Veronmaksajat, te jotka haluatte vastustaa maataloustukia, käykää vain vanhoissa kaupoissa. Nämä uudet megamarketit on kaikki rakennettu niillä rahoilla, jotka olisivat kuuluneet teille. Kauppa nappaa hinnanalennuskorvaukset itselleen ja te sen marmorin maksatte.
Tuentorjunta toimii näin
Kurppa.
301745
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
olla käyttämättä teitäkin, mehän nekin olemme maksaneet.
Mistä luulet rahan noin yleisemmin tulevan? Valtion tai EU:n kassasta?
te ette pärjää ilman viljelijää,mutta isoa kauppahallia ette välttämättä tarvitse.
perille näinkään selkokielinen viesti!
Et tajunnut että kaupan kassaan tuet viimekädessä
kilahtaa eikä sulta kysytä mitä sinä käytät.
Kenen Rahoja kuvittelet sen EU:N kassan olevan?
Sinne vaan osa sinunkin verorahoistasi ohjautuu
mutta et mitenkään pääse vaikuttamaan kuinka ja
mihin niitä käytetään.Lukaise Tämän päivän
lehdistä,ainakin oli Turun sanomissa, mikä on
kanadalaisenkin siian ja kirjolohen mädin kate
kaupalle, kotimaisesta puhumattakaan!
ammattia äläkä kadehdi niitä jotka osaavat hoitaa asiansa.
mutta mainiosti ilman suomalaista kommunistiviljelijää
Sinusta on siis oikein että se hinnanalennus, jota maataloustuella hoidetaan, päätyykin kauppojen katteisiin ja valtavien rakennusten maksuun. Minusta on aika outoa ettet välitä omista rahoistasi tuota enempää.
Mitä jos pankki nappaisi opintotuesta tai jostain muusta tuesta vaikka puolet. Se kai sentään tuntuisi hiukan oudolta.
vai en?
Valtio vie karkeasti 40 % tuloistani per heti, ja 8 - 22 %, joskus jopa 80 % kun ostan jotain. Sitten tukipellet itkee kuinka köyhää maajussilla on.
Kommunisteja kaikki tyynni.
Sinusta on siis oikein että sillä ravinnon hinnanalennuksella, jota et saa, maksetaan entistä suurempia kauppoja ja niiden valtavia voittoja (katso tilinpäätöksiä).
maksavat kaikki, joilla on tuloja. MAANVILJELIJÄTKIN maksavat veroja ja meidän verorahoilla maksetaan teille työttömyystukea, asumistukea jne. Tukea maksetaan puolin jos toisin.Vai onko sellainen periaate, että minulle 100 % ja muille ei mitään.
Kaupanalalla ja kaikessa yritystoiminnassa kilpailu on ollut vapaata maassamme iät ja ajat. Mikä kumma siinä on ettei kilpailu saa koskea Suomessa myös ns. maatalousyrittäjiä.
kaukana suomen markkinoilla, kaksi suurta jyllää ja tori-ilmiö toimii. Kehuttiin Lidliä kuinka on halpaa, menkääpäs saksassa Lidliin ni johan alkaa vituttaa, järestään 10-15 % halvempaa kuin suomessa samassa kaupassa.
No selitä miksei kilpailu toimi. Kallein ruoka tehdään euroopan halvimmasta raaka-aineesta ja samalla kyetään rakentamaan valtavasti ja silti tulokset ovat hirmuisesti voitolla. Ei normaali yhtiö pysty tekemään samaan aikaan megavoittoja ja megainvestointeja. Jossain se vika on ja luulisi sen jo tajuavan.
Edistystä on sentään tapahtunut. Kukaan ei kai enää usko oikeasti suomalaisen ruoan olevan sitä maailman parasta.
*Kallein ruoka tehdään euroopan halvimmasta raaka-aineesta*
Tuota sietää miettiä! Saksassa kalliimmasta raaka-aineesta valmistetaan maailman lyhyimmällä työajalla ja maailman toiseksi korkeimmilla työvoimakustannuksilla halvempia elintarvikkeira kuin Suomessa!!!
http://www.ek.fi/tupo/tupo_tavoitteet/tyoajat/index.php
Vika on jossain muualla kuin suomalaisessa tuottajassa!
läpituetussa järjestelmässä. niin kauan kun tuottajille pumpataan katteetonta rahaa, he myös osaavat kuluttaa sen.
Kuka viljelijöistä omistaa Itäkeskuksen, Jumbon ja sellon. Ideaparkin omistaja tiedetään ja hän oli aluksi huonekalukauppias.
jos kommunismi ei enää maistu. Ihme kadehtijoita - kauppiaat nyt vaan ovat osanneet hoitaa asiansa hyvin. Maajussit ilmeisesti eivät, kun joutuvat rajoittamaan kilpailua ja silti elää kituuttavat kommunismiaikaisten tukien varassa.
Saksassa asukkaita yli 80 miljoonaa, meillä 5. Pinta-alaa karkeasti ottaen saman verran. Pitäisi tämän eron näkyä teollisuuden volyymeissa, logistiikkakustannuksissa, kauppojen asiakasmäärissä jne hintoja alentavasti.
Elintarvikkeiden alv on meillä 17 %, Saksassa 7 %.
Kaupan kilpailu on Saksassa kovempaa kuin meillä, suuri osa elintarvikeliikkeistä siellä Lidlin tasoisia kun meillä paljon hienoja ostoskeskuksia. Silti en valita, hienossa kaupassa on paljon kivempaa tehdä ostoksia.
Viestiisi sisältynee oletus siitä, että lyhyet työajat nostavat kustannuksia? En ole samaa mieltä. Lyhyemmillä työajoilla ylitöistä tarvitsee maksaa vähemmän ja ihmiset ovat töissäoloaikansa tehokkaampia.
Jos Saksassa toiseksi korkeimmat työvoimakustannukset maailmassa, niin siitä voidaan päätellä myös, ettei vika Suomessa ole myöskään työvoimakustannuksissa, kalliillakin työvoimakustannuksilla voidaan päästä halvempiin kaupaunhintoihin.
Noinhan sitä tietysti viljelijäkin pääsee maataloustuesta osalliseksi kun perustaa kaupan. Ongelmana on kuitenkin se, että ns. villit kaupat yritetään savustaa markkinoilta, eikä ketjuihin kuulumattoman kauppiaan ole helppo saada kauppaansa myytävää tavaraa.
Aika törkeää touhua ja sen broilereista huolestuneenkin kannattaisi kirjoitella asiasta (kansantaloudellisesti tämä asia on huomattavasti merkittävämpi).
markettien liikevaihdosta tulee perunoista ja sipuleista? Käy joskus tutustumassa markettiin oikein paikan päällä niin mussutat vähän vähemmän idiottimaisuuksia.
Jos ns. villit kaupat savustetaan, mikset liity ketjuun ansaitsemaan mijoonakatteita?
Tiedätkö että siellä kaupassa on lista, josta näkee paljonko laitetaan hintaan lisäprosentteja. Perunan vieressä on sarake, jossa lukee päällä "helposti pilaantuvat eksoottiset hedelmät". Perunalla on sama hinnoitteluprosentti, kuin tuon sarakkeen hedelmillä.
Miksi olet kiinnostunut perunoista: nehän ovat tosiaan marginaalinen tuote. On järkevämpää katsoa tuota koko kansantaloutemme ravinnon hankintaan käyttämää summaa ja tarkastella mihin siitä suurin osa päätyy. Kokonaistuloista ravintoon käytetty prosenttiosuus on koko ajan pienentynyt, mutta summa on silti valtava ja itseasiassa euromääräisesti se kasvaa koko ajan.
Ketjussa eivät kauppiaat muuten ansaitse mitenkään erityisen hyvin. Ketjuun liittyvä joutuu myymään kiinteistönsäkin ketjulle ja tällä varmistetaan ketjun ehdoton määräysvalta kauppiaan yli. Ketju vie paljon rahaa myös kauppiailta. Pohjanmaallahan muutama vuosi sitten kapinalliset kauppiaat ajettiin pois kaupoistaan.
Huomaa nyt, ettei kauppa ja kauppias ole sama asia. Suurilla systeemeillä on alasta riippumatta taipumus sortaa omia jäseniään.
kalliila työvoimakustannuksilla päästään
halvempiin hintoihin?
Jättimarketithan ovat nimenomaan tehokkaampia, kaupalle edullisempia verrattuna useaan pikkulähikauppaan.
Tokihan jos kaupalla olisi rahaa mielettömästi, ei tuollaistakaan tehostusta olisi tarvittu, vaan jatkettaisiin vaan sokeasti heikommin kannattavaa lähikauppatoimintaa.
Miksi kaupat sitäpaitsi olisivat ylimääräiset rahansa sijoittaneet jättimarketteihin? Eikö rahat olisi ennemmin kannattanut jakaa omistajille? Vai luuletko, että nyt esim. Keskon johtokunta käy vaan huvikseen runkkailemassa cittareiden pihoilla, kun ovat saaneet niin isot talot pystyyn?
Eivätkös ne aika huimat osingot ole jakaneet ja silti on rahaa rakentaa aina vain enemmän.
Niillä on kuitenkin keskenään vielä kisa ja tarkoituksena on pudottaa toinen kokonaan markkinoilta. Sitten on asiat hyvin kun vain yksi ketju on vallassa ja hinnat pilvissä.
Oletko muuten huomannut, miten yhteiskunnalle tulee suuria kuluja, kun jokaista pikkuostosta lähdetään hakemaan autolla matkojen päästä. Pelkästään liikennejärjestelyihin tarvittavat varat ovat valtavia ja niiden lisäksi kukin kantaa itse omat polttoaine ja ajoneuvokulunsa (nekin kuitenkin näkyvät tappiona kauppataseessa kun kaikki lasketaan yhteen).
Kaupan etu ei läheskään aina ole yhteiskunnan etu.
filosofialle, minkä ajattelijan maailma onkaan sinussa menettänyt:
"Kaupan etu ei läheskään aina ole yhteiskunnan etu."
Miten on, oi Suuri Ajattelija, onko viljelijän etu aina yhteiskunnan etu? Entä työläisen etu, oko se aina yhteiskunnan etu? Kenen etu on aina yhteiskunnan etu?
Liikennejäjestelyihin tarvittavat rahat ovat hyttysen kakka itämeressä tukiaisiin verrattuna.
No eivät käsittääkseeni kauppaketjut ole paljon muuta liiketoimintaa parempaa tulosta tehneet tai osinkoja jakaneet. Korjaa toki, jos käsitykseni on väärä.
Onneksi kilpailuviranomainen puuttunee asiaan siinä vaiheessa, jos näyttää jäljelle jäävän vain yksi hallitseva osapuoli.
No ihmisten valinta se kuitenkin on lähteä matkojen päähän hakemaan sitä pikkutuotetta. Järjen siinä tosiaan kyseenalaistan itsekin usein. Kuitenkin kaupan logistiikan osalta säästetään, hinnat supermarketeissa ovat halvempia, työvoimakuluissa säästetään, valikoimat ja jopa palvelukin voidaan saada paremmiksi, tuotteiden laatu paremmaksi esim. nopeamman kierron ansiosta. Jos lähtee hakemaan useampaa erityyppistä tuotetta, ei tarvitse lähteä kiertämään koko maakuntaa, kun kaiken saa saman katon alta.
Eli kyllä noita hyviäkin puolia löytyy ja paljon. Itse asun alueella, jossa lähikaupat ovat vanhanaikaisia pikkuputiikkeja, ja joudun siitä kyllä maksamaan järkyttävää ylihintaa verrattuna automarketteihin, plus että ei ikinä tiedä saako kaupasta mitään erikoisempaa, kuten esim. hammasharjaa. Leipä ja hedelmävaihtoehdot ovat surkeat ja samaten laatu lähes kaikissa tuotteissa, joissa laatu vaan voi huonompi olla. Itse kuitenkin valitsen nuo pikkukaupat yleensä etäisyyden takia, mutta ero aikaan kun lähikauppani olivat prismoja, on järkyttävä.
tekevät ostoksensa työmatkan varrella, joten "kauppareissun" kilometrit ovat enemmän tai vähemmän laskennallisia. Itselleni poikkeaminen markettiin tarkoittaa n. 300 m ylimääräistä ajomatkaa, joten kaksi kauppareissua viikossa ei varsinaisesti kaada kansantalouttakaan.
Marketit on yllätys yllätys aika usein vilkkaasti liikennöityjen teiden varsilla.
Maajussit ovat asia erikseen, landelta kertyy varmasti matkaa markettiin. Kun vielä tekee 6000 tuntia töitä vuodessa, on ajettava lujaa että voi ostoksensa hoitaa.
Olet oikeilla jäljillä. Olet huomannut että lähes kaikki täälläkin kirjoittavat edustavat omaa etuaan ja että kunkin kanta pitää punnita koko yhteiskunnan etua vastaan. Kaupan etuun viittaukseni liittyi vapaan markkinatalouden Smithiläisen siiven vaatimaan täydelliseen rajoittamattomuuteen. Smithiläisittäin kaupan etu olisi automaattisesti samalla aina myös yhteiskunnan etu (mutta todellisuus on siis toinen).
Oletko muuten huomannut myös sen, että tiukasti yhden ryhmän jäseneksi itsensä kokevan henkilön on kovin vaikeaa nähdä oman kehyksensä yli ja kokonaisuuden etu jää siksi hämäräksi. Kiihkeimmät mielipiteet tulevat yleensä henkilöiltä, joiden näkökanta on kapein.
Maatalous on sikäli mielenkiintoinen alue, että sen arvostelijoista hyvin harvoilla on mitään käsitystä systeemistä sen kansantaloudellisella tasolla. Lisäksi eri puolueiden jo vuosikymmeniä harjoittama propaganda on sumentanut kovin monien ajattelukykyä, eikä järkiperusteilla näytä olevan vaikutusta jo lapsena opittuihin näkemyksiin.
Mitä muuten mahtaa maksaa tuo rakentaminen teillämme. Kauppakeskukset ovat olleet suurena syynä siihen, että kehäteitäkin on jouduttu viimeaikoina laajentamaan (olivathan ne tietysti ahtaita jo valmiiksi, mutta kauppakeskus pahentaa varsinkin iltapäiväruuhkaa tukkiessaan koko kehäliikenteen vieressään).
OHO, menipä tyhmä tietovarastosi kerralla tyhjäksi!
Tilastokeskuksen mukaan suomalainen perhe käyttää vuodessa ruokamenoihin keskimäärin 3400 euroa.
Liikenteeseen, eli autoiluun 3800 ekua.
Mainitaan vielä, että kylttyyri ja vapaa-aikaan menee lähes yhtä paljon kuin ruokaan mutta ei hätää, aina voi säästää vaikkapa jättämällä ruuan kokonaan pois ja säästyneet varat käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla hyrrissä pyörimisiin.