Mietin tässä,että olen aika yksinäinen yhden diagnoosin kanssa, mikä on tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus. Samoin ahdistuneisuuttani eivät läheiseni oikein ymmärrä, vaan sitä vastoin ovat ärsyyntyneitä, turhautuneita ja huolissaan, ja miesystäväni ottaa masennus- ja ahdistusoireet, mielialan vaihtelut ym. kovin itseensä. Huomionhakuisia itsemurhayrityksiä minulla on myös takana, miksi läheiseni tietty ovat huolissaan.
Onko kokemuksia jollain epävakaasta persoonallisuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai läheisriippuvuudesta, jota minulla myöskin esiintyy paljon, vaikkei sitä olekaan diagnosoitu? Minkälaisia? Ikävä olla, kun tuntuu, ettei kukaan läheinen ymmärrä minua, vaan ahdistuvat vaan mukana / turhautuvat, hermostuvat tai ottavat itseensä pahan oloni.
Tuntuu, että olen ihan toivoton tapaus. En jaksa eikä luonteenikaan kestä käskyttelyä, mutten myöskään saa omatoimisesti hoidettua asioitani niin mikä neuvoksi? Kokemuksia moisista ongelmista parantumisesta?
Onko kokemuksia jollain epävakaasta persoonallisuudesta, ahdistuneisuudesta, masennuksesta tai läheisriippuvuudesta, jota minulla myöskin esiintyy paljon, vaikkei sitä olekaan diagnosoitu? Minkälaisia? Ikävä olla, kun tuntuu, ettei kukaan läheinen ymmärrä minua, vaan ahdistuvat vaan mukana / turhautuvat, hermostuvat tai ottavat itseensä pahan oloni.
Tuntuu, että olen ihan toivoton tapaus. En jaksa eikä luonteenikaan kestä käskyttelyä, mutten myöskään saa omatoimisesti hoidettua asioitani niin mikä neuvoksi? Kokemuksia moisista ongelmista parantumisesta?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen eläkkeellä ko diagnoosin takia, reilu 30:stä. Olen ollut vankilassa ja vankeutta saanut vajaa 10 vuotta kun kaikki lasketaan. Tosin täytän myös epäsosiaalisen kriteerit, oli lääkäri kirjoittanut.
Olen nyt keski-ikäinen ja ja en ole löytänyt paikkaani elämässä, ei silti, hällä väliä. Viha on suuri ongelma tai sen aisoissa pitäminen. Siihen auttaa Seronil 20 mg. Tasaa mielialaa ja impulsiivisuutta, joka on huomattava.
En ole ahdistunut enkä läheisriippuvainen. Olen ollut kauvan aviossa.
Raivo ja tunteiden huono hallinta on se minun ongelma. En ymmärrä kuinka joku voi hallita tunteensa, itsellä se menee yli.
Sinulla tahtoisin sanoa, anna aikaa itsellesi. Uskon että sinä tervehdyt iän myötä. Älä vaadi itseltäsi äläkä ota turhia morkkiksia. Siis,
anna aikaa!
Kaiken kaikkiaan : Hyvää joulua ja tervettä uutta vuotta 2008!
Itse olen työkyvyttömyyseläkkeellä, eli eläkkeellä myös. Tarvitsen vertaistukea, ja kaikenlainen tunne siitä, etten ole vaan kummallinen hörhö, jota kukaan ei ymmärrä, helpottaa minua.
Olen sattumoisin itse ollut kiinnostunut psykiatriasta, vaikka sitten itse sairastuin, joten tuo epäsosiaalinen persoonallisuuskin on sitä kautta jotenkin tuttu. Käytännössä en ole törmännyt ainakaan henkilöön, joka olisi ko. diagnoosin myöntänyt, mutta tuttavapiirissäni on henkilöitä, joilla on epäsosiaalisen persoonallisuuden piirteitä, kuten mm. merkittävä epäluottamus toisia kohtaan, vankilassa useita kertoja olleet ja päihdeongelmaa.
Epävakaa persoonallisuus on todennäköisesti myös monilla tuttavillani, mutta kun he eivät ystäviäni kuitenkaan ole, ei ajatuksia tai muuta tule jaettua heidän kanssaan.
Vanhempani ja avomieheni ovat vain hämillään. Yrittävät auttaa, mutta kun olen aivan liian jääräpäinen ja ahdistunut vastaanottaakseni heidän yrityksiään auttaa. En haluaisi olla hankala, mutta olen. Päätöksien tekeminen on todella vaikeaa, kun mieliala saattaa heitellä niin pahasti, ja tavallaan ajattelen, että ihan sama, kaikki menee kuitenkin pieleen. Toisaalta taas tunnen, että tästä on vaan mielettömän vaikea tie jaksaa ja yrittää selvitä eteenpäin.
En jaksaisi lopettaa mm. ryyppäämistä. Olen monessa oravanpyörässä, ja niistä ulos pääseminen on mielettömän vaikeaa. Ei jaksaisi ponnistella. Itselläni aggressiivisuuteen on olleet Peratsin, Seroquel ja Risperdal. Seroquel on unilääkkeeni, mutta Peratsinin ja Risperdalin lopetin haittavaikutuksien takia. Seroquel on yksinään riittämätön, mutta en ala syömään lääkkeitä, jotka lihottavat mielettömästi ja saavat aikaan lihaskouristuksia. Nyt odottelen lääkärinaikaa. Itselläni on myös liuta muita lääkkeitä, mm. Efexor depot, mutta muita en jaksa edes luetella.
Moikka sulle ee86. Vastasin sulle ja ajattelin jatkaa.
En minäkään huomaa itsessäni sitä 'epäsosiaalisuus'-leimaa, mutta papereissa lukee ja monissa. Tulee vain mieleen, onpa hankala ympäristö.
En ole päihde enkä huumerippuvainen. Kaikki ainekset kyllä on mutta en ala urheilemaan, koska se tie vie vankilaan pidemmän päälle.
Aika nuorena olet päässyt eläkkeelle. Miten sulla se kävi? Oletko ollut sairaalassa kun puhuit tuossa sairastumisesta? Itse en ole ollut koskaan psykiatrisessa sairaalassa. En ole ollut myöskään avohoitopotilas. Olen vain todettu työkyvyttömäksi. Lähinnä lääkäri oli kirjoittanut etten koskaan saavuta tasoa, jota työelämä ja sen ihmisuhteet vaativat. Rikokset ovat historiaa minun kohdalla. Olet lukenut psykiatriaa, niin sieltä ne syyt löytyvät.
Jos tahdot jatkaa kokemuksien vaihtoa ja vertaistukea, voin kyllä mailillakin vaihtaa ajatuksi. Miltä tuntuu? Jos vastaat tunnistettavasti, että olet aloittaja annan osoitteeni.
Onko sinulla paniikkohäiriötä?
Psykiatri sanoi, että epävakaanpersoonallisuuden ja paniikkihäiriön välissä on sellainen harmaa vyöhyke. Eräs toinen kokenut psykiatri sanoi, paniikkihäiriö kuuluu kuulemma minun oireisiin. Hän diagnostisoi: sosiopaatti.