KALVOPAISUNTAASTIA

kuvassa oli pienet laitettu roikkumaan putkiliitännästä. Ohje onkin suuria varten, ne liitetään aina alhaalta tai sivusta.

Minulla on roikkunut parikymmentä vuotta ja hyvin pelittää.

Mulla taas on kaksi pönttöä vaakatasossa varaajan päällä. Hyvin on toiminut, mutta vasta 5 vuotta. Alussa oli jotain häikkää, mutta se johtui siitä että putkimiehen painemittari näytti mitä sattui ja vastapainetta oli kai liikaa.

Mietin vaan että väsyyköhän se kumikalvo sieltä kuitenkin ennen kuin pönttö ruostuu puhki?

Tosiasia kuitenkin on, että kun tarvittava esipaine pistetään(siis talon korkeuden mukainen), niin tuolla säiliösä kalvo on lähes pohjassa eli vettä siellä säiliössä ei liene järjestelmän ollessa kylmimmillään kuin luokkaa 0-1 litraa.Itsellnäni on 200 litran pönttö, joka on lattialla, siis kuten kysyjänkin asennusohje sanoo. Oma säiliöni on varustettu kahdella hanalla(siis liitosputkessa normaali vipuhana ja sitten siellä aivan kalvopaisunnan viedessä pienmpi hana), joten voin se tyhjentää vedestä. No, jos esipaine on oikea ja tyhjennän säiliön, sieltä ei tule vettä järjestelmän ollessa kylmimmillään juuri lainkaan. Syksyllä ennen lämmityskautta testasin esipaineen. Se oli laskenut 0,2 baaria ja vettä tuli litrakaupalla eli aika paljon.Että ei sinne ilmaa oikeastaan jää, jos esipaineen pitää oikeana.
Kun nyt ole vaihtamassa säiliötä, niin tee tuo kahden hanan systeemi, jotta voit joskus myös esipaineen testata, minulla tuo paine aleni tuon 0,2 baaria noin yhden vuoden aikana.

Ylhäällä ja kiikkuen venttiili alaspäin!

Uuden säiliön esipaine:

Ero typen ja ilman välillä on se, että typpi on suurempi molekyylinen kaasu, joka ei molekyylikokonsa vuoksi läpäise astiassa olevaa kumikalvoa yhtä hyvin kun ilma ( venttiili kyllä saattaa vuotaa ). Ilmassa on 15% happea, ja hapen molekyylikoko on on sen verran pieni, että se aikojen kuluessa pääsee kalvon läpi vesitilaan, ja näin esipaine pääsee laskemaan.
Huom. esipaineen tarkistamista, ja säätämistä varten on parasta irrottaa kalvopaisunta-astia kokonaan verkosta ja tyhjentää.
Kun astia on kytkettynä verkkoon on mahdotonta tietää mikä on astian esipaine!

Ostaessa uuden vaikkapa Reflex ”T” sarjan kalvopaisuntasäiliön, typpikaasun esipaine on voitu tehtaalla täyttää 1,5 bar, koska oletetaan että ammattimies vaihtaa säiliön ja laskee paineen esim. yksikerroksisen omakotitalon tarpeisiin sopivaksi 0,5 bar, ( tai vedenkorkeus 5 m, niin 0,6 bar )
Lämpimän järjestelmän paine vähitään 0,2 bar korkeampi säiliön painetta, tässä tapauksessa 1,0 bar on sopiva, korkeintaan 1,3-1,4 bar, kun varoventtiilin avautumispaine on 1,5 bar.
Ensiasennuksen yhteydessä on tarkastettava, että varoventtiili avautuu 1,5 barin paineessa. Jatkossa varoventtiilien toiminta tulee tarkastaa vähintään syksyisin ennen lämmityskautta. Venttiilin avautuminen tarkistetaan venttiilin päällä olevasta vipu- tai ruuvikeventimestä.
Paisunta-astian esipaine on tarkastettava säännöllisesti vuosittain ennen lämmityskauden alkua. Mahdollinen täyttö on tehtävä tähän tarkoitukseen sopivalla täyttökaasulla ( tehtaan suositus ).
Täytön voi tehdä myös ilmalla

Valmistajan sivut:
reflex kalvopaisunta-astian asennus ja käyttöohjeet:
http://www.teknocalor.fi/lv/paisunta-astiat/reflex_asennus_kaytto.pdf
http://www.teknocalor.fi/lv/paisunta-astiat/reflex_luettelo.pdf

Öljyjärjestelmän kalvopaisuntasäiliö Webdian sivuilta:
mm. ilmaa järjestelmässä
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF254#Mik
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF256#Mink
http://www.rte.vtt.fi/webdia/oljylampo/opastus/faq.asp?Viite1=OF235#Mik
http://www.rte.vtt.fi/webdia/kaukolampo/huolto/yleiset.asp?ID=7
http://www.rte.vtt.fi/webdia/sahkolampo/huolto/yleiset.asp?ID=41