Mielessä rakentaa tuollainen 45-50 jalkainen teräsvene maailman kiertelyyn.
Lähtöön aikaa 6 vuotta.
Hyviä malleja olisin vailla.
Roberts, Stadt ja dix on jo tuttuja.
Enemmän malleja kaipais, ja myös sivustoja joissa vois seurata veneiden valmistusta.
Lähtöön aikaa 6 vuotta.
Hyviä malleja olisin vailla.
Roberts, Stadt ja dix on jo tuttuja.
Enemmän malleja kaipais, ja myös sivustoja joissa vois seurata veneiden valmistusta.
Vastaukset 106
Vanhimmat
Kestää pirun kauan, jos koskaan valmistuu.
Ei mitään jälleenmyyntiarvoa, rumia omat 99% itsetehdyistä, ja liian omaan makuun tehtyjä.
Koitappas katsoa minkälaiset hinnat on tuollaisilla 15 vuotta vanhoilla teräsveneillä:)
Osta vaikka joku 44/45 jalkainen beneteau, moody tai vastaava.
KElpaa pallonkiertoon hyvin, ja jää sitten joskus myydessä jotain käteen.
On paljon halvempi kuin tehdä itse.
Ei se itse tehty ole mikään halpa, omatekijät vaan harvoin laskee kaikkea, tai oikeestaan mitään enää kun budjetti on ylitetty, ja vene on vielä varustamatta.
Anna hevosen murehtia, sillä on isompi pää. Toisinsanoen, käytä se veneenrakennusaika rahan tienaamiseen, saat ammattilaisten tekemän hyvän veneen käytännössä ilmaiseksi.
..ettei sulla ole aivoja!
"liian omaan makuun tehtyjä" itselleenhän mieleinen siitä veneestä tottakai pitää tehdä eikä kateellisen naapurin villen mukaan.
Kauheita katiskoja ne ovat.
Oikeen rautaromutelineitä.
Se on, kun on oysterin malli päässä, mutta omat kädet, niin vene näyttää sen jälkeen just siltä.
Kyllä vene voi olla omaan makuun tehty, vaan kun ne on vielä rumiakin.
Vai onko se niin että ihmisillä on vaan niin pirun ruma maku, miksiköhän kukaan ei tee niitä ihan sarjavalmisteisena???
Minkä luulet näiden harava-antennin näköisillä katiskoilla seilaavien valitsevan, ottaisko he samalla hinnalla esim 53 jalkaisen oysterin, vai sen oman 53 jalkaisen tekeleen, siis jos sama määrä rahaa menis?
Laitappa linkki edes yhteen tavallisen tallaajan tekemään teräsveneeseen jolla joku muu kuin se omistaja kehtaisi edes menä marinaan?
Ja kyllä sitä jälleenmuuntiarvoakin kannattaa miettiä, ei paljoa ole järkeä jos rakentaa veneen johon menee 200 tuhatta, ja kun 7 vuoden purjehduksen jälkeen esim terveys pettää, ja pitää vene myydä, siitä saa 50 tuhatta.
Järki käteen, rakentakaa talonne ja jollanne, mutta jättäkää oikea veneenrakennus ammattilaisille.
Sama kun alkais rakentaan autoa itse, kun kaupasta saa halvemmalla uuden laatuvehkeen.
Puhutko nyt muijastasi vai veneestä, paistaa jotenkin läpi?
On se huvittavaa kun säälittäviltä pelleiltä loppuvat argumentit, niin teksti on just tuollaista.
"Äitis oli, ja vaimos on"....
Hanki elämä ja vene.
http://www.venelehti.fi/suurille-vesille/pallon-ympari/default.aspx
http://www.venelehti.fi/suurille-vesille/default.aspx
Kuvat olivat hivenen huonoja.
Ja toisekseen suurin osa noista oli tehdasvalmisteisia veneitä.
Polarin olen nähnyt livenä, ja kyllä se on katiska, vaikka ei olekkaan terästä.
Kuvia voi etsiä, kun tietää veneen nimen ja tyypin ("kuvat olivat hivenen huonoja").
Kaiken kaikkiaan puheet niistä "hirveistä katiskoista" oli sellaisen maakravun juttua, joka katselee kiiltäviä muoviluomuksia venemessuilla eikä ikinä ole seilannut viikkoa kauemmaksi rannasta.
Kärkkäisten teräsrunkoinen Roberts 34 "Iiris" on muuten parhaillaan toisella kierroksella, nyt Barbadoksella.
Tuonkin listan veneistä suurin osa juuri niitä kiiltäviä tehdasvalmisteisia muoviluokuksia.
Ei se teräs tee veneestä pallonkiertovenettä.
Halvan katiskan näköisen se usein tekee kyllä.
Iiriksestä en osaa sanoa, ei jaksa googlettaa tyhjänpäiväistä tietoa.
Iiris ei ole takapihalla tehty katiska, vaan ammattilaisten tekemä alus.
Puhehan oli näistä takapihan kompromissiveneistä.
Haaveillaan hienoa, mutta tedään sen mitä taidot antavat periksi.
Niinpä ne "takapihan kompromissiveneet" ja "katiskat" olivatkin vain mielikuvituksen tuotetta tai jotain keskenjääneitä projekteja eikä pallonkiertäjiä. Kaikki maailmaa kiertäneet ovat olleet asiallisia vehkeitä!
Tiettävästi kaikki suomalaiset pallonkiertämiseen lähteneet metallirunkoiset veneet ovat kestäneet reissun, mutta samaa ei voi sanoa lasikuituveneistä. Yksi suomalainen lasikuituvene haaksirikkoutui hiljattain koralliriuttaan ja reissu keskeytyi (Pedrik 40), aikaisemmin yksi hajosi riuttaan Punaisella merellä (Finnsailor 34), yksi ruotsinsuomalalainen lasikuituvene kärsi ympärimenossa vaurioita ja upposi Uuden-Seelannin ja Fidzin välille (Vagabond 31). Ehkä on muitakin. Tärkein syy metallirunkoisten matkaveneiden suosioon pitkillä reissulla on se, että runko kestää kovia pistekuormia ilman repeämistä.
Isompienkin teräaslusten matkat.
Ei se materiaalia katso.
Koraulliriuttaan meno johtuu muusta kuin veneen materiaalista.
metallirunkoisella, kuten muistakin pohjakosketuksista. Pari kertaa olen kokenut itsekin sellaisia tällejä, joissa muovivene olisi hajonnut. Toinen kolhuista oli nimenomaan koralliriuttaan. Vene selvisi naarmuilla ja vähäisillä lommoilla, kippari henkisillä kolhuilla.
Ei kukaan ole väittänytkään, että osuminen riuttaan johtuisi runkomateriaalista. Osumisesta syntyvän vaurion suuruus sen sijaan riippuu nimenomaan rungon (ja kölin peräsimen) kestävyydestä. Teräs on vahvin.
Muoviveneitä muuallakin kun koralleissa.
Hyvimpä ovat kuitenkin suomalaiset muoviveneilläänkin maailmalla pärjänneet.
Yleensä suomalaiset ovat tosiaan selvinneet maailman merillä melko hyvin. Mutta ne muutamat, joille muoviveneen kanssa on tullut ongelmia, ovat pärjänneet tosi heikosti. On ollut vain hyvää tuuria, että henki on säilynyt veneen mennessä ´päreiksi´.
Omassa saaristossamme kiveen kolauttaminen ja kölin takareunaan tullut runkovaurio ei ole harvinainen ongelma. Korjaamoita on lähellä ja vakuutus korvaa. Sama vaurio tuhannen mailin päässä lähimmästä nosturista onkin jo isomman luokan ongelma.
Riski pohjakosketuksiin jossain koralliriuttojen alueella on sen takia suuri, että karttoihin tai plottereihin ei voi luottaa. Karttavirheet voivat olla jopa mailien luokkaa. Pahimmassa tapauksessa vulkaanisia pikkusaaria saaria tai riuttoja saattaa puuttua kartalta (esim. Tongan ja Fidzin välinen alue).
Toinen riski on meressä ajelehtiva kama ja valaat. Ongelmaa ei kannata vähätellä, vaikka kotona tietsikan ääressä asia tuntuisi kuvittelulta.
Tuossa esimerkki:
http://www.yachtworld.com/core/listing/photoGallery.jsp?toPrice=10000&ro=1&Ntk=boatsEN&type=(Sail) Cruiser&r=1768212&hmid=103¤cy=EUR&units=Feet&sm=3&enid=0¤cyid=1004&luom=126&cit=true&boatsAddedSelected=-1&fromPrice=0&ftid=0&rt=Cruiser&slim=quick&checked_boats=1768212&is=false&rs=yachtworld.com&boat_id=1768212&back=/core/listing/boatDetails.jsp&boat_id=1768212
44 jalkanen 1400:lla?!
http://www.yachtworld.com/core/listing/boatDetails.jsp?boat_id=1465228&checked_boats=1465228&ybw=&units=Feet¤cy=EUR&access=Public&listing_id=9824&url=
Tuossa teille mallia kunnon teräsveneestä järki hintaan. Edellisen linkki on hieman iäkäs ja huonolla hoidolla ollut (1970 rakennus vuosi). Monikohan kuttaperkka olisi tuollaisella käytöllä/huollolla selvinnyt näihin päiviin?
vielä tuohon ikään puhki mennyt ja vene uponnut!
Eri materiaaleilla on erilaiset ominaisuudet. Lasikuiturungon repeämisiä ja veneen uppoamisia on tapahtunut turhankin runsaasti.
Teräksen huono puoli on tietenkin korroosio. Toisaalta satavuotiaskaan teräsvene ei ole harvinaisuus. Tee-se-itse veneissä voi olla korroosio-ongelmia vaikkapa hitsaussaumoissa. Alumiiniveneissä on ongelmana elektrolyyttinen koorrosio, puuveneissä lahoaminen, lasikuidussa osmoosi ja delaminaatio. Kaikki hyvin tehdyt veneet ovat pitkäikäisiä asiallisesti hoidettuina.
nyt purkki vastata ketjun seuraavaan, mutta tässä:
On tullut jokunen vene tutuksi. Puuveneistä tasasauma ja limisauma, vaneri, lasikuitu ja hiukan alumiini. Entäs oletko itse hakannut betonipaikkoja pois rautalaivan pohjasta, että pääsisi laittamaan uusia levyjä?
Aiempi amerikanlinkki oli tietysti pahemmasta päästä, mutta omia aikojaan uppoamisia kyllä enemmän sattuu puulle ja teräkselle. Ja jos meri näyttää voimansa kaikki materiaalit pettää, olkoon vaikka titaania!
Pitkänmatkanpurjehtija ei valitse runkomateriaalia sen perusteella mikä rakenne hoitamattomuuttaan uppoaa vuosikymmenien päästä. Vai onko se jollekin peruste? En ole hakannut betonipaikkoja rautalaivojen pohjista, mutta olen seilannut kohta 50 vuotta ja ylitellyt monta valtamerta.
Tärkein valintaperuste teräkselle on yleensä materiaalin lujuus ja vesitiiviys. Jollekin peruste voi olla soveltuvuus itserakentamiseen. Ammattitaidolla valmistettu teräsrunko kestää iskuja ja kolhuja. Nämä ominaisuudet tulevat tärkeiksi, jos purjehduksesta tulee elämäntapa ja retkistä ympärivuotisia. Alumiinirunko olisi yksi vaihtoehto, mutta se ei sovi itserakentajalle. Alumiini on myös kalliimpi ja on materiaalina terästä pehmeämpi. Maalaamaton alumiinirunko voisi olla käytännöllinen, mutta sitä on myös vaikeampi korjata kuin terästä, jota osataan hitsata kaikkialla maailmassa.
Alumiinin keveyden takia moni matkapursi on rakennettu niin, että runko on terästä ja kansirakenteet alumiiniä. Se voi olla hyvä kompromissi, kun veneestä halutaan kevyempi ja kansirakenteista helppohoitoisemmat.
Isommissa pursissa teräs on luonnollinen valinta - vrt kuunari Helena.
Itse olen rakentamassa 41ft purkkaria/moottoripurtta (en ole vielä lopullista päätöstä tehnyt. Siten että kansirakenteet tehdään vaneri/puu rakenteina ja epoksilla liimaamalla/laminoimalla. Runko on jo nipussa pitäisi ruveta tuota lopullista kansirakenteiden muotoa päättämään. Viime kesänä siirsin vanhempieni 31ft purkkarin Marmariksesta , Ranskaan ja sillä reissulla kyllä kypsyi halu saada kunnon sisä ohjaamo. Ei ollut kivaa kulkea vastatuuleen ja kastua sitloorassa 6-12h/päivä. Vaikka oli "lämmintä".
Jos joskus saat päätettyä kansimateriaalin ja kymmenen vuoden kulkuttua kenties sisustettua ja rikattua veneesi on keksitty autopilotti joka osaa ohjata venettä. Silloin ei tarvitse istua sitloodassa sitä vartioimassa vaan vain joskus käydä vilkaisemassa avaruutta.
Merillä on paljon tyhjää ja sen tuijotteluun ehtii muutamassa viikossa kyllästyä ja etenkin sateella näkyvyyskin lyhenee.
Sataminen on kuitenkin harvinaista ja sen takia sisäohjaamon rakentaminen veneeseen on kuin sisäohjaamon tekeminen Harrikkaani.
Pitkillä reissuilla on varsinkin huonossa kelissä tai yöllä mukavinta olla sisätiloissa. Omassa teräsveneessäni tuuliperäsin huolehtii ohjauksesta (paitsi tietysti pläkässä tai koneajossa, jolloin autopilotti ohjaa).
Jos retkeilee tropiikissa, ankkurissa ollessa sisätiloja ei kaipaa oleskeluun. On paljon mukavampi oleilla kannella tropiikkikatoksen varjossa. Silloin olen pitänyt sprayhoodin alas laskettuna, koska sitäkään ei tarvita.
Umpinainen kioski kannella on tietysti hyvä kylmillä latitudeilla, kuten alkukesällä ja loppusyksyllä omassa saaristossamme.
Aika moni pitkien reissujen purjehtija on muuttanut sparyhoodin kiinteäksi. Sen voi toteuttaa vaikka lasikuidusta laminoimalla ja kiinnittää sikalla muutamilla pulteilla.
Pallonkiertoveneessä ei sikakiinnitykset paljon pidä kun aallot kaatuvat päälle ja myrsky raivoaa >80 kn. Ainoa mahdollinen srayhoodi on 50mm teräsputkesta hitsattu kehikko jossa panssarilasit ja myrskyluukut 20 mm vilmivanerista ja saranat kiinni läpipulteilla, ei millää tiimarin peltiruuveilla. Lasikuitu sopii roskapönttöihin mutta pallonkiertovene on terästä.
Eihän kukaan peltiruuveista puhunut? Pultit on asiallisempia ja sika on hyvä tiiviste saumoihin. Satuinpa vaan Kapkaupungissa tapaamaan 37-jalkaisen teräsveneen, johon Valdiviassa oli laitettu lasikuidusta oikein siisti sprayhood. Pienet ikkunat oli 12 mm akryylistä. Hyvin se sveitsiläiskipparin lasikuituinen sprayhood oli kestänyt, vaikka oli Kap Hornilla saanut merta ylitseen.
Vahinkohan ei ole hirmuinen, jos meri vie sprayhoodin mennessään, mutta vene pysyy tiiviinä.
Jotkut suosivat akryylisen "juustokuvun" laittamista ruffin luukkuun tähystystä varten. Sellainen oli mm. Rolfin ja Deborahin 40-jalkaisessa "Northern Lightissä" (ovat muuten jälleen kerran matkalla Antarcticalle).
Ehkä 50mm teräsputkesta hitsattu kehikko on hyvinkin asiallinen, jos sprayhood on pientä isompi. Vilmivaneriset myrskyluukut on tarpeen tietysti myös silloin, jos paatissa on muutenkin isoja ikkunoita tai sisäohjausmökki/kioski kannella.
olla panssarilasi??
Olisi sellainen 70-100 tuhatta euroa.
Jo sillä saa hyvän veneen.
Mieti vielä, toisilla menee terveys jo siihen tekemiseen.
Kuusi vuotta lähtöön voi tehdä tiukkaa, jos vene on vasta suunnitteluvaiheen alussa. Omasta mielestäni olisi hyvä tehdä omalla veneellä mahdollisimman rankkoja koepurjehduksia (esim. Pohjanmeren ylityksiä) ennenkuin lähtee kauas. Itse tein koepurjehdusten perusteella erilaisia pikkuparannuksia ennenkuin lähdettiin. Meni pari vuotta niihin kaikenlaisiin käytännön järjestelyihin.
Teräsrunko on varma valinta, jos lähdet Karibiaa kauemmaksi.
Laitan tähän myös s/y Johannen projektin linkin siltä varalta, ettei se olisi jo ennestään tuttu.
http://www.kolumbus.fi/jouninieminen/johanne/index.html
http://www.steelboatbuilder.com/
http://boatdesign.net/forums/archive/index.php/f-21.html
Roberts 56 jalkainen teräsketsi? edullisesti?
Pääsisit nopeammin purjehtimaan omalla veneelläsi.
Ilmoitapa yhteystietosi jos kiinnostaa?
Kuubassa?
olisi voinut kirjoittaa hieman fiksumpaa kieltä käyttäen, mutta asia on valitettavasti oikean suuntaista.
Olen itse tehnyt selvityksen ja jopa sijoittanut rahaa n. 4000 euroa ja kaiken vapaa-ajan 6 kk aikana. Ostin paperilla olleet piirustukset ja rakentamislisenssin. Siirsin ne tietokoneohjelmaan ja selvitin yksityiskohtia. Tutustuin varmaan 10 eri projektiin joista monet eivät olleet päässeet runkovaihetta pidemmälle. Moni niistä, jotka oli jaksettu tehdä purjehtimiskelpoisiksi, osoittautuivat hetken kuluttua olevankin myynnissä.
Tapasin myös onnistuneita projekteja, jotka oli jaksettu viedä loppuun tai ainakin lähes loppuun. Lopullisen päätöksen luopumisesta tein kun sain melko täydellisen raportin eräästä onnistuneesta projektista. 40 jalan veneestä, runko oli ostettu valmiina ja siitä eteenpäin oli vaadittu n. 10 000 työtuntia, eli useampia vuosia. Lopputulos on katseenkestävä, mutta valitettavan usein ammattitaito ja kärsivällisyys eivät riitä viedä projektia sille tasolle kuin kuuluisi.
Teräsvene sinänsä on oivallinen vaihtoehto ja esim tuo Johanne veneen malli, joka on Limimetallin viimeisiä runkoja on aivan oivallinen ja hyvä. Näyttää myös siltä että siitä projektista tulee joskus valmis.
Itse päädyin uuteen valmiiseen veneeseen ja omalla kohdallani se on osoittautunut ilmeisen oikeaksi ratkaisuksi.
Mikäli osaat hitsata ja käsitellä teräslevyjä niin ota huomioon, että silloin kun runkosi vaikuttaa valmiilta aihiolta eli olet hitsannut sen kasaan ja maalannut pohjamaalit eli tehnyt sen osuuden johon sinulla on ammattitaitoa, niin olet suorittanut vasta n. 1/10 osan koko jutusta. Pitää myös ottaa huomioon se, että hitsaustaito sinänsä ei tee ammattitaitoista veneen rakentajaa.
Varmaan valmiin käytetyn teräsveneen osto on hyvä vaihtoehto. Voit olla varma, että puhdetöitä riittää 6 vuoden ajaksi siitä huolimatta.
40 jalan rungon, jos omalla kustannuksellasi siirrät sen pois tämän talven aikana. Projekti hyytynyt alkumetreille. On muuten pirunmoinen työ, kun inventterillä ja rälläkällä alkaa tehdä venett.
Minkä mallinen runko, kenen suunnittelema, minne asti tehty?
Kuuluuko näihin katiskoihin joista täällä kovasti puhutaan:)
Tämä on tälläinen amme, hitsattu puikkokoneella. Mutta kotikonstein ei terästä sa taipumaan kuin yhteen suuntaan niin laatikosta tulee melko kulmikas. Teräksillä on yritetty matkia puuveneen laidoitusta joten kulmat on keulasta perään. Kulmissa on putkista tehdyt pyöristykset. Teräs oli priima-laatua mutta hitsauspuikot eivät olleet samaa tasoa, joten saumat ruostuu vauhdilla. Pitäisi sinkitä koko runki jos aikoo että kestää suolavettä. Hitsaus olisi pitänyt tehdä mig:llä jolloin hitsaussauman laatu olisi terästä vastaava. Nyt tuo runko on melko lohduttoman näköinen. On maalatty ferreksillä mutta ruoste tullut jo läpi. Taidan antaa romunkerääjille.
Runko on pieni osa kokonaiskustannuksista, jos tarkoituksena on rakentaa vene maailman merillä purjehtimiseen.
Siksi runkoon kannattaa satsata. Olet varmasti oikeassa siinä, että runko kannattaa sinkitä jo valmistusvaiheessa. Kannattaa maalata epoksilla ennen rungon eristämistä ja sisustuksen rakentamista.
Itse hankin teräsveneen valmiina ja olen ollut oikein tyytyväinen. Oli sinkitty ja epoksimaalattu, tunnetun veräsvene´tehtaan´ tuote. Ruostetta ei ole löytynyt sisäpuolelta mistään, ulkopuoleltakin vain kolhujen kohdilta (ne on helppo korjata).
40-jalkaisen veneen runko sinkitään ja kuinka sinkitty runko epoksimaalataan?
kirkkaaksi ja sitten sinkki joko ruiskulla tai telalla. Sen jälkeen sekoitetaan epoksi (kovitn ja hartsi) ja maalataan telalla tai pensselillä.
Millään sinkittyä saa,ei mistään niin isoa sinkitys allasta löydy.
Puhuvat varmaan maalaamisesta sinkkimaalilla,jolla ei ole mitään tekemistä sinkityksen kanssa.
On olemassa sähkösinkitys ja kuumasinkitys. Molemmilla tyypeillä voi myös veneen rungon käsitellä, upotetaanhan kuorma-autojen runkojakin. Mutta helpompi tapa on ruiskuttaa sinkki teräksen pintaan ja onnistuu telallakin. Maalaaminen on eri juttu.
... mutta kerroppa mistä täältä Suomesta löytää niin ison sinkitysaltaan että siellä voi pyöritellä isoa venettä, tiedän kyllä että kuormaauton rungon tyyppisiä u-profiilikehikoita voi laittaa altaisiin helpostikkin ja useampiakin yhdellä kertaa.
max 18 m pitkää tavaraa ja veneen voi sinkitä puolikkaina ja hitsata sen jälkeen puoliskot yhteen.
http://www.aurajoki.fi/fi/tuotteetjapalvelut_FI.htm
Metalli rungon kuumasinkitys siten että rove olisi pitkittäin puolikkaana on tämän nettipalstan teoriaa. Ajankulukeskustelua joulunpyhien ratoksi ja muut vastaa tosissaan.
Samaa kuin koko jutun aloittajan kirjoittelu "ajattelin rakentaa 40-50 jalkaisen teräsveneen".
Kirjoittaja on lukenut ensimmäisen merikirjansa nyt päästyään rippikoulusta ja innostui kauheasti veneistä.
Vai puolikkaina altaaseen,et ymmärrä asiasta mitään,ensinnäkään vesirajan alle ,siis maalin alle ei saa laittaa kuumasinkitystä eikä sinkki/epoksia.
juttu tahansa. Kaikki on ihan tosissaan, aivan kuin joku olisi näiden ohjeiden mukaan jotain tekemässä. .... Naurattaa
Betoni on parempi materiaali tuohon tarkoitukseen, suosittelen.
Tai pahvista, tai jopa sokerista.
Kaikenlaista sitä vielä liikkuu, en uskonut että oikeasti on vielä vnoita betoniveneihmisiä olemassa.
Betoniveneistä puhutaan paljon, mutta aika vähän niitä näin reitillä Hki-Panama-NZ-AUS-Afrikka-Brasilia..Hki. Tarkasti ottaen tavattiin vain yksi australialainen betonivene, kun teräsveneitä oli samalla reitillä kymmenkunta eli yhtä paljon kuin lasikuituveneitä. Myös joitakin alumiini- ja puuveneitä oli liikkeellä.
Onko suomalaisia betoniveneellä reissaavia valtamerillä?
Ehkä kiinnostaa sekin, että toista tai kolmatta kertaa palloa kiertävät veneet olivat metallirunkoisia kahta puuvenettä lukuunottamatta.
Alex "hurja" Hytönen kierti maapallon 3 kertaa omatekemällä betoniveneellä, kylläkin Australiasta käsin. Lady Rose 36' Samson kierti maapallon ihan savolaisvoimin , siis betonilla.Kyllä niitä betoniveneitä on nimenomaan siellä isojen vesien luona.
Maailmalla.
Yksi savolainen ja yksi aussi.
Kyllä betoni rulettaa.
Jos betoni olis niin hyvä materiaali, miksi ei sitä enempää käytetä?
Betoni voi olla vaikea rakennusmateriaali ja tuntematon vaikka kinnalaiset valoivat niitä jo parituhatta vuotta sitten.
Betoni ei ruostu, eikä pala, on kevyttä ja vahvaa. Muodon saa taipumaan vaikka mimmoiseksi.
Itse tiesin yhden 8m keskimoottoriveneen. Runko oli sutjakka ja siisti, peltinen koppi tosin ruma. Kun sitä rupes omistaja myymään niin ei kelvannut kenellekkään kun vierastivat sitä. Se oli kyllä ihan alarajalla kooltaan joka kannattaa betonista valmistaa ja olikin kekseliäälle rakentajalle eräänlainen kokeilu kun kaikki muut venemateriaalit olivat jo tuttuja.
Silti on ihme ettei tuosta ihmeaineesta enemmän puatteja valeta.
Menköön jokainen millä pelillä haluaa...Isäni Alex luotti ferrobetoniin,ja hyvin on kestänyt...Polar Bear lipuu edelleen...Tutkimusmatkailu tyyppisessä kaukopurjehduksessa korallit,hirmumyrskyt ym.kysyy paatilta paljon...
Mikset osta jotain "projektivenettä" ja tee siitä itsellesi haluamasi kaltaista? Teräsveneitä saa todella halvalla. Hienoa tietysti jos joku jaksaa hatunnostot heille. Katso esim seuraava linkki?
50 Feet Ketch EUR 125,000 Tax Paid
http://www.yachtworld.com/core/listing/photoGallery.jsp??access=Public¤cy=EUR&listing_id=71371&units=Feet&boat_id=1727478&back=boatDetail.jsp&boat_id=1727478
Lainaa pankista ja vene heti kotiin 6v veneeseen tutustumista, ylitöitä ja näkkileipää ja se on sun oma.
Kun rakennat teräksesta moottoriveneen.
Esim Bruce Robertsin travellerin.
Sama työ siinä on, pikkaisen helpommat linjat ehkä.
Yhtälailla voi kiertää maailman isoja meriä pitkin.
Rikin, purjeiden ja vinssien sun muun turhan krääsän hinnalla ostaa löpöt jo monen pallonkieron tekemiseen.
Ja asuminenkin sellaisessa on huomattavasti mukavempaa, näkee ulos, ja on kunnon katettu terassi sekä mahtava aurinkokansi.
Tässä liitteenä kertomus yhdestä kierroksesta.
"Jim and Susy Sink completed a round the world voyage between 1991 and 1995 in their 46 ft / 14.02 M cruising powerboat Salvation 11. which is powered by a single 140 HP diesel engine backed up by a 27-hp wing engine. Salvation 11 displaces 44,000 Lbs / 19,558 Kg and carries 835 Gal / 3,160 Lit. of diesel fuel and 250 Gal / 946 Lit. of water. When powering at hull speed of 8.3 knots / 15.35 kph, she consumes around 3 g p h / 11.35 lph. It is worth noting that by reducing speed to 7.4 knots 13.69 kph the fuel consumption drops to 2 gph /5.18 lph which shows how a small drop in speed can produce a large saving in fuel. By the end of the voyage Salvation 11 had called at 528 ports, visited 51 countries (including 34 states of the USA) and motored just over 50,000 nautical miles in 7,760 hours at an average speed of 6.5 knots / 12.02 kph."
Kannattaa miettiä onko ahtaassa purjeveneessä vai tilavassa moottoriveneessä.
Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen, mutta ei kannata tuputtaa satuja mukavuudesta ja jostain aurinkokansista. Kommenttisi vain osoittavat, ettet ole purjehtinut maailmalla. Kyllä purjepaatista ulos näkee niin hyvin, etten enemmästä välittäisi. Tropiikissa harva kökkii sisällä, kun ulkona tropiikkikatoksen varjossa tai biminin alla on mukavampaa. Puolet vuorokaudesta on pimeää ja silloin on kiva nukkua sisätiloissa, jossa ei kuulu moottorin ääntä. Vaatii varmaan melkoista sitkeyttä körötellä koneella holtittomasti keikkuvassa mastottomassa veneessä, kun toinen vaihtoehto olisi lasketella pasaatissa myötäiseen ilman konetta.
Teräsrunkoinen pursi saa varmasti enemmän kannatusta kuin moottorivene, jos kysymyksessä on valtamerien ylitys. Tietysti, jos et osaa purjehtia etkä uskalla opetellakaan ja vielä haluat erikoisuuden tavoittelua (niinkuin se jimi ja susan), sun juttu voi olla se konevene.
Paljonkohan muuten löpöä kuluu isolla teräksisellä moottoriveneellä valtameriaallokossa? Riittääkö 2 l/mpk, jolloin 40.000 mpk retkeen menisi 80.000 litraa? Rikin, vinssien ja "turhan kärääsän" elinkaari riittää useampaankin retkeen ja myyntiarvoa ei silti putoa nollaan.
Hyvää Joulua! Pyhinä varmaan on aikaa pohdiskella ja unelmoida pitkistä koneajoista?
Että et paljoa muussa olekkaan istunut, kuin purjeveneessä.
Kannattaisi kokeilla hyvää matkavenettä valtameriolosuhteissa.
Veneissä on asioita kuten tukipurje, vakaintankit...
Ja kuten sanoit, tropiikissa oleskellaan ulkona paljon, on kiva kun kantta on, ja mistä valita, varjoa, aurinkoa...
Ja kun ollaan sisällä, on nekin hyvä olla kunnossa.
Eikä purjeveneestä näkymät ole ulos läheskään samaa luokkaa kuin moottoriveneestä.
Pallonkierto vie sen vajaa 50 000 litraa löpöä, paljonko löpöä menee keskimäärin purjeveneellä pallonkierrossa? Löpön kun tietää mistä sen ostaa, niin pääsee melko halvalla.
Jos moottoriveneessä on tukipurjeet, vakaintankit ym., ollaankin jo tavanomaisia pallonkiertäjien purjeveneitä huomattavasti kalliimmassa hintaluokassa. Ensin perustelit purjeveneen rikiä ja purjeita moninverroin kalliimmiksi kuin moottoriveneen polttoainekuluja, nyt sitten pidätkin rikiä ja purjeita moottoriveneessäkin aiheellisina.
Moottoriveneen kokonaisbudjetti pallon kierrossa on todennäköisesti paljon korkeampi kuin purjeveneen keskimääräinen budjetti. Suomalaisia pallonkiertäjiä oli Vene-lehden tilastossa yhteensä 48 ja kaikki purjeveneitä. Osa varmaankin teki reissun aika pienellä kokonaisbudjetilla, esim. se 30-jalkainen.
Mitä reittiä käyttäisit moottoriveneelläsi ja minkälainen olisi vene kone, jos kuvittelet selviäväsi 50.000 litralla? Ilmeisesti Punaisen meren kautta?
Montako moottorivenettä on kiertänyt maailman? Mikä on ollut niiden keskikoko?
Purjeveneissä apumoottorin käyttö vaihtelee. Klassikkokirjoista voit lukea pallonkierroista kokonaan ilman apumoottoria. Tv:n Urheilukanavalta olet voinut aamuisin seurata Volvo Ocean Racea, jossa myöskään ei ajettu koneella.
"Löpön kun tietää mistä sen ostaa, niin pääsee melko halvalla". Käytännössä on myös niin, että ostat polttoöljyä sieltä mistä sitä ylipäätään onnistut saamaan. Missä esim. tankkaat seuraavan kerran, kun olet ajanut Panamasta ulos? Melko kalliisti Tahitin Papeetesta? Vai onko jossain yhtä halpaa kuin Panamassa? Vai riittääkö tankkisi Panamasta Singaporeen?
Jos joskus oikeasti toteutat pallonkierron moottoriveneellä ensimmäisenä suomalaisena, kirjoita ihmeessä juttuja Kippariin tai muuhun alan lehteen!
Ensimmäinen suomalainen moottoriveneellä kiertäjä,
Pekka Koskenkylä teki sen jo
Taitaa olla aika huu haata mutta Flopper Stopperit ovat kova sana valtamerillä kulkiessa.
Niitä ne käyttää valtameri troolaritkin.
pallon kiertoa, ei ainakaan oman kertomansa mukaan. En tiedä onko lehdissä ollut väärää tietoa vai oletko ymmärtänyt vääriin. Kyllä sinulla vielä on mahdollisuus olla ensimmäinen suomalainen, joka kiertää maailman moottoriveneellä!
Lotus moottoriveneellään "Voyager".
Ei kiertänyt palloa kuitenkaan.
Miten iso valtamerelle varusteltu täynnä tavaraa oleva vene voisi kulkea samalla polttoainemäärällä kuin tavallinen iso lomavene.
Johan Atlatin ylityksen alkumatkan Kap Verdeltä Karibialle (n.2000 mpk. ?) polttoainekkin painaa hirmuisesti eli yli 6-8 tonnia.
Pallon kierrolla Atlantti on todella vasta alkusoittoa verrattuna Pacificiin. Purjeveneellä liikkuessa koneajo liittyy pläkään, jolloin yleensä ajellaan pienillä kierroksilla polttoaineen säästämiseksi. Sellaisen keskikulutuksen mukaan ei tietenkään voi arvioida ison teräsrunkoisen moottoriveneen kulutusta merenkäynnissä ja tuulessa.
Onneksi kukaan ei varmaankaan tosissaan suunnittele lähtevänsä moottoriveneilemään niin pitkälle. Eiköhän kommentit ole olleet pelkkää provoilua tuulen voimalla liikkumista vastaan?
seuraaavien asioiden tulisi olla kunnossa, että itserakentajan projekti hoituisi:
- kokemusta veneen rakennuksesta ja purjehduksesta
- rahoitus
- tila, missä rakennetaan, mieluummin lämmin
- rakennuspaikka lähellä asuinpaikkaa
- aikaa, aikaa ja aikaa
ja vaikka nämäkin olisi kunnossa suosittelisin valmiin rungon hankkimista.
Kokemusta veneen rakentamisesta saa vain rakentamalla veneitä, miten voi siis aloittaa kokemuksen keräämisen?
Tärkeämpää on että tuntee veneilyn yleensä, että on kokemusta purjehtimisesta...
Tuntee siis miten veneen pitää toimia, ja mitä se tarvii toimiakseen oikein.
Loppupelissähän tärkeintä on runko ja maston sijainti. Loput on vaan helpottamassa tai vaikeuttamassa elämää.
Itse olen huomannut että hommat tökkii paljon enenmmän kun rakentaa pihapiirissä, mutta kun työmaalle pitää mennä, esim 5-10 km. niin sinne lähtee hommiin ja tulee tehtyä.
Aika on tärkein hoomma, ja innostus, kaiken muun saa hankittua, ja halvallakin veneitä on varusteltu, luukut voi tehdä itse, mastonkin voi tehdä itse, ja puomin, paljon voi tehdä itse, ja mitä enemmän tekee sitä enemmän säästää.
On eroa ostaako vestekiltä rst-knaapin, vai tekeekö knaapit itse. Jos tahtoa on tarpeeksi niin kaikki on mahdollista.
Ei kannata niinkään katsella noiden robertsien ja stadtien sisustusratkaisuja tai kansiratkaisuja, hanki mielummin infoa miten runko toimii ja purjehtii, kannen rakenteet voit tehdä just sellaiseksi nakkikioskiksi kun haluat, tai niin hienoiksi kun taidot riittävät.
Runko on se tärkein homma, sisustukset ja muuta saa just sellaisiksi kun haluat, voit tehdä kannesta cc tai minkä vaan, kunhan runko on hyvä ja luotettava.
Suosittelen esim Robertsin voyageria tai Stadtin Image, molemmat kehuttuja ja kokeneita malleja. Tonga on kans suosittu runkomalli.
jos sattuu löytämään ´sen oikean´. Suomesta tuskin löytää valtamerivarustettua tehdastekoista. Ainakin Hollannissa ja Uudessa-Seelannissa on kokemusta ja taitoa teräsrunkoisiin matkapursiin. Kannattaa tutustua käytettyjen markkinoihin ja miettiä sitäkin vaihtoehtoa. Jo pelkkä valtamerivarustuksen hankkiminen uutena on iso kustannus. Ajankuluksi voi silmäillä yachtworldin metalliveneitä.
Tietysti jos veneen rakentaminen kuuluu yhtä paljon harrastukseen kuin valtamerillä purjehtiminen, voi rakentamisen aloittaa rungon valmistamisesta...jos projektiin on aikaa useita vuosia. Itse purjehdin senkin ajan mieluummin. Elämä on sittenkin aika rajallinen eikä kaikkea ehdi toteuttaa.
Se on totta, että veneen merikelpoisuus ja purjehdusominaisuudet ovat tärkeämmät kuin jotkut sisustan rakenteet. Jälkimmäiset voi muuttaa mieleisikseen.
silti pertti dunker teki sen kaikista edellämainituista neuvoista huolimatta
http://personal.inet.fi/yritys/merivuokko/historia.htm
Tässähän Merivuokon teosta on lyhyttä tietoa alusta, vesille laskuun.
Niin, PD:n unelmavene oli Havsfidra. Olisko järkeä seurata hänen jalanjälkiään vain niin pitkälle että ostaisi semmoisen. Jäisi rakentelu pois ja pääsisi heti matkaan.
...toiset tahtoo tehdä ja lentää omatekemällä lentokoneella vaikka niitä on valmiinakin, toiset tahtoo tehdä itse veneensä vaikka niitä on valmiinakin, toiset vaan runkkaa ja runkka kun ei pilluakaan saa, runkkaamalla ei taida muuten saada täydellistä nautintoa?
tosin vähän pienempi kuin aikomasi koko.
Hollannissa voi teettää, ellei halua/ehdi/osaa tehdä itse.
http://world-sailor.com/default.aspx?di=3
www.kastenmarine.com esim.Redpath 44
Seurasin alkuun tuota mainittua mielenkiintoista projektia, mutta se lähti alkuun vähän nihkeästi ja olen hukannut linkin. Tietääkö kukaan miten projekti nyt etenee vai onko haudattu?
Roberts 434
thebigsailboatproject
mutta ketju oli liian pitkä niin sitten vähän yleisesti:
Jos raudasta teet niin selvitä mm. Hollannin valmiit muotoon prässätyt rakennussarjat, saat kontillisen muotoon leikattua, mankeloitua tavaraa, josta tinaat sulavalinjaisen cruiserin kanttilootan sijaan:-)
Amerikan linkin teräsmiehelle: Kyllä kuttaperkallakin voi seilata eikä tarvitse hiekkapuhaltaa, mönjätä yms. pitääkseen veneen pinnalla.
Panssarilasin luulisin tässä tarkoittavan polykarbonaattia, meillä guttaperkkaveneessä pienen pienet sivuikkunat on 10 mm polykarbonaattia, ei naarmutu, heikkene merkittävästi UV:stä ja luulisin, että kestää ainakin pistoolin kudin. (eipä ole koitettu)!
Ei niitä ole mankeloitu mihinkään suuntaan,koska kantikasta tehdessä ei tarvitse ja pyöreätä tehdessä niitä ei voida etukäteen mankeloida,karkaistu lasi on ainut oikea veneikkuna materiaali.
Kyllä pyöreärunkoisessa vaan voidaan mankeloida.
Puolen metrin soiro voidaan mankeloida tarvittavan kaarevaksi loivaksi kouruksi joka vaikka kolme metrisenä voidaan taivuttaa myös toiseen suuntaan joloin siitä muuodostuu pallomainen rungon osa.
olen aikoinaan tehnyt noin kymmenkunta leipätöikseni että jotain tiedän,etukäteen ei voida ,jokainen erilainen R.
Itselläni 9v kokemusta hieman toisen kokoluokan teräs"veneistä" ja niiden levyjen taivutuksesta. Olin töissä Helsingin telakalla ja työnäni levyn taivutus, levyjen koot paksuus9-60mm, leveys 0,2-3,2m, pituus 0,3-12,5m. tuollainen 4-6mm pelti voidaan hyvin rullata ennakkoon 400-600mm soiroina. hitsattavaa vain on pirunpaljon enemmän kuin kanttirungossa ja vaatii hitsariltakin ammattitaitoa. Muuten tulee perunapussi suuressa mittakaavassa.
Laivojen rakentamisella ja veneiden rakentamisesta ei kannata puhua samaan aikaan,voin kertoa että esim.venemankelin molempia päitä pitää pystyä liikuttelemaan eri tahtiin,tavan mankelissa ei ole näin.
Karkaistu lasi on sitä autonlasitavaraa, joka menee iskusta pieniksi hileiksi ja putoaa "syliin". Ei kovin mukavaa merellä, polykarbonaattia sen olla pitää!
Van de Stadt sivuilta allaolevasta linkistä kopioituna tuo teksti lupaisi plasmaleikatut levyt alumiinista tai teräksestä, mutta lupaako kuitenkin vain venymättömät piirustukset pyöreäpilssiseen?
http://www.stadtdesign.com/products/vds418424.htm
The CARIBBEAN and NORMAN twins are the answer to the demand for comfortable sea-going sailing yachts. The most modern constructions and design vision is embodied in these twins. It results in strong, robust and fast ships. The construction conforms to Lloyd's Register standards. Both designs can be built according to the most modern building methods. That saves a tremendous amount of time and money and eliminates faults. Even computer-controlled plasma-cut steel and aluminium plate packages are available. The plans for the round bilge versions are delivered with frame, deck and stem drawings to full scale on stretch-free mylar film. One or two couples can live aboard for years and see the world.
Teräsmiehille vaihtoehdoksi kupari/nikkeli plootu joka on varsin korroosionkestävää, ei tarvitse pinnoitusta syöpymistä eikä myrkkyjä leviä vastaan, yhtä lujaa kuin teräs ja hitsattavissa myös teräkseen sekä hyvin muotoiltavaa. Paha vain, vielä alumiiniakin kalliimpaa, mutta jos hyvän haluaa!
Viite mm. PBO no 467/2005 sivu 99.
vaan LMINAATTILASIA. Se voidaan tarvittaessa valmistaa luodinkestäväksi. Laminaattilasi on erinomainen vaikkapa ruffin valoventtiileihin tai pieniin runkoikkunoihin. Sen yksi suuri etu on kestävyyden lisäksi naarmuuntumattomuus. Polykarbonaatti ei ole yhtä pitkäikäinen kuin laminaattilasi, myös lämpölaajeneminen on erilainen. Polykarbonaatti käy mainioisti vaikkapa tavallisiin alumiinikehyksisiin kansiluukkuihin, kun säröytyneen ja himmentyneen akryylin vaihtamisen aika tulee.
Jos nyt tilaisin uuden teräsveneen, harkitsisin sittenkin "multi-chine" konstruktiota. Sen rakentaminen tulee halvemmaksi kuin pyöreäpalteisen. Käytännössä ero on sittenkin vain kosmeettinen. Teräksen sinkki epoksikäsittely jo uutena on kestävä ratkaisu ja paljon halvempi kuin koko rungon teettäminen kupari-nikkelistä.
Olen tyytyväinen nykyiseen teräsveneeseeni eikä uudesta tarvitse haaveilla. Kruisailu lujalla teräsveneellä on ihan erilaista kuin lasikuitupaateilla, joista ehtikin jo tulla 30 vuoden kokemus. Sitä ennen seilasin puuveneillä.
Sprayhoodiin sukelluskellon ikkunoita!
Stadt:in pajalta näkyisi kyllä joitakin malleja saavan myös valmiiksi leikattuna ja mankeloituna:
mm. Tasman & Samoa 48
Round-bilge Steel & Aluminium
Included:
Frame patterns FULL size on stretch free mylar film
Available:
Kit of steel or aluminium as an EXTRA service.
mitenkään mainostamatta, muita kattilantekijöitähän on esim. Jongert ja Feltz, mutta heillä ei ole tämä tee se itse puoli niin esillä...
Teräsmies ei tietysti anna periksi, että olisi olemassa terästä parempi aine peltiveneeseen, kuten tuo Cu/Ni.
Minäkin olen tyytyväinen nykyiseen kuttaperkkaveneeseeni, joka ei ainakaan ruostu puhki, kivet ja korallit koitetaan kiertää:-) Myrkyn sijaan voisi koittaa kuparilla höystettyä epoksia!?
Sprayhoodiin sukelluskellon ikkunoita!
Stadt:in pajalta näkyisi kyllä joitakin malleja saavan myös valmiiksi leikattuna ja mankeloituna:
mm. Tasman & Samoa 48
Round-bilge Steel & Aluminium
Included:
Frame patterns FULL size on stretch free mylar film
Available:
Kit of steel or aluminium as an EXTRA service.
mitenkään mainostamatta, muita kattilantekijöitähän on esim. Jongert ja Feltz, mutta heillä ei ole tämä tee se itse puoli niin esillä...
Teräsmies ei tietysti anna periksi, että olisi olemassa terästä parempi aine peltiveneeseen, kuten tuo Cu/Ni.
Minäkin olen tyytyväinen nykyiseen kuttaperkkaveneeseeni, joka ei ainakaan ruostu puhki, kivet ja korallit koitetaan kiertää:-) Myrkyn sijaan voisi kokeilla kuparilla maustettua epoksia sitten kun tarvitsee ruveta lasikuitua hoitamaan!?
Karkaistu lasi on kuten auton sivulasit, jotka tosiaan tulee murusina syliin.
Laminoitu lasi on taas kuten suton tuulilasit, jotka eivät tule syliin, vaan jäävät laminaattikalvoon kiinni, lasipaksuus tuulilasissa on vain muutama mm.
Parasta on kun laminoidaan karkaistut lasit, laminointikerroksia voi olla vaikka kuinka monta.
Luodinkestävä lasi on karkaistuja laseja laminoituna moneen kertaan, se on se laminaatti joka luodin periaatteessa pysäyttää.
Tosin huvä "panssarilasi", eli kunnon pistoolin, ja kiväärin luodinkestävä lasi on alkaen tuollaisen 30mm. paksu, ja painoakin tulee.
Mutta jos esim veneeseen laittaa ikkunoita valtameriolosuhteisiin, niin laminoitu/karkaistu lasi on paras, ei mikään muovi.
Lasia saa kaiken muotoiseksi leikattuna ja myöskin taivutettuna.
On myös miettimisen arvoista josko tekee tropiikkiin 2-kerroslasit aurinkosuojakalvoilla.
Laminaatin kalvoihin voidaan yhdistää myöskin eriasteisia tummennuksia ja auringon suojaa/lämpösuojaa.
Karkaistu lasi on kuten auton sivulasit, jotka tosiaan tulee murusina syliin.
Laminoitu lasi on taas kuten suton tuulilasit, jotka eivät tule syliin, vaan jäävät laminaattikalvoon kiinni, lasipaksuus tuulilasissa on vain muutama mm.
Parasta on kun laminoidaan karkaistut lasit, laminointikerroksia voi olla vaikka kuinka monta.
Luodinkestävä lasi on karkaistuja laseja laminoituna moneen kertaan, se on se laminaatti joka luodin periaatteessa pysäyttää.
Tosin huvä "panssarilasi", eli kunnon pistoolin, ja kiväärin luodinkestävä lasi on alkaen tuollaisen 30mm. paksu, ja painoakin tulee.
Mutta jos esim veneeseen laittaa ikkunoita valtameriolosuhteisiin, niin laminoitu/karkaistu lasi on paras, ei mikään muovi.
Lasia saa kaiken muotoiseksi leikattuna ja myöskin taivutettuna.
On myös miettimisen arvoista josko tekee tropiikkiin 2-kerroslasit aurinkosuojakalvoilla.
Laminaatin kalvoihin voidaan yhdistää myöskin eriasteisia tummennuksia ja auringon suojaa/lämpösuojaa.
"Teräsmies ei tietysti anna periksi, että olisi olemassa terästä parempi aine peltiveneeseen, kuten tuo Cu/Ni".
Ei varmaankaan ole kysymys periksi antamisesta, vaan teräksen ominaisuuksista. Yksi hyvistöä ominaisuuksista on halpa hinta. Hoidettuna uusi teräsvene on pitempi-ikäinen kuin omistajansa.
Minäkin olin tyytyväinen lasikuituveneesiini, joilla olin seilannut kymmeniä vuosia - kunnes kerran sattui jotain odottamatonta noin 10.000 mpk:n päässä täältä... "Once is enough"! Siksi nyt teräsrunko.
Toivotan onnea retkelle, jos olet lähdössä korallien alueille.
En tiedä tarkoittiko joku viesteistä "sukelluskellon ikkunoita sprayhoodiin". Kiinteäänkin sprayhoodiin polykarbonaatti tai sitä halvempi akryyli on kyllä riittävä. Runkoon on "sukelluskellon" laminaattilasi ihan käypä materiaali.
Ei ole olemassa etes Hollannissa pajaa mikä toimittaa esimankeloidut pellit ,muotoonsa leikatut eri asia,unohtakaa koko juttu.
Tässä esim yksi roberts, joka on tehty kitistä, johon roberts toimittaa 2 suuntaan manklatut pellit. http://sailboat.creatica.org/hull-plates.html
Teräkset muuten tulevat euroopasta:)
Noita mankelipajoja on suomessakin, pitää vaan tuntea paikat.
Olisit yllättynyt jos minkälaista kartiota ja muuta suomessa mankeloidaan.
Panssarilasi tuli ketjun alkupäässä esille lujuusvaatimuksena kiinteässä sprayhoodissa, siitä verbalisoitu tuo sukelluskellonikkuna. Runkoikkunoissa paksun kerroslasin kyllä ymmärrän.
Teräs vastaan kuparinikkeli vielä, linkki tosin on metallimaakareiden suunnalta:
http://www.cda.org.uk/megab2/corr_rs/tn30/sec15.htm
Tämän mukaan materiaalien hintaero kuoletetaan 3,5 - 6 vuoden antifoulingkustannuksilla ja pienemmillä pa kuluilla, puhumattakaan ruostesuojauksen ja korroosiovaurioiden korjaamisen kustannuksista.
Miten sen lasikuituveneen kanssa kävi?
Miten antifouling ja polttoaine liittyvät asiaan? Onko sinulla kokemusta siitä, että Cu-Ni runko säilyisi puhtaana ilman mitään myrkkymaalia? Pelkkä kuparikaan ei ole niin tehokas, etteikö 3.5-6 vuoteen tarvitsisi maalata.
Mitään korroosiovaurioiden korjauksia ei ole noin lyhyenä aikana odotettavissa, jos teräsvene on uutena käsitelty asiallisesti. Oman teräsveneeni runko on vuodelta 1995 eikä siinä ole lainkaan ruostetta eikä maalaamisen tarvetta vielä. Myrkkymaaliakaan ei ole tarvinnut joka vuosi. Näyttää siltä, että talven aikana pohja pysyy puhtaana (vene vesillä myös talvisin).
Lasikuituvene on aika heikko kapine jäissä ajamiseen! Sopii paremminkin kevyeen kesäkäyttöön.
Eikö vain? Spray = roiske, hood = huppu, kupu...
Olisiko kiinteä rakennelma paremminkin doghouse?
niin siellä kerrotaan,
pysyy pohja puhtaana Englannin vesillä, säästyy myrkymaaleilta ja puhtaalla pohjalla säästyy polttoainetta kun ajat raskaalla rautalaivalla kuitenkin koneella (verrokkiveneet oli kyllä troolareita, toinen peltiä, toinen cu/ni)
:-)
Laivan levyjen taivutus jälkikäteen on paljon vaikeampaa kuin teräsveneen. Omakohtainen kokemus molemmista. Rakenteilla on 41ft nelipalteinen runko johon olen tehnyt esim kartionmuotoisen keulasteevin 18mm levystä itse, sekä sille jatkeen 50mm pyöröteräksestä. Lisäksi runkoikkunoiden asennukseen olen tehnyt 50mm korkeat kaulukset joiden kulma runkoon nähden on n.30 astetta. l. Kulmat ovat kartion osia. Että kyllä tuon 4-6 mm pellin saa 400-600mm soiroina paikalleen melkein ilman esitaivutusta ja yhteen suuntaan rullaus riittää. Kyllähän minä tuollaisella kartion tekevällä rullakoneella olen töitä tehnyt kokoakin vain kitaleveys 6m ja rullan halkaisija 400mm.
tässä vaiheessa sprayhoodin nimellä:
"
Pallonkiertoveneessä ei sikakiinnitykset paljon pidä kun aallot kaatuvat päälle ja myrsky raivoaa >80 kn. Ainoa mahdollinen srayhoodi on 50mm teräsputkesta hitsattu kehikko jossa panssarilasit ja myrskyluukut 20 mm vilmivanerista ja saranat kiinni läpipulteilla, ei millää tiimarin peltiruuveilla. Lasikuitu sopii roskapönttöihin mutta pallonkiertovene on terästä.
"
jumissa,
joskus aukee uudella viestillä:-)
Vaikka linkistä:
http://www.iom3.org/materialsworld/feature-pdfs/mar07/Ship shape combination.pdf
Jongert Trewes niitä ainakin tekisi kuparinikkelistä. 40 vuoden jälkeen runko ilman mitään pintakäsittelyä kunnossa - Eikä tarvitse myrkkymaalia. 90/10 Cu/Ni seos olisi siinä suhteessa vielä tehokkaampi ja halvempi, tuo Trewesin koekappale oli 70/30 seosta.
kun ilman hoitoa kestää ainakin seuraavat 40 vuotta. Aika ohutta materiaalia olivat käyttäneet. Jälkimmäisessä jutussa vain 3-millistä! Tarvitaan ilmeisesti paljon jäykisteitä runkoon. Mielenkiintoinen juttu se oli, mutta rakennuskustannukset eivät selvinneet. Ehkä ei ole yleistynyt kalleuden takia?
Omassa teräspaatissani kansi on 4 mm paksuista, mutta vesilinjan alapuolella 6 mm ja kölin seudussa 10 mm levyä. Runko on tutkittu ultraäänellä eikä ole vielä ohentunut mistään, joten ilman korjauksiakin paatti tulee kestämään kippariaan kauemmin.
Näyttäisi 5 millisenä maksavan jotain alle 7 taaleria kilo. Mites Corten?
Eikös 4mm ole aika tyypillinen vahvuus 16 metriseen, korroosiovaraa (0,003/vuosi) ei tarvitse ottaa juurikaan huomioon näissä laskuissa. Kaaret yms. oli samaa tavaraa 6 millisenä.
En tosin ole aivan varma mikä rahayksikkö "taaleri" voisi olla. Jos se on USD, tulee pelkkä 15.000 kg:n runko maksamaan 105.000 USD. Rungon osuus lienee kolmannes kokonaiskustannuksista.
Katsopa yachtworldistä missä hinnoissa valmiit teräs- tai alumiiniveneet liikkuvat. Eikö sittenkin kannata ostaa vähän käytetty purjehdusvalmis vene ja lähteä purjehtimaan?
Tietysti, jos elämän tarkoitus on parhaiden vuosien uhraaminen rakennusprojektiin, asia on toinen.
Purjehdin mieluummin.
Mulla 41ft runko painaa n.4700kg, siis teräkset. Valmiiksi leikattujen terästen hinnat ovat jossain 1,5-2e/kg. Mulla on palanut teräsvalmiiseen maalamattomaan runkoon nyt työkaluineen rahaa sellanen 4000euroa kaikkineen. (suhteet teräksen hankinnassa oli hyvät). Valitettavasti rakentamisessa on ollut sellainen 4v luova tauko, jonka aikana on tullut rakennettua anopille mökki ittelle talo.
uppoumaan/kustannuksiin vastako miljonäärit osaa laskea kustannukset elinkaaren mitalta mikä maksaa vai ovatko vain laiskoja korjaamaan?
Ajatellaan, että veneenrakennukseen sopivaa terästä saa eurolla tai parilla /kg, polyesterihartsia mattoineen noin vitosella/kg ja epoksia mattoineen (ei mitään hiiliä) noin 20/kg niin saman 5 euroa/kg maksaisi kuparinikkeli. Etuihinsa nähden oikeastaan kummallista ettei käyttö ole yleisempää!?
Melkein kaikki taisi jo tulla ketjussa sanottua, mutta kun olen omistanut 45 v ikäisen pyöreäpaltaisen 12 m pitkän (runko 11 m) ja 3,40 m leveän teräsveneen 20 v ja kiertänyt sillä yksin maapallon voin kertoa omia huomioitani. Ensinnäkin yhdyn siihen, että teräsveneen rakentaminen on suurempi ja kalliimpi projekti kuin lähes kukaan ensikertalainen aavistaa. Toiseksi saat veneestä 15-20 v myöhemmin myydessäsi hävyttömän huonon hinnan. Tuhansien työtuntiesi arvo on noin 0 e. Olen eri mieltä veneen ulkonäöstä. Teräsveneen runko voidaan tehdä yhtä kauniiksi kuin lujitemuoviveneen runko, mutta tuskin takapihalla. Vaikka vene on kantti x kantti, se voi silti olla ihan hyvän näköinen. Maailmalla risteyssatamissa näet paljon kaiken näköisiä teräsveneitä. Ei niitä kukaan ihmettele. Se kuuluu asiaan, että ne ovat useinmiten eri näköisiä kuin muoviveneet. Joku saattaa tulla toteamaan, että sulla on vahva ja turvallinen teräsvene. Teräsveneissä on usein pieniä kolhuja. Sekin kuuluu asiaan. Teräs antaa paljon anteeksi ja voihan ne paklata piiloon, jos haluaa. Kyllä teräsvenekin voi tuhoutua riutalle tai kallioita vasten, mutta se on paljon harvinaisempaa kuin muoviveneillä. Betoniveneitä näkee myös. Betonivene on pintakäsittelyn suhteen yhtä vaativa kuin teräsvene. Se alkaa ruostua, jos maalaus ei ole kunnossa ja rungon murtuma on hankala korjata. Paras tapa hankkia teräsvene on ostaa se käytettynä esim. Karibialta. Trinidadissa on aina myynnissä teräsveneitä. Kelvollisen kevyen projektin (3 kk) voi saada hyvin edullisesti. Voit asua veneessä ja elinkustannukset ovat suht. edulliset eikä varmasti halla pane. Sen jälkeen saattaa jäädä paljon rahaa vielä purjehtimiseen. Isomman "valmiin" veneen voit löytää edullisesti kuolinpesästä. Yardin maksut tikittävät ja omaiset haluavat päästä eroon veneestä. Netistä löytyy yardien meiliosoitteita. Sieltä vaaan kyselemään.
Ketjun aloittajalla oli aikomus rakentaa teräsvene ja lähteä kiertämään palloa 6 vuoden kuluttua. Alku oli 2007 ja säie elää omaa elämäänsä. Aika alkaa juuri täyttyä. Kuinka kävi- syntyikö itse tehty teräsvene ja eteneekö pallon kierto?