Miten olette ratkaisseet akvaarion valaisemisen?
Onko loiteputket käytetyin akvaarioiden
valaisemistapa.
Onko kenelläkään vapaasti riippuvia akvaarion
päällä olevia valaisimia?
Ovatko halogeenilamput hyvä vaihtoehto?
Akvaario liikkeissä myydään näköjään vain
valaisimia joihin saa kaksi loisteputkea mutta
akvaario kirjallisuudessa ja lehdissä
suositellaan kasvien kannalta valaisimia joissa
on useampia putkia. Mistä tällaisia valaisiamia
saa? Pitääkö rakentaa itse tai ostaa useampi
valaisin.
Kärsiikö loisrteputken valaisu tehokkuus siitä,
jos sen asettaa esimerkiksi 20 cm akvaarion
yläpuolelle?
Tässä oli kysymyksiä kerrakseen mutta olen
epätietoinen kun akvaariokirjallisuudessa
suositellaan valaisutehokkuuteen enemmän kuin
mitä akvaariokaupoissa on tarjolla.
Onko loiteputket käytetyin akvaarioiden
valaisemistapa.
Onko kenelläkään vapaasti riippuvia akvaarion
päällä olevia valaisimia?
Ovatko halogeenilamput hyvä vaihtoehto?
Akvaario liikkeissä myydään näköjään vain
valaisimia joihin saa kaksi loisteputkea mutta
akvaario kirjallisuudessa ja lehdissä
suositellaan kasvien kannalta valaisimia joissa
on useampia putkia. Mistä tällaisia valaisiamia
saa? Pitääkö rakentaa itse tai ostaa useampi
valaisin.
Kärsiikö loisrteputken valaisu tehokkuus siitä,
jos sen asettaa esimerkiksi 20 cm akvaarion
yläpuolelle?
Tässä oli kysymyksiä kerrakseen mutta olen
epätietoinen kun akvaariokirjallisuudessa
suositellaan valaisutehokkuuteen enemmän kuin
mitä akvaariokaupoissa on tarjolla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juuh, loisteputkethan nuo on suosituimpia. Ja
valmiina ei tosiaan tunnu saavan yli 2-putkisia
valaisimia. Tuohon on olemassa tietty se ratkaisu,
että laittaa pari valaisinkoteloa vierekkäin. 50
senttiä leveään altaaseen menee hyvin 2-putkinen
ja 1-putkinen vierekkäin ja 60 senttiä leveään
mahtuu kaksi 2-putkista valaisinkoteloa.
Jenkeissä myyvät erikoisvalaisimia, joissa on
loisteputkia hyvin lähekkäin. Niissä saa kätevästi
4 putkea hyvinkin kapealle alueelle. En tiedä,
että miksei Suomessa myydä moisia. Yksi
mahdollisuus on tietty rakentaa itse. 3 lampun
kehikoitahan on myynnissä. Sitten vaan askartelee
ympärille sopivat kuoret tai ripustaa katosta
roikkumaan.
Jos tarvitsee enemmän valoa kuin noilla
ratkaisuilla onnistuu, niin sitten pitää hankkia
elohopealamppuja tai monimetallilamppuja.
Elohopealampuissa ei ole yhtä hyvä värintoisto
kuin loisteputkissa, mutta tehoa niillä saa aika
mukavasti. Hinta ei kovin paljon eroa saman
teholuokan loisteputkiratkaisusta.
Monimetallilamput ovat paras ratkaisu, mutta
hintaa niillä on julmetusti (useita tuhansia
markkoja per valaisin, yhdessä lampussa esim. 150W
tai 250W).
Halogeenilampuissa on ongelmana heikko hyötysuhde,
eli ne ovat vain hieman hehkulamppua tehokkaampia.
Hukkatehosta tulee sitten lämpöä rutosti...
Vastaus yhteen kysymykseesi: Lampun nostaminen
akvaarion pinnasta ylemmäs pienentää veden
pinnalle saapuvaa säteilytehoa sen mukaan, kuinka
suuri osa valokeilasta osuu akvaarioon ja kuinka
suuri osa menee sen ohi. Jos valaisimen keila on
kapea (heijastimella varustettu; kts. esim.
Idmanin kapeakeilaiset loisteputkivalaisimet), ei
säteilyä mene käytännössä lainkaan hukkaan, sillä
ilma ei metrien matkalla valoa havaittavasti
vaimenna. Myös vedenpinnan heijastus vaimentaa
säteilyä aina yhtäpaljon, olipa valonlähde sentin
tai vaikka kilometrien päässä siitä.
Alla on valaistuslinkkejä, joita on tullut
keräiltyä. Varsinkin viimeinen on monipuolinen
ostospaikkana monessa muussakin mielessä. Sieltä
löytyy vempeleet mm. aamu- ja iltavalaistuksen
luomiseen.
http://www.thekrib.com/Lights/
http://www.petswarehouse.com/AquariumlitFaq.htm
http://www.versaquatics.com/aquarium_lighting.htm
http://www.customsealife.com/NewFiles/briteLite.ht
ml
http://faq.thekrib.com/plant-lighting.html
http://www.idman.fi
http://www.aquarium.net/0897/0897_6.shtml
http://www.lighting.philips.com/nam/index.htm
http://www.powerset.vip.fi/valo/index.html
http://www.hut.fi/Misc/Electronics/faq/sfnet.harra
stus.elektroniikka/sahkoverkko.html
http://www.versaquatics.com/
http://www.versaquatics.com/
http://www.thekrib.com/Lights/sunset.html
https://www.aquaristikshop.com/index2.htm
Olen itse sitä mieltä, että suomalaiset
akvaarioliikkeet (ja akvaristit) kiinnittävät
aivan liian vähän huomiota luonnollisen, kauniin
ja kaloillekin miellyttävän valaistuksen
aikaansaamiseen. Niin vaikea (lue: mahdotonta) on
kaupoista saada minkäänlaista muuta valaistusta
kuin räpsytteleviä loisteputkia ja hiillostavia
teholamppuja.
Valojen syttyminen ja sammuminen hitaasti,
kymmenien minuuttien kuluessa olisi vähintä mitä
pitäisi olla tarjolla. Lisänä kaipaisin vielä mm.
auringon nousun ja laskun myös väreineen,
täysikuun, kirkkaan tähtitaivaan, pilvisen
päivän, sademetsän vihreyden, ym. ym. esimerkiksi
tähän tyyliin:
http://www.runproductions.com/skygallery.htm
http://www.photoessentials.com/k/sunset.html
Kiitoksia vinkeistä ja linkeistä :-)
Tässä vielä linkki Tukholmaan Akvarielagrettiin,
josta saa myös neliputkisia valaisimia. Kenenkään
en vielä ole kuullut testanneen liikkeen netti-
kauppaa.
http://www.akvarielagret.se/
Katselin Idmanin sivuja ja näyttää siltä, että
loisteputkivalaisimia löytää helposti noin 90
asteen valaisukulmalla (eli keilanleveydellä)
niin, että pääosa valosta osuu valaisimen alle +-
45 astetta sen molemmin puolin, kuten tästä
kuvasta ilmenee:
http://www.idman.fi/prod.asp?prodid=43+329+80%
2D4&groupid=59&M=3&L=FI
Kohdevalaisimia löytyy jopa 12 asteen kulmalla:
http://www.idman.fi/group.asp?
groupid=34&M=3&S=1&L=FI
Laskin mille korkeudelle vedenpinnasta ko.
valaisimia voi sijoittaa, jotta kaikki valo vielä
osuisi vedenpintaan (eikä ohi akvaarion). Oletin
akvaarion leveydeksi 50 cm ja sain seuraavat
(tarkistamattomat) tulokset:
1. Jos loisteputkivalaisimen valaisukulma on 90
astetta, niin etäisyys vedenpinnasta voi olla
korkeintaan 25 cm.
2. 60 asteen valaisukulmalla etäisyys saa olla jo
43 cm.
3. 12 asteen valaisukulmalla (spottivalaisin)
etäisyys voi puolestaan olla jopa 2.4 metriä
ilman, että valotehoa lainkaan hukataan
ympäristön valaisuun.
Käyttämäni yleinen kaava on seuraava:
suurin etäisyys vedenpinnasta = akvaarion
leveys / (2tan(valaisimen valaisukulma/2))
Lisätietoja: Valo läpäisee vedenpinnan parhaiten
suoraan alaspäin eli, kun kohtauskulma on 90
astetta. Tällöin noin 96% tehosta etenee veden
alle ja vain 4% heijastuu pinnasta takaisin.
Vasta yli 60 asteen kohtauskulmalla alkaa
vedenpinnan heijastus kasvaa merkittävästi,
jolloin veden alla valaisuteho samassa suhteessa
heikkenee. Veden epäpuhtaudet muuttavat
tilannetta, joka voi varsinkin merivedellä
poiketa näistä arvoista. Puhtaan veden
taitekerroin on noin 1.333 ja ilman 1.