Lopulta kuinka rehellisiä olemme vaikuttimistamme? Onko ihminen lopulta sellainen, että pyrkii selittämään asiat omalta kannaltaan edukseen? Pyrkiikö hän itsekkäät vaikuttimensa pukemaan toiseen muotoon, jotta saisi hyväksynnän ympäristöstään?
Kuinka rehellisiä olemme?
Råtta..
20846
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos ei suoraan niin mutkan kautta. Se taitaa olla jonkinlainen luonnon laki.
Se tekee asian mielenkiintoiseksi, kuinka moni ihmisistä tiedostaa omat vaikuttimensa. Onko toiminta tietoista vai tiedostamatonta? Pystyykö monikaan rehellisesti sanomaan olevansa itsekäs?
Omalta kohdalta käämit palavat siinä vaiheessa, kun haetaan minulta hyväksyntää omaa käytökseensä. Silloin kun perustellaaan omasta näkökulmasta parhain päin, vaikka näkee selvästi taustalla toiset vaikuttimet.
..on lyhyt matka selkään puukotukseen..
Suunnilleen noin kirjoitit joskus, ja mä mietin
sitä pitkään.. liittykö se sitte tähän asiaan,
on taas eri juttu ?)
Jostakin tuo ajatus kumpusi. Eli ei se luultavammin liity ;). Toisaalta, jos ihminen tuntisi itsensä, niin tuskin olisi tarvetta selkään puukottamiseen.
hyvää yötä!!rehellisesti.
minusta rehellisyys on aika laaja käsite.
meistä jokainen todennäköisesti jollain
tavalla on rehellinen,mutta miten se voi
tietää onko toinen rehellinen?
mielestäni lähes jokainen ihminen on oman
edun tavoittelia,tavalla tai toisella,voi olla
rehellinen ystävälleen,jopa niin rehellinen että
sitä on vaikea uskoa todeksi,sillä totuus on
tarua ihmeellisempää..olen saanut huomata.
mutta olla rehellinen jollekkin instituutiolle,vaikk. verottajalle..tms.sehän
olis jo aika rankkaa ja tulis kalliikasi..
no minun päässä nyt on vaikka mikälaista soopaa
mutta kiteytettynä,jokainen on oman onnensa seppä!
Tärkeintä on kai tuntea omat vaikuttimensa. Tietää asiat, missä ei anna periksi. Tuntea itsensä hyvin ja toimia sen mukaan.
Hmm.. Olen biologi, joka ulkoiluttaa koiriaan vapaana luonnonsuojelualueella. Olen valmis maksamaan sakot, jos jään kiinni. Olen vieläkin turhautunut metsäveroista, mutta toimin lain edellyttämällä tavalla ja etsin keinoja vähennyksiin. Varoitan jo etukäteen ystäviäni, jos olen pahalla tuulella. Tietävät, että pahantuulisuus johtuu muusta kuin heistä. Samaa odotan heiltä.
on joo ilmoittaa etukäteen jos on pahalla päällä,ja aika poikkeksellista..noin positiivisesti.
no verot saa kaikkien niskakarvat pystyyn,jopa
minunkin vaikka aika rauhantahtoinen olenkin.
ihan kuin minäkin,jos ajan ylinopeutta,olen
valmistautunut siihen että voipi tulla viive
matkaan ja joudun maksamaan sakon siitä.
meikä ei koskaan,tai no harvoin pahalla
päällä,ja jos olen niin en paljon varottele..
mutta kaikki sen varmaan huomaa:)
Purkautuuko pahantuulisuutesi mahdollisesti huutamisena vai ovien paiskomisena vai tarkoin harkittuina satuttavina sanoina? Epäilen kahta ensimmäistä tai mahdollisesti niiden yhdistelmää..
Tuosta etukäteen ilmoittamisesta.. Se auttaa toista ymmärtämään, missä mennään ja ei aiheuta toiselle luuloja, että johtuisi hänestä.. Helpompi kestää toisen pahantuulisuus, jos tietää mistä on kysymys. Samalla lyhyt askel tilanteen purkautumiseen..
Siksi olin luultavasti pulassa erään miehen suhteen, joka ei kestänyt puheilla asioiden selvittämistä. Hmm.. silloin tuli kyllä lähdettyä kälppimään kesken ostosten ruokakaupassa tai ovet paiskoen mentyä toiseen huoneeseen..
että ainakin mä olen juuri niitä ihmisiä jotka eivät valehtele/kaunistele asioita omaksi hyväkseen.oon niin paljon nähyt itsekkäitä paskan puhujia (asuin valehtelevan narsistin kanssa) että mun omatunto ei antais periksi puhua paskaa/valehdella, vaikka sillä saattaisin saavuttaa paremmat edut itselleni.ja voin kokemuksesta sanoa että hemmetin vaikeeta on olla rehellinen, tässä valheiden mailmassa, sillä menettää nii ystäviä kun sukulaisiakin. mutta mä vaan en kestä elää itteni kanssa jos lähden tolle paskanpuhumisen linjalle. en silti loukkaa ihmisiä suoruudellani tarkoituksen mukaisesti, olen hiljaa jos tiedän jonkin asian toista loukkaavan.mutta valehtelmaan en ryhdy. nim:babypörriäinen
Arvostan sitä, mitä kirjoitit. Iän myötä huomaa jo hyvin lyhyessä ajassa, ketkä puhuvat asiaa tai ovat aitoina tilanteessa. Tämäntyyppiset ihmiset ovat jääneet elämääni.
Omien kokemustenhan kautta näitä rajoja tekee, mitä sietää toisilta. Ehkä parhaiten raadollisuuden löytää sukulaisistaan, kun heitä ei voi valita.
valehtelijoiden klubi täällä kokoontuu ;)
"Jotkut meistä yrittävät kontrolloida elämää miellyttämällä muita, olemalla kameleontteja, pitämällä naamioita ja tanssimalla muiden ihmisten sävelten tahtiin. Toiset meistä suojelevat itseään ja yrittävät kontrolloida elämää teeskentelemällä, että emme tarvitse muita ihmisiä.
Meillä kaikilla on oma puolustusmekanismiemme kirjo, joka suojelee meitä läheisyyden pelolta. Saatamme olla läheisriippuvia yhdessä suhteessa ja vastariippuvia toisessa - tai voimme heilahdella läheisriippuvuuden ja vastariippuvuuden kesken samassakin suhteessa."
Joku yrittää suojautua hylätyksi tulemista vastaan välttämällä yhteenottoja ja miellyttämällä toista - Toinen yrittää välttää hylätyksi tulemista teeskentelemällä, ettei tarvitse muita. Molemmat ovat vahingollisia ja epärehellisiä.
Me tarvitsemme muita ihmisiä - mutta jos muut ihmiset saavat määrätä oman arvomme, me annamme oman voimamme pois ja teemme itsestämme uhreja. On hyvin tärkeää kokea, että meillä on oma arvomme sen yksilöllisen, ainutlaatuisen olemuksemme perusteella, jota jokainen meistä on - eikä sen perusteella, miten muut reagoivat meihin.
Rehellisyys voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Hankalampi tapa on se, että yksinkertaisesti sanotaan kaikki, mitä mieleen juolahtaa. Onhan se rehellistä tietyllä tavalla. Toinen tapa on se, että rehellisyyteen liitetään vastuu ja näin saadaan reiluus. Rehellisyys on tässä kuviossa vastuuntuntoista, aitoa rehellisyyttä eli suoruutta vastuuntuntoisella ja ymmärtävällä tavalla. Sanat ovat väkeviä ja teoilla saadaan aikaan kaikenlaista ikävää. Rehellisyys osana reiluutta, vastuuntuntoinen rehellisyys, on vastalääke moniin ongelmiin. Se pakottaa suoriutumaan asioista paremman ja usein helpomman tien kautta."
Kokoontuminen ennen joulurauhan julistusta.
Tämä råtta pärjää omillaan, kunhan on ne muutamat ystävät/tuttavat. Se on totta, että aivan omassa seurassa ei viihtyisi viikkoa pidempää. Sen jälkeen hyppisin varmasti seinille.
Omien uskomusten penkominen omasta sisimmästään on aika mielenkiintoinen kokemus. Omista uskomuksista on varmasti suuri osa peräisin lapsuuden kokemuksista ja palautteen saamisesta lapsena. Ikuisia lapsiahan ollaan?
Minua on kummastuttanut tapa toimia tässä hetkessä unohtaen tulevaisuus. Kuinka lyhytnäköisesti saatetaan toimia..
Huomasin, että yksi palstan ajattelijoista pääsi vauhtiin.. Tervetuloa klubiin!
että monien käyttäytymismallit ja toimintatavat juontavat juuri lapsuuteen. Miten meitä on lapsena kohdeltu, miten olemme oppineet saamaan hyväksynnän ja asioiden lutviutumis mekanismin.
Silti minua on jäänyt kaivertamaan että millainen vaikutus esim. perimällä on kaikkeen.
Millaisesta sekoituksesta geenejä ja kasvatusta saa millaisenkin yhdistelmän, koska vaikka lapset olisivat nuoruudessaan oppineet vanhempiensa toimintamekanismit niin ei se tarkoita sitä että kyseinen lapsi aikuistuttuaan tekee samoin, joskus päinvastoin. Ehkä se johtuu siitä että kun sitä mahdolista valehtelua ja petollisuutta on riittävästi katsonut, ehkä se aiheuttaa joillakin vastareaktion. Vaikkakin luulisin säännön olevan että opittu jatkuu suvussa ja jokunen poikkeus ainoastaan, ei vahvista sääntöä, vaan kumoaa.
thänks very meny, joko sihteeri on valittu ;)
Perimän vaikutusta on vaikea ymmärtää.. Tietysti, jos tietynkaltainen temperamentti, johtuu välittäjäaineiden ym. toiminnasta. Aivoista tietyt lohkot saattavat olla muita aktiivisempia. Ehkä sitä luonnostaan kehittää omaa lahjakkuuttaan.
Hmm.. Sen verran huomannut valitettavasti, etten arvosta omaa isääni. Äitini käytöksestä olen vasta viime vuosi huomannut tietyn perusnegatiivisuuden. Siskoista en puhu sitten mitään :). Tällä en tarkoita sitä, että en tietäisi omia raivostuttavia heikkouksiani.
Vetäydyn syrjään siinä vaiheessa, kun muut alkavat kiljumaan ja vaatimaan. Siihen en suostu. Se on aina ollut niin lapsuudesta asti. Keskitän siinä vaiheessa huomioni muualle. Helkkari, tapelkoot muut, jos haluavat. Lopulta saattavat huomata, ettei ollut mitään tappelemisen arvoista.
Ei ole puheenjohtajaa, ei sihteeriä.. Täällä otetaan rennosti ilman turhia paineita :O). Ehkä saamme valehtelun taidoilla jonkun ottamaan vastuun noista rutiineista..
myös väistymään takavasemmalle kun hammastenkiristelyt ympäristössä alkavat. Sen verran saanut lapsena kokea että nyt ei jaksa kovin pitkään "kärinöitä" kuunnella.
Tempperamentistä sen verran, että isältä on vissiin tullut peruja ;) Aikansa voi kärsivällisesti ja rauhallisesti kuunnella mutta sit ko menee kuppi nurin, sit voi tulla sanottua aika rumastikin. Onnex yleensä pyydän kyllä anteex jos jälkikäteen rauhoituttuani huomaan menneeni yli sallitun verbaaliakrobatiassani. Pitäs malttaa vaan, mutta helpommin sanottu kun tehty.
Perusluonteeltani olen kyllä hauska ja huumorintajuinen, ainakin omasta mielestäni.Taas täytyy muistaa ett kaikki on niin suhteellista ;)
Irinan biisi sivuaa aloitustasi
http://www.youtube.com/watch?v=a6jqLL4Rp9U
Päiväunien jälkeen on helppo vastailla..
Yksi ystävistäni on oppinut sen, että ei voi minulle tiuskia huonoa oloaan ilman, että ensin erittelee tunteensa. Hänen on ensin löydettävä syy veemäiseen käytökseensä. Sitten vasta kuuntelen..
Oma sosiaalisuus tulee isältäni. Isässäni ja vanhimmassa siskossani se piirre on rasittavasti esillä. No, vaikka en arvosta isääni.. Niin onhan hän isäni.. Mitä vanhemmaksi hän on tullut, sitä enemmän sivuutan hänen temperamenttinsa kuin lapsen kiukuttelun.
Muutama ihminen on sellainen, johon tuskin palautan välejä. Nämä ihmiset ovat minulle ilmaa. Muuten pinnani on hyvin pitkä, joskus jopa olen verrannut sitä lehmän kärsivällisyyteen. Onko lehmä kärsivällinen? Se onkin toinen juttu..
Enemmänkin kuin sanoihin reagoin toisissa eleisiin ja ilmeisiin. Kuten tutkimusten mukaan pitäisikin olla. Ehkä jonkin verran korostuneemmin. Saatan ahdistua ilmapiiristä paljon nopeammin kuin muut paikalla olijat.
Tuo valehtelu onkin vaikeampaa eleillä ja ilmeillä, siksi luultavasti noista valheista ihmiset jäävät helposti kiinni.
myymälävarkauksia Englannin jälkeen E.U:ssa. Sormi osoittaa henkilökuntaa.
Olen ollut enemmän huolissani suomalaisen työn laadusta tai laadun katoamisesta. Samanaikaisesti on kehuttu julkisuudessa sitä ja haukutti kilpailijamaita.
Toisaalta tiedän, mitä itse teen.. Muiden käytöstä ei voi taata esim. myymälävarkauksien osalta. Miksi muuten syyttävä sormi on henkilökunnassa?
Suomalaiset ovat ottaneet luvatta työpaikoilta, eikä sitä pidetä edes varastamisena.
Ehkä se kuvastaa asenteiden muutosta ja moraalin höltymistä. Sääli :(.