseisauksen juhlien aikaan Rooman alaisessa Israelissa, jota Rooma nimitti Palestiinaksi. Kristinusko sittemmin tunnetusti voitti pakanajumaluudet, siihen vaikutti osaltaan myös se, että rakkauden ja rauhan oppi kristinusko toi inhimillistä lievitystä ankariin roomalaisiin lakeihin.

Betlehemin Syntymäkirkko:

http://198.62.75.5/www1/ofm/sites/TSbtmain.html

Lue lisää

Uuras Saarnivaara korostaa oman raamattukäännöksensä marginaalissa seuraavaa:

"Viikon ensimmäistä päivää kristityt pitivät jo tähän aikaan pyhä- ja jumalanpalvelupäivänään." ja viittaa kohtaan Ap.t. 20:7:

Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

mistä lähteestä kirjoitti:

Mistä olet saanut tietosi, kun kirjoiti edellisessä mm. näin: "On kerrottu..."
Siis kuka on kertonut ja missä?

?

Tuossa jutussani on hieman tietoa eri lähteistä, on yleistietoa, on historian tietoa, jota on eri lähteissä esim. netissä ja kirjallisuudessa, suomeksi ja muilla kielillä. Esim. Konstantinuksesta ja Milanon Ediktistä on tietoa runsaasti netissäkin, ja samat perusasiat on vaikkapa koulukirjoissa. Lisäksi olen saanut tietoa oppineilta historiaa, filosofiaa ja uskontoa yms. hyvin tuntevilta ystäviltäni ja tuttaviltani Suomesta ja ulkomailta. En väitä että tiedän asiat sataprosenttisesti, siksi kyselenkin muilta lisää tietoja ja olen kiinnostunut keskusteluista tälläkin palstalla.

Jeesuksen syntymähetkeä tuskin pystytään jäljittämään. Tiettyjen planeettakombinaatioiden perustalta on tietysti yritetty tehdä laskelmia, mutta nekin jäävät spekulaatioiksi. Minä ainakin ymmärrän niin, että Jeesuksen syntymän muistamiselle on ihan oikein varattu päivä kirkolliskalenterissa, mutta sen päivän ajankohta on valittu symboolisista syistä ja samalla syrjäyttämään joitain pakanallisia juhlia.

Siitä asti, kun jotkin valtioiden päämiehet ovat alkaneet suosimaan kristillistä uskoa oman maansa uskontona, ovat he myös tavalla ja toisella päässeet vaikuttamaan näihin asioihin. Perusta on hengellinen, mutta ajankohta on enemmänkin käytännöllisin syin määritetty.

KTS kirjoitti:

Uuras Saarnivaara korostaa oman raamattukäännöksensä marginaalissa seuraavaa:

"Viikon ensimmäistä päivää kristityt pitivät jo tähän aikaan pyhä- ja jumalanpalvelupäivänään." ja viittaa kohtaan Ap.t. 20:7:

Apostolien teot:
20:7 Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka.

Lue lisää

eli Herran päivä, domingo (esp), domenica (it), aivan oikein, oli jo varhain apostoleilla kristittyjen pyhä, mutta Konstantinuksen aikoihin se vakiintui yleisesti hyväksytyksi kristittyjen pyhänviettopäiväksi kun alkoi lainvoimainen uskonnonvapaus. Alkuaan sitä vietettiin siis kolmantena päivänä Jeesuksen kuolinpäivästä, joka oli sapatti, eli ylösnousemuksen päivänä, joka tapahtui viikon 1. päivänä juutalaisen ja roomalaisen kalenterin mukaan.
Onhan sitten niitäkin kristittyjä, joiden mielestä pyhäpäivän tulisi olla sama kuin juutalaisilla eli lauantai, shabat.
Tärkeintä on että yksi päivä viikossa on pyhäpäivä.

järkeä päähän kirjoitti:

ei voi sanoa varmuudella koska Jeesus on syntynyt mutta tietänee koska Jeesuksen syntymää alettiin viettää nykyisenä ajankohtana, se oli vasta 300-luvulla. 200-luvulla sitä vietettiin tammikuussa ja sitä edeltävältä ajalta ei tietääkseni ole tietoa koko synttäreistä.

Lue lisää

tässä mielestäni hieman selkeyttä antava tarina

http://www.youtube.com/watch?v=D1FdtpH8lSI&feature=related

nimi-erkki kirjoitti:

tässä mielestäni hieman selkeyttä antava tarina

http://www.youtube.com/watch?v=D1FdtpH8lSI&feature=related

Lue lisää

Linkilläsi ei ollut mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Eikö ollutkin hassua?

Crypticall kirjoitti:

Jeesuksen syntymähetkeä tuskin pystytään jäljittämään. Tiettyjen planeettakombinaatioiden perustalta on tietysti yritetty tehdä laskelmia, mutta nekin jäävät spekulaatioiksi. Minä ainakin ymmärrän niin, että Jeesuksen syntymän muistamiselle on ihan oikein varattu päivä kirkolliskalenterissa, mutta sen päivän ajankohta on valittu symboolisista syistä ja samalla syrjäyttämään joitain pakanallisia juhlia.

Siitä asti, kun jotkin valtioiden päämiehet ovat alkaneet suosimaan kristillistä uskoa oman maansa uskontona, ovat he myös tavalla ja toisella päässeet vaikuttamaan näihin asioihin. Perusta on hengellinen, mutta ajankohta on enemmänkin käytännöllisin syin määritetty.

Lue lisää

kun lampaat on kedolla paimenineen. Vai onko?
Tosi on niin, että karja viedään sisätiloihin viimeistään lokakuussa. Silloin ei enää paimenneta laumoja ulkona.
Matt. 2 sanoo, että Jeesuksen syntymän aikaan yöllä oli kedolla paimenia laumoineen. Jeesus siis syntyi syys- lokakuun vaihteessa eikä joulukuussa. Se on varmaa.

Crypticall kirjoitti:

Jeesuksen syntymähetkeä tuskin pystytään jäljittämään. Tiettyjen planeettakombinaatioiden perustalta on tietysti yritetty tehdä laskelmia, mutta nekin jäävät spekulaatioiksi. Minä ainakin ymmärrän niin, että Jeesuksen syntymän muistamiselle on ihan oikein varattu päivä kirkolliskalenterissa, mutta sen päivän ajankohta on valittu symboolisista syistä ja samalla syrjäyttämään joitain pakanallisia juhlia.

Siitä asti, kun jotkin valtioiden päämiehet ovat alkaneet suosimaan kristillistä uskoa oman maansa uskontona, ovat he myös tavalla ja toisella päässeet vaikuttamaan näihin asioihin. Perusta on hengellinen, mutta ajankohta on enemmänkin käytännöllisin syin määritetty.

Lue lisää

Apostolien tekojen 20 luvussa ei mainita meidän sunnuntaipäiväämme kokouspäiväksi. He vain sattuivat olemaan koollla lauantai-iltana, joka oli viikon ensimmäisen päivän ilta. Tekstiyhteydestä voit tutkia, että kyseessä oli lauantai-ilta.
Juutalaisten vuorokausi vaihtui auringon laskun aikaan. Nykysinkin se vaihtuu noin klo 18.00.

Miten joku voi yhdistää asioita niin merkillisesti, että saa Apt. 20 luvusta johdettua asian lepopäivään? OUTOA! Eihän siinä missään tapauksessa puhuta mitään lepopäivän vietosta.
Kristityillä oli alussa tapana kokoontua kaikkina viikonpäivinä, eikä mitään ns. jumalanpalveluispäivää tunnettu.
Apt. 2:46.
Apt. 20 luvun tapaus ei siis kelpaa todisteeksi kristittyjen lepopäivästä.