Olen pitkään miettinyt, uskallanko edes kirjoittaa tästä asiasta. En vieläkään ole varma, onko tämä kovin viisasta, mutta kirjoitan kaikesta huolimatta...
Itselläni on todella ihana ystävä, vaikkapa nyt Minna nimeltään. En oo koskaan tuntenu yhtä aitoa ystävyyttä ketään kohtaa, kuin tätä Minnaa.
Ei koskaan tarvitse pelätä, että Minna yrittäisi vain hyötyä minusta, tai mitään muutakaan, mikä ystävyyteen ei kuulu. Minna auttaa, tukee, itkee sekä nauraa kanssani.
Hän myös ulkoisesti hyvin kaunis. Hyvin hoikka, kauniit kasvot, tuuheet aivan yli-ihanat hiukset. Hän on MELKEIN TÄYDELLINEN!
Itse olen hieman pyöreä enkä kasvoiltanikaan edes kovin erikoinen tai kaunis.
Asia, mikä minua häiritsee ja pelottaa edes kirjoittaa tästä :( On se, että kun olemme viettämässä iltaa jossakin baarissa tai vaikkapa jonkun toisen yhteisen ystävämme kotona (joissa usein on paljon muitakin ihmisiä) TUNNEN OLEVANI MAAILMAN RUMIN! Tunnen itseni tupla-rumaksi, kun katson tätä Minnaa.
En tiedä, onko tämä kateutta? :( EN kuitenkaan ajattele Minnasta mitään pahaa, vain itsestäni!
Jos Minna ei syystä tai toisesta ole illanvietoissa mukana, itselläni on paljon parempi itseluottamus enkä silloin tunne itseäni yhtä säälittäväksi, lihavaksi tai rumaski. En ymmärrä itseäni :(
Mua itkettää kirjoittaakin tällaista, aivan kuin puhuisin toisten seläntakana tai hakisin jotain hyväksyntää, mutta niin ei ole tarkoitus tehdä!
Minulla ei tarvitse kertoa, että jokainen on omalla tavallaan kaunis tai että kauneus on katsojan silmissä, koska TIEDÄN sen! MUTTA TUNNEN NÄIN HASSUSTI JA VÄÄRIN :(
Itselläni on todella ihana ystävä, vaikkapa nyt Minna nimeltään. En oo koskaan tuntenu yhtä aitoa ystävyyttä ketään kohtaa, kuin tätä Minnaa.
Ei koskaan tarvitse pelätä, että Minna yrittäisi vain hyötyä minusta, tai mitään muutakaan, mikä ystävyyteen ei kuulu. Minna auttaa, tukee, itkee sekä nauraa kanssani.
Hän myös ulkoisesti hyvin kaunis. Hyvin hoikka, kauniit kasvot, tuuheet aivan yli-ihanat hiukset. Hän on MELKEIN TÄYDELLINEN!
Itse olen hieman pyöreä enkä kasvoiltanikaan edes kovin erikoinen tai kaunis.
Asia, mikä minua häiritsee ja pelottaa edes kirjoittaa tästä :( On se, että kun olemme viettämässä iltaa jossakin baarissa tai vaikkapa jonkun toisen yhteisen ystävämme kotona (joissa usein on paljon muitakin ihmisiä) TUNNEN OLEVANI MAAILMAN RUMIN! Tunnen itseni tupla-rumaksi, kun katson tätä Minnaa.
En tiedä, onko tämä kateutta? :( EN kuitenkaan ajattele Minnasta mitään pahaa, vain itsestäni!
Jos Minna ei syystä tai toisesta ole illanvietoissa mukana, itselläni on paljon parempi itseluottamus enkä silloin tunne itseäni yhtä säälittäväksi, lihavaksi tai rumaski. En ymmärrä itseäni :(
Mua itkettää kirjoittaakin tällaista, aivan kuin puhuisin toisten seläntakana tai hakisin jotain hyväksyntää, mutta niin ei ole tarkoitus tehdä!
Minulla ei tarvitse kertoa, että jokainen on omalla tavallaan kaunis tai että kauneus on katsojan silmissä, koska TIEDÄN sen! MUTTA TUNNEN NÄIN HASSUSTI JA VÄÄRIN :(
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuin olisin ite tuon kirjottanu.. :D niiiin samalla tavalla on sinun asiat kuin minunkin!
olen samaa mieltä kanssasi ihan kuin olisi itse kirjoittanut melkein koko jutun : (
Kannattaa jutella kaverisi kanssa asiasta, koska kateus kuitenkin rupee pikku hiljaa kalvamaan sisintä ja saa sinut puhumaan haluamaasi pahaa.
Sekä sinun kannattaisi alkaa kohentamaan itsetuntoasi, esim. hokemalla peilin edessä, olen kaunis ja itsevarma ihminen, minun ei tarvitse jäädä ns. kenenkään varjoon.
Ja kannattaa PÄÄTTTÄÄ siittä, että et enään vaivu ulkonäkösi takia itsesääliin, vaan nouset sieltä ja muistutat itsellesi olevasi, kaunis ja itsevarma nainen. Ei, älä yritä vaan päätä ja nää asioiden eteen vaivaa.
Yrittäminen on hienoa epäonnistumista.
Olen itse myös kokenut ns. olevani kaverini varjossa, aluksi kateus vain kalvoi ja sitten aukaisi suuni puhumaan pahaa. Sain itseäni niskasta kiinni ja PÄÄTIN, että nyt muutun ja muutuin. Enään en välitä ulkonäöstäni tai mstn muustakaan paljon.
moni varmaan on joskus tuntenut niin ja tuntee viettäessään aikaa rakkaimpien ystäviensä kanssa.
Minulla ei ole koskaan ollut sellaista ystävää kuin Sinulla...en ole saanut jakaa tunteitani heidän kanssaan.
Se mitä tahdon Sinulle kertoa näin joulupäivänä on, että oletko ajatellut miksi tunnet itsesi "rumaksi"...kuinka haluaisit muuttaa itseäsi...uskon, että ystäväsi todella pitää Sinusta sellaisena kuin olet...mutta jos tahdot muuttaa itseäsi jollakin tavoin ulkoisesti niin, että et enää tuntisi itseäsi "rumaksi" niin tee se, vaikkapa vähitellen...muuta itseäsi sellaiseksi kuin haluat. Niin, että voit tuntea ja kokea itsesikin kauniiksi.
Vaihda vaikkapa hiustyyliä, väriä, meikkaa eri tavoin tai muuta "päiväohjelmaasi" niin, että käyt vaikkapa "kävelemässä" luonnossa ja mieti mikä saisi Sinut iloiseksi.
Katso itseäsi peilistä ja katso uudelleen...millä tavoin haluaisit muuttaa itseäsi ulkoisesti. Niin, että Sinunkin olisi hyvä olla itsesi kanssa.
Ei Sinun kuitenkaan tarvitse olla samanlainen kuin ystäväsi...jokainen meistä on eri tavalla kaunis ihminen, Sinäkin, ja hyvin moneen asiaan ulkoisesti me voimme myös itse vaikuttaa.
Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta jo pienikin sellainen saa meudät tuntemaan itsemme eri tavoin, kauniiksi.
Millä tavoin haluaisit muuttaa itseäsi?
Milloin voisit tuntea itsesi kauniiksi?
Jo yksikin kaunis asia itsessäsi on sellainen, josta voit olla ylpeä...kyllä mekin huomaamme sen...
Minä etsin itselleni ystävää ja Sinä kauneutta itsellesi...meillä jokaisella on oleva jokin mitä etsimme. Kaiken mitä me etsimme voimme myös saavuttaa tai voimme päästä ainakin lähelle tavoitettamme. Meidän on vain tehtävä jotakin saavuttaaksemme sen...jotakin eri tavoin kuin ennen. On uskallettava muuttua, tehdä muutos...
Et Sinä varmastikaan ole ruma, eikä Sinun tarvitse tuntea niin...muuta itseäsi sellaiseksi mikä saa Sinut tuntemaan itsesi kauniiksi. Jo pienikin muutos voi saada Sinut iloiseksi ja kaverisikin varmasti näkevät sen...jo nyt he pitävät Sinusta sellaisena kuin olet. Et Sinä ole ruma...voit muuttaa itseäsi jos tahdot...
Ei Sinun tarvitse olla täydellinen, muuta itseäsi sellaiseksi kuin haluat vähitellen ja näet kauneuden itsessäsikin.
Usein meidän on kuitenkin vaikea itse nähdä
kauneuttamme, koska meillä jokaisella on olemassa omanlaisensa kauneusihanteet niin minullakin.
Kiva, että kirjoitit...jakamalla ajatuksiamme, tunteitamme...opimme myös itseämme tuntemaan paremmin ja näkemään asioita eri tavoin...
Kiitos ajatuksistasi...
Kiitos
Kaunis kiitos myös Sinulle