Kun tapaatte uuden ihmisen niin oletteko aina ujoja vai vain sillon ujoja kun tunnette itsenne jotenkin tyhmemmäksi tai rumemmaksi jne..
Pystyn olemaan ns "nörttien" seurassa aivan oma itseni enkä hirveästi ujostele, mutta kun joku kauniimpi tai komeampi osapuoli tulee juttusille olen aivan hiljaa, koska tunnen itseni rumaksi, vaikka monet ovat kehuneet minua ihan nätiksi. En pääse koskaan eroon siitä, että ajattelen mitä ihmiset ajattelevat minusta. Se on todella rasittavaa. Onko tämä siis ujoutta vai onko se vain itsevarmuuden puutetta?
Pystyn olemaan ns "nörttien" seurassa aivan oma itseni enkä hirveästi ujostele, mutta kun joku kauniimpi tai komeampi osapuoli tulee juttusille olen aivan hiljaa, koska tunnen itseni rumaksi, vaikka monet ovat kehuneet minua ihan nätiksi. En pääse koskaan eroon siitä, että ajattelen mitä ihmiset ajattelevat minusta. Se on todella rasittavaa. Onko tämä siis ujoutta vai onko se vain itsevarmuuden puutetta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joo mulla on kans sama ongelma.. itellä ainaki johtuu varmaan just siitä huonosta itsetunnosta.. ärsyttää ku muutin uudelle paikkakunnalle enkä oo saanu muutaku "nörtti" kavereita ku ujostelen paremmasa seurassa ja oon ihan hiljaa..
myöskin ujo, mutta mulla ainakin taitaa olla huono itsetunto. Mulla se liittyy lähinnä ikään. Pystyn juttelemaan ihan hyvin lasten ja vanhusten kanssa, mutta kaikki siltä väliltä saa mut ihan lukkoon. Tunnen itseni tyhmäksi, en osaa keskustella. Ehkä se nyt vähän on iän myötä helpottanut, mutta jonkin verran vielä vaivaa ; )
Olen kyllä hirveän ujo kaikkien uusien (ja joittenkin vanhojenkin) tuttujen kanssa. Vain lasten kanssa osaan jutella ihan hyvin.
Erityisen ujo olen sellaisen miehen seurassa, johon olen ihastunut:) menen ihan totaalisen lukkoon...
Ihmisten kauneudella tai komeudella ei ole merkitystä, en ujostele kauniita naisia sen enempää kuin "rumempiakaan".
Miehiä taidan kyllä muutenkin ujostella enemmän kuin naisia...riippumatta ulkonäöstä.
Enemmänkin minuun vaikuttaa ihmisen asema....jos hän on korkeasti koulutettu, ja menestyvä (mitä itse en ole) silloin ujostuttaa enemmän.
Hmmm.. Kuulostaisi enemmän siltä, että sinulla on itseluottamuksen puutetta.. Ujous on sitä kun sulkeutuu kuoreensa uusien ihmisen läheisyydessä, ei uskalla puhua saati katsoa silmiin, punastelee ym ym..
Joten luulen, että kun olet "vertaisesi" ihmisten seurassa sinä suojaat itsesi. Et välttämättä uskalla tuoda itseäsi esiin epäonnistumisen pelossa. Se on itseluottamuksen puutetta, itsetunto on aika laaja käsite ja se liittyy moneen muuhunkin asiaan kuin vain sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Onko sinulla ehkä tunne, että et ansaitse olla heidän seurassaan tai ette jaa samoja mielipiteitä/ajatuksia? Esim.Ulkonäkö on asia joka vaivaa vaan siitä murehtijaa. Ei kukaan kaunis/ruma ajattele minkä näköinen olet, jokaisella on se "timantti" joka tekee ihmisestä erikoisen, yksilön. Näin on myös luonteen kanssa ja kokonaisuus olet sinä itse, omana itsenäsi.
Voi olla, että olen ihan hakoteillä mutta tässä olisi ainakin oma käsitys asiasta. Kokeile kepillä jäätä :D
Minuun ei ihmisen ulkonäkö vaikuta muuten kuin silloin jos kanssani jutustelee komea mies. Voi juku että silloin ujostuttaa.