oma lapseni aikoinaan puhui jotain ihme pämlätystä..ja kielellinen kehitys huolestutti.
Lapsi ei tiennyt mikä on päällä ja alla neuvolassa..:-(käsitteet oli hukassa..
En koe rikkautena että puhutaan milloin mitä kenellekkin.Eräällä lapsella on muu ulkomaalaisuus tausta lapsi on ihan pihalla,muuten kiva rauhallinen lapsi ei missään vaiheessa ymmärrä kaikkea mitä pitäs tehdä ja mitä ei saa tehdä esim.kiusaa toisia mikä on jo, oire siitä että hän tuntee olevansa ulkopuolinen.
Eikö päättäjien päässä oikeesti välähdä se että tommoset paikat erotetaan toisistaan ??
sillä palveluahan ja lapsen kasvatusta se on.Opitaan edes puhumaan ja ymmärtämään asioita..monia taitoja jne..
On se vaan niin että jos 5v..iso lapsi ei ymmärrä suomeksi mitä tarkottaa mennään syömään ja sisälle..Kun puhuu kotikielenään ihan muuta.
Mitä mieltä olette??..asiallisia vastauksia ei kinaamista sillä näitä esim.riittää.
kaksikielinen päiväkoti..Ei kielikylpy!!
7
1497
Vastaukset
- vuodatuksestasi
jossa ei ollut päätä ei häntää.
Kuka puhui kenelle ja mitä. - Nanna-
En oikein tahtonut saada selville, mitä oikein halusit sanoa. Tässä kuitenkin joitain kommentteja, jotka nousivat mieleeni.
Itse olen kaksikielisesta kaupungista kotoisin, ja päiväkoti, jossa olin lapsena, on kaksikielinen. Saman katon alla on siis sekä suomen- että ruotsinkieliset ryhmät. Ryhmillä on omat sisätilat, mutta pihalla lapset ja kielet sekoittuvat. Ei se ollut mielestäni huono asia. Opin jo toisen kotimaisen alkeet silloin ja ehkä se suvaitsevaisuuskin kasvaa, kun lapset tottuvat jo pienestä pitäen eri kieliin. Silloin ei kaupungissamme vielä ollut yhtä paljon maahanmuuttajia ja pakolaisia kuin tänään. Ja kielellinen kehitykseni oli ihan normaali, opin äidinkieleni täydellisesti ja siinä sivussa sen toisen kotimaisenkin, eli suomen :)
Äitini on yksikielisen päiväkodin johtaja. Hänen päivikodissaan on useita eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavia lapsia. Ja näin on ollut jo 90-luvun alusta saakka, kun ensimmäiset ex-jugoslavian maiden pakolaiset saapuivat tänne. Siellä ulkomaalaisille lapsille puhutaan pääasiassa suomea, jotta he oppisivat maamme kielen. Säännöllisin väliajoin, muistaakseni kerran kuussa, paikalla käy lapsien omakielinen aikuinen vetämässä pienen opetustuokion, jossa lapset saavat puhua äidinkieltään (usean äidinkieli on arabi, mutta myös muilla kielillä järjestetään "opetusta"). Pääsääntöisesti vastuu lasten äidinkielen kehityksellä on kodilla, päiväkodin tehtävä on opettaa lapsille joko suomea tai ruotsia, alueesta ja päiväkodista riippuen.
Eihän nämä erikieliset lapset heti tiedä, mitä eri suomenkieliset sanat tarkoittavat, mutta yllättävän nopeasti ne oppivat. Olen itsekin saanut läheltä seurata tämän päiväkodin ja näiden lasten arkea, ja on se ihmeellistä, miten nopeasti 3-vuotiaskin oppii ihan vieraan kielen. Ja päiväkodeissa työskentelevät lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat ovat ammattilaisia. He kyllä osaavat ohjata myös lapsia, jotka eivät puhu täydellistä suomea. Sillä eihän kaikki erityislapsetkaan ymmärrä puhuttua kieltä, monet downs-lapset puhuvat esimerkiksi bliss-viittomakieltä. Eli ei kieliongelma mikään täysin uusi asia varhaiskasvatuksen ammattilaisille ole.
Nykyään integraatiota pidetään hyvänä asiana. Eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavat lapset ja tietysti ihan "tavalliset" erityistä hoitoa tarvitsevat lapset pyritään integroimaan tavallisiin ryhmiin, "normaalien" lasten kanssa. Ei siis enää ole erityisryhmiä erityislapsille, vaan heidät pyritään mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisia toimenpiteitä suorittaen (kaksipaikkaisuus, avustaja, jne.) sijoittamaan tavallisiin ryhmiin. Jotta he oppisivat ja tulisivat osaksi yhteiskuntaa.
Etkö usko, että tuo mainitsemasi 5-vuotias tuntisi itsensä vielä enemmän ulkopuoliseksi - jos ei nyt, niin tulevaisuudessa - jos hänet eristettäisiin ja sijoitettaisiin erilleen muista? - ei läpäise
neuvolan testejä.Esim. ylä ja ala käsitteet täysin hukassa,ovat vauvamaisia,joissain tarhoissa 2-5v samassa ryhmässä tilanpuutteen vuoksi. Jotkut ehtivät kevään aikana täyttää jo 6v ja ovat silti 2v kanssa samassa ryhmässä, tiedän,koska kummipojan 4v, perhe on kertonut, se siirtyy pph nyt vuoden vaihteessa,jotta saa parempaa tekemistä. Kyllä sen ymmärtää,ettei hoitajien aika riitä kuin pienille,jos niitä paljon isossa ryhmässä, jossa vielä monta mamua puhumassa sekasotkukieltä. En ymmärrä,miten hoitajat selviää,jos ryhmässä on vielä erityislapsiakin,jotka ennen pantiin kokonaan eri tarhoihinkin oppimaan käyttäytymistä toisten lasten kanssa. Nykyään vakuutukset varmaan korvaa, jos joku joutuu väkivaltaisen lapsen iskupussiksi.
- Nanna-
On totta, ettei kaikki lapset pärjää tavoitteiden mukaisesti neuvolatesteissä. Koskee tietysti kaikkia ikäryhmiä.
En ole itse törmännyt tavalliseen päiväkotiin, jossa 2-vuotiaat olisivat isojen puolella. Yleensähän 1-3-vuotiaat ovat pienten puolella ja 3-5-vuotiaat isojen puolella. 6-vuotiaat jotka osallistuvat päivähoitoon esiopetuksen oheella ovat myös hekin isojen puolella, ellei heille omaa ryhmää ole järjestetty. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa taas eri-ikäiset lapset ovat iloisesti sekaisin, kuten myös sisarusryhmissä, joita löytyvät joistakin päiväkodeista.
Mitenhän henkilökunnan suhdeluku ja ryhmäkoko menee, jos samassa ryhmässä on sekä 2- että 5-vuotiaita? Luulisi sen menevän nuorempien mukaan. Voisin koittaa ottaa tästä selvää, en nopealla vilkaisulla löytänyt tästä tietoa Stakesin varttua-sivuilta tai www.lastentarha.fi.
Äläkä sinä huolehdi erityislapsista "tavallisessa" ryhmässä. Erityistä tukea tarvitsevia lapia varten on olemassa erilaisia järjestelyjä: lapsi voi olla ns. kaksipaikkainen lapsi, eli hän vie ryhmästä kaksi paikkaa, tai sitten hänellä voi olla henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja. Mitä tarkoitat sillä, että erityislapsia aiemmin laitettiin "eri tarhoihinkin oppimaan käyttäytymistä toistsen lasten kanssa". Tämähän kuulostaa ihan nykytilanteelta, vai tarkoitatko, että aiemmin kaikki erityislapset laitettiin samaan päiväkotiin sen sijaan, että heille tarjottaisiin paikka lähipäiväkodista tai ripoteltaisiin useaan päiväkotiin? Sillä tämähän se julkisen varhaiskasvatuksen yksistä tavoitteista on: erityisen tuen ja hoidon tarvitsevien lapsien kasvun ja kasvatuksen tukeminen ja heidän integroituminen yhteiskuntaan. Integroituminen tapahtuu parhaiten oleskelemalla "tavallisten ja normaalien" kanssa.
Integroituminen koskee paitsi maahanmuuttajia ja eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavia lapsia myös erityislapsia.
Sinulla ilmeisesti ei ole itselläsi lapsia, jos kokemukset tulevat kummipojan perheeltä. En tiedä asuinkuntasi tilannetta, mutta valitettavaa on, jos perustat kuvitelmaasi ja mielipiteesi kuulopuheeseen. Toivottavasti pääsisit itse seuraamaan päiväkodin arkea. Itse olen tosiaan hyvin läheltä nähnyt sellaisen päiväkodin arkea, jossa on sudanilaisia, burmalaisia, kosovolaisia ja venäläisiä lapsia. Ja onhan se ihanaa nähdä, miten nopeasti lapset oppivat niinkin vaikean kielen kuin suomen, ja miten hyvin suomalaiset lapset ottavat näitä lapsia huomioon.
Ja tottakai kaikkia lapsia on vakuutettu päivähoidon ajaksi. Näin on ollut jo silloin, kun itse olin päivähoidossa 80-luvun alussa. Useissa kunnissa päivähoidon vakuutus koskee myös välittömiä matkoja päivähoitoon ja takaisin. Myös se väkivaltainen lapsi on muuten vakuutettu, siltä varalta, että hän esimerkiksi kaatuisi pihalla. - joskus on
Nanna- kirjoitti:
On totta, ettei kaikki lapset pärjää tavoitteiden mukaisesti neuvolatesteissä. Koskee tietysti kaikkia ikäryhmiä.
En ole itse törmännyt tavalliseen päiväkotiin, jossa 2-vuotiaat olisivat isojen puolella. Yleensähän 1-3-vuotiaat ovat pienten puolella ja 3-5-vuotiaat isojen puolella. 6-vuotiaat jotka osallistuvat päivähoitoon esiopetuksen oheella ovat myös hekin isojen puolella, ellei heille omaa ryhmää ole järjestetty. Perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa taas eri-ikäiset lapset ovat iloisesti sekaisin, kuten myös sisarusryhmissä, joita löytyvät joistakin päiväkodeista.
Mitenhän henkilökunnan suhdeluku ja ryhmäkoko menee, jos samassa ryhmässä on sekä 2- että 5-vuotiaita? Luulisi sen menevän nuorempien mukaan. Voisin koittaa ottaa tästä selvää, en nopealla vilkaisulla löytänyt tästä tietoa Stakesin varttua-sivuilta tai www.lastentarha.fi.
Äläkä sinä huolehdi erityislapsista "tavallisessa" ryhmässä. Erityistä tukea tarvitsevia lapia varten on olemassa erilaisia järjestelyjä: lapsi voi olla ns. kaksipaikkainen lapsi, eli hän vie ryhmästä kaksi paikkaa, tai sitten hänellä voi olla henkilökohtainen tai ryhmäkohtainen avustaja. Mitä tarkoitat sillä, että erityislapsia aiemmin laitettiin "eri tarhoihinkin oppimaan käyttäytymistä toistsen lasten kanssa". Tämähän kuulostaa ihan nykytilanteelta, vai tarkoitatko, että aiemmin kaikki erityislapset laitettiin samaan päiväkotiin sen sijaan, että heille tarjottaisiin paikka lähipäiväkodista tai ripoteltaisiin useaan päiväkotiin? Sillä tämähän se julkisen varhaiskasvatuksen yksistä tavoitteista on: erityisen tuen ja hoidon tarvitsevien lapsien kasvun ja kasvatuksen tukeminen ja heidän integroituminen yhteiskuntaan. Integroituminen tapahtuu parhaiten oleskelemalla "tavallisten ja normaalien" kanssa.
Integroituminen koskee paitsi maahanmuuttajia ja eri kieli- ja kulttuuritaustan omaavia lapsia myös erityislapsia.
Sinulla ilmeisesti ei ole itselläsi lapsia, jos kokemukset tulevat kummipojan perheeltä. En tiedä asuinkuntasi tilannetta, mutta valitettavaa on, jos perustat kuvitelmaasi ja mielipiteesi kuulopuheeseen. Toivottavasti pääsisit itse seuraamaan päiväkodin arkea. Itse olen tosiaan hyvin läheltä nähnyt sellaisen päiväkodin arkea, jossa on sudanilaisia, burmalaisia, kosovolaisia ja venäläisiä lapsia. Ja onhan se ihanaa nähdä, miten nopeasti lapset oppivat niinkin vaikean kielen kuin suomen, ja miten hyvin suomalaiset lapset ottavat näitä lapsia huomioon.
Ja tottakai kaikkia lapsia on vakuutettu päivähoidon ajaksi. Näin on ollut jo silloin, kun itse olin päivähoidossa 80-luvun alussa. Useissa kunnissa päivähoidon vakuutus koskee myös välittömiä matkoja päivähoitoon ja takaisin. Myös se väkivaltainen lapsi on muuten vakuutettu, siltä varalta, että hän esimerkiksi kaatuisi pihalla.ollut 2v isojen ryhmässä ja silloin oli muistaakseni joku kerroin käytössä. En enää muista tarkkaan miten se meni, kun siitä on jo pari vuotta aikaa, enkä enää ole siellä töissä,oli aika rankka paikka, kun sielläkin oli noita samoja ongelmia, joista joku aikaisemmin kirjoitti. Nykyisin työskentelen normaalissa tarhassa tavallisten lasten kanssa.
- juulia ..
joskus on kirjoitti:
ollut 2v isojen ryhmässä ja silloin oli muistaakseni joku kerroin käytössä. En enää muista tarkkaan miten se meni, kun siitä on jo pari vuotta aikaa, enkä enää ole siellä töissä,oli aika rankka paikka, kun sielläkin oli noita samoja ongelmia, joista joku aikaisemmin kirjoitti. Nykyisin työskentelen normaalissa tarhassa tavallisten lasten kanssa.
itselläni kokemusta siitä mikä soppa syntyy jos ei ymmärrä kieltä,käsitteet, käskyt menee sekaisin.Lapsi hermostuu ja alkaa toimia päin vastaisesti.
Kielen oppimista pitäisi tukea siten että on tulkki tai opettaja /hoitaja/tai vaikka avustaja, joka osaa opettaa sitä kieltä mistä asiakas on.Ja samalla opettaa myös esim.suomea tai ranskaa...saksaa...ruotsia..
(mikä päiväkoti/hoito edustaakaan).
Onneksi tuollaisia päiväkoteja on.Jossa opetellaan oman kielen ohella, suomenkieli että pärjätään koulussa.
Me panostimme kielen oppimiseen ja muuhun...Siten että lapsille oli opetusta omalla ja suomenkielellä.
Kerhoja jne toimitaa.2h viikossa.
- päiväkoti ei toimisi?
En ihan ymmärtänyt pointtiasi. Olen kotoisin pienestä kaksikielisestä kunnasta, jossa päiväkodissa oli sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä lapsia. Vanhempani ovat suomenkielisiä, päiväkodissa hoitajat puhuivat minulle suomea, mutta yhteisissä tilaisuuksissa laulettiin suomeksi ja ruotsiksi. Pihalla käytettiin molempia kieliä. Ruotsinkielen oppiminen on aina ollut minulle helppoa, kun sitä on kuunnellut lapsesta asti.
Jos eri kulttuuritaustasta tulee lapsi suomalaiseen päiväkotiin, olisi hyvä, jos henkilökunta voisi keskustella keskenään ja ko lapsen vanhempien kanssa kulttuurieroista. Myös avustajan palkaaminen lyhyeksi ajaksi hoidon alkaessa voi olla tarpeellista, jotta lapsi oppii päiväkodin tavoille nopeammin. Avustajan on puhuttava lapsen omaa kieltä. Lapset ovat nopeita oppijoita ja rutiiniasiat hoituvat, vaikka kieltä ei vielä hallitsekaan.
Sekin on totta, että lapsi omaksuu päivähoidosta muiden lasten käyttämää kieltä. Oma lapseni oli vuoden eräässä pienessä päiväkodissa, jossa oli useita lapsia, joilla oli ongelmia puheen kanssa, ryhmässä oli 30 % ei-suomalaisia. Lapsi puhui ihan omituisia sanoja päiväkodista tullessa ja minulla oli vaikeuksia ymmärtää mitä hän tarkoitti. Vähitellen tämä tasoittui, ja kotoa opittu suomenkieli sai taas vallan lapsen puheessa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Moikka rakas
Oon miettinyt meidän välistä yhteyttä viime aikoina. En ihan osaa pukea sanoiksi, mitä kaikkea tunnen, mutta halusin vaa216705Malmin tapaus on järkyttävä
Kolme ulkomaalaistaustaista miestä raiskasi nuoren tytön tavalla, jota ei meinaa uskoa todeksi. Mikä voisi olla oikeampi5562303- 1471867
- 851261
HS: Kuka vielä uskaltaa mennä sairaalan ensiapuun?
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000011212025.html Tässä on hyvin ajankohtainen mielipidekirjoitus koskien Malmin sairaa981055- 72980
Ökyrikas Kurkilahti mussuttaa veroistaan
Pakeni aikoinaan veroja Portugaliin mutta joutui palaamaan takaisin kun Suomi teki verotussopimuksen Portugalin kanssa.89953Jos tämän vaan sulkee ja avaa 5 vuoden päästä
Täällä on luultavasti edelleen näitä ihan samoja juttuja. On kuin kauniit ja rohkeat samat jutut junnaa. Heips. 👋🏻 E10843- 32840
Yhdysvalloissa työllisyys paranee, Suomessa työttömyys kasvaa, missä vika?
Miten tämä on mahdollista että 177 000 uutta työllistä tuli USAssa yhdessä kuukaudessa, vaikka Trump on ruorissa? Orpon147767