Itsemurha lähellä

Aurinkoa en ole nähnyt viikkoihin. Kirjaimellisesti. Nukun aina iltapäivään. Kaikki vituttaa. Kun herään, haluan takaisin nukkumaan. Elämä on tyhjää. Lemmikit ovat ainoa ilo, mikä pitää hengissä. Kavereita ei ole. Käyn ulkona vain syömässä, yksin. Kotona ollessani katson televisiota illasta aamuyöhön. Sitten nukkumaan noin kellonympäryksen ajaksi. Käyn töissä, mutta olen lomalla nyt pari viikkoa. Kukaan töissä ei taida tietää, että lintsasin koko edellisen viikon. Kukaan ei ainakaan ole huomannut ja ottanut yhteyttä. Kukaan ei oikeastaan tiedä koskaan olenko töissä vai en. Työni on itsenäistä, joten voi mennä viikkoja, että olen yhteydessä pomooni. Olen täysin merkityksetön ihminen. Kukaan ei varmaan huomaisi viikkoihin, jos kuolisin kotiini. Minut löydettäisiin lattialta naama ja kädet koluttuina luuhun asti (kissat syöneet nälkäänsä). Ikinä en ole ollut naisen kanssa, vaikka neljännesvuosisadan olen tässä oravanpyörässä tallannut. Viime aikoina hygienian ylläpito on jäänyt viikottaiseen suihkuun. Mitä väliä? Mitään ihmissuhteita ei kuitenkaan ole ja kissat eivät valita. Olen myös lihonut aika lailla viime aikoina. Sanokaa nyt mullekin, mikä järki tässä kaikessa on? Mitä täällä pitäis tehdä, siis maan päällä?
91789
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Samat on fiilikset, mutta asioilla on tapana selvitä. Jonain päivänä kaikki yht'äkkiä toisin. Niin se vain menee...

Äänestä

Kun tämä pimeys alkaa hellittämään, "tyhjänpantiksi" sitä itsensäkin tuntee varsinkin näin öisin, elämässä on positiivisia asioita jos ne haluaa tuntea ja nähdä, ne vain pääsee unohtumaan aina silloin tällöin.

Voimia sinulle ja elämäniloa.

Äänestä

No hanki aluksi messengeriin muutama juttukaveri (luotettava!) chatistä vaikka ensin, kun sulla kone ehkä on. Ikäviä ihmisiä tulee vastaan joitakin, mutta joskus voi joku mukavakin. Voisit piristyä vähän kun päivittäin vaihdat kuulumisia ym -sellainen joka paljon on esim. mesessä samoihin aikoihin. Jos sulla on joku läheinen, vanhempi, niin voisko sen kanssa puhua jotain niitä näitä. Puhelimessa päivittäin jotain esim.

Jos mä kuolisin vahingossa kotiini mulla ei olisi edes lemmikkiä joka söisi (allergia ja raha), jokin ikävä mato korkeintaan. Ei minuakaan kaipaisi ehkä monikaan, tai kukaan. Moni muukaan ikäisesi ei ole ollut suhteissa, älä huoli vielä... kaikki ei löydä sopivaa heti. Minä olen sinua vanhempi ja sopivaa miestä ei tässä ole kanssani.

Löydä sopivia harrasteita joista itse nimenomaan pidät ja sopii sinulle tuoden hyvän olon tai iloa, tekemistä -ei murehdi. Ne löytryy ajan kanssa. Ja voitko joskus poiketa ihmisten ilmoilla, laittaa kivaa päälle ja mennä (siistiin, ehkä turvallisempaan) baariin tai kahvilaan koska ilman alkoholiakin voi poiketa hetkeksi... voisit rohkaistua kysymään joltain kivalta naiselta jotain ja vaihtaa numeroakin. Tai jos joku harraste jossa muita ihmisiä, tai tapahtuma, messu... siellä rohkaistua puhumaan jotain tavallistakin vaikka aluksi -jollekin joka ei pelota sua:) Seuransa voi valita, jätä ikävät ihmiset aina pois laskusta niin säästyy harmeilta..

Pohjoisessa voi olla vähemmän ihmisiä tietyillä alueilla. Sekin varmaan vaikuttaa osaltaan, ettei ihan joka paikassa ole vilskettä ja vilinää -että vois mennä sanomaan moi jollekin. Mutta kyllä sieltäkin löytyy ihmisiä. Ja muualta. Usko vaan itseesi, että olet hyvä. Älä ota liian vakavasti tätä elämää ja pidä huumorista kii.

Onhan masennukseen lääkettäkin, mutta kun elämää vähän fiksaa niin voit löytää iloa. Muitakin on joulun yksin, et ole ikinä ainoa. Ja elämänrytmisi ei haittaa jos ei sinua itseäsi haittaa. On monia yötyöläisiä jne muitakin joilla eri rytmi.

Positiivista energiaa. Lepää tarpeeksi, älä yritä liikaa työssä mitenkään kuluttavasti. Maailmassa tulee vielä kivoja asioita. Ne pitää vaan huomata piiloistaan. Kirjoita vaikka paperille ylös mikä kiinnostaa tai voisi, tai tee vaikka se "aarrekartta" tyyppinen juttu paperille aina. Haaveita kohti voi mennä, turvallisia mutta mielenkiintoisia haaveita. :)

Tässä oli muutama ehdotus, ensiksi, niin kaikki menee ihan hyvin älä murehdi. Lämmin halaus.

Äänestä
  • Niin tuossa oli muutama ehdotus jos jotain sopivaa löytyy siitä.

    Talvella voi muistaa olla lämpimässäkin vaatteet kun on viileää, viileys voi viedä voimaa jos paljon on viileässä pelkästään. Ja sinulle vois sopia muutama jouluvalo pihaan, toisi valoa hieman:) Niiin ihania jouluvaloja on ihmisillä.

    Alkoholi, kofeiini, joillakin jopa suklaa/kaakao ym voi masentaa. Kannattaa katsoa ruoka-aineita ja juomia, jos välttää jotain niin vähenisikö.

    Äänestä

hei! olet saanut hyviä vinkkejä edellä.. yksi olisi vielä tässä jos masentaa yms liikunnanharrastaminen auttaa se tuo itsekunnioitusta sekä älytöntä virkeyttä elämään ainoa asia on että pääset sen harrastuksen aloittamaan ja sulla on itsekuria tehdä sitä vaikka kolmekin kertaa viikossa... kokemusta on ja masennukset tiessään kun jotain kivaa tai kovaa liikuntaa harrastaa!
joulumieltä kaikille!

Äänestä

kyllä se siitä,itselläin ollu aikoinaan samoi oireita tosin mulla lapset piti hengissä.olen itekin yrittänyt tuloksetta,silloin ajattelin että kyllä mulla jokin merkitys tääll maan päällä on.onneks sull on töitä!!!sekin on yksi valopilkki...sulla on kuitenkin perhe joka kaipaa sua,kyllä susta välitetään usko pois!mä välitän ainakin aikuisten oikeesti!!! tulpa iso woima hali. jaksamisia kovasti siull.

Äänestä

Joulu eroaa oleellisesti kaikista muista vuodenkiertoon kuuluvista pyhistä.

Joulukausi alkaa jo elokuun lopussa kun ekat pikkujoulumainokset ilmestyvät lehtiin. Kauppiaat laittavat jouluhössöttimet päälle jo marraskuun lopussa, kaupallisista syistä tietty, joulu kun on vuoden parasta myyntiaikaa. Kaupallisuus on sitä että kauppiaat nyhtävät ihmisiltä rahat joutavalla krääsällä. Ihmisillä on tapana hössöttää joulua viikkotolkulla ja suurin odotuksin. Jouluvalojakin poltetaan pihassa lokakuusta maaliskuuhun. Eikä kaupallinen joulu lopu jouluaattoon vaan jatkuu tammialena. Joulu on jäänyt kaupallisuuden ja hössötyksen alle. Joulusta on yritetty tehdä joulua suurempi asia. Joulun merkitys on tavallaan jäänyt epäselväksi, hössötetään hössötyksen vuoksi ja kulutetaan kuluttamisen vuoksi, "kun muutkin tekevät niin". Jouluaattona joulu on ikäänkuin jo ohi ja välipäivät ovat jo helpotus. Joulu jouluna.

Verrataanpa joulua juhannukseen. Juhannuskausi kaikkinen hössötyksineen ja jälkimainkeineen on ohi vajaassa viikossa. Juhannuksen kaupallisuus on vielä hyvin pientä. Juhannusaattona juhannus ikään kuin vasta alkaa eikä juhannuksen loppu ole niinkään helpotus. Juhannus ja muut vuodenkierron pyhät ovat toimivia kun niistä ei tehdä itseään suurempia asioita.

Ehkäpä jouluhössötyskin on muoti joka aikanaan menee ohi kun ihmiset kyllästyvät siihen. Sitten joulusta tulee yhden tai kahden päivän (joulupäivä ja tapaninpäivä) mittainen pikkupyhä. Jopa joulun paikka voidaan siirtää talvipäivänseisausta seuraavaan viikonloppuun.

Edellisen tarkoitus ei ole syyllistää ketään mistään tai olla osoitus ilonpilaamisen ilosta. Ilo on varsin rajallinen luonnonvara. He jotka eivät joulua jostain syystä vietä voisivat tehdä valintansa pienin äänin. Pyhän vietto ei saa olla mikään kielletty tai pakollinen asia vaan mahdollisuus.

Äänestä

Hei!
Luin viestisi ja ihan kauhealta kuulosti. Oletko koskaan miettinyt miten sinä voisit vaikka pitää yhteyttä? mikset sinä tekisi aloitetta? ryhdistyisi?

Äänestä

Sairastat mitä ilmeisimmin depressiota. Siihen on tänä päivänä olemassa hyvät lääkkeet.

Eli nyt seuraava tehtäväsi täällä maan päällä on mennä lääkäriin ja hankkia ne lääkkeet - ja terapiaakin....

Siitä se sitten alkaa aurinkokin vähitellen paistaa...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Yksinäinen pohjoisesta kirjoitti:

Aurinkoa en ole nähnyt viikkoihin. Kirjaimellisesti. Nukun aina iltapäivään. Kaikki vituttaa. Kun herään, haluan takaisin nukkumaan. Elämä on tyhjää. Lemmikit ovat ainoa ilo, mikä pitää hengissä. Kavereita ei ole. Käyn ulkona vain syömässä, yksin. Kotona ollessani katson televisiota illasta aamuyöhön. Sitten nukkumaan noin kellonympäryksen ajaksi. Käyn töissä, mutta olen lomalla nyt pari viikkoa. Kukaan töissä ei taida tietää, että lintsasin koko edellisen viikon. Kukaan ei ainakaan ole huomannut ja ottanut yhteyttä. Kukaan ei oikeastaan tiedä koskaan olenko töissä vai en. Työni on itsenäistä, joten voi mennä viikkoja, että olen yhteydessä pomooni. Olen täysin merkityksetön ihminen. Kukaan ei varmaan huomaisi viikkoihin, jos kuolisin kotiini. Minut löydettäisiin lattialta naama ja kädet koluttuina luuhun asti (kissat syöneet nälkäänsä). Ikinä en ole ollut naisen kanssa, vaikka neljännesvuosisadan olen tässä oravanpyörässä tallannut. Viime aikoina hygienian ylläpito on jäänyt viikottaiseen suihkuun. Mitä väliä? Mitään ihmissuhteita ei kuitenkaan ole ja kissat eivät valita. Olen myös lihonut aika lailla viime aikoina. Sanokaa nyt mullekin, mikä järki tässä kaikessa on? Mitä täällä pitäis tehdä, siis maan päällä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu