tietoisuus heitteille jätetyn ex-puolisonsa ja lastensa äidin tilanne.Vakava mielensairaus on johtanut täydelliseen kyvyttömyyteen huolehtia itsestään ja asioistaan sekä yksinäisyyteen ja muusta maailmasta eristäytymiseen.Yhdessä asuminen osoittautui mahdottomaksi vuosien taistelun jälkeen.Sosiaali ja terveydenhuollon eri tahot ovat taitavasti vältelleet vastuutaan(onko sitä edes?) ja muu perhe on suljettu ulkopuolelle vedoten mm.vaitiolovelvollisuuteen.
Eilen hän vielä oli tulossa luoksemme jouluaterialle mutta tänään oli soittanut 9v tyttärelleen ettei ehkä jaksa.On maannut jo puoli vuotta kotonaan eikä juurikaan jaksa tavata lapsiaan.Valittelee että lääkitys ei ole kunnossa ja että on kipuja.Sanoi että lääkäri oli kehoittanut käymään lapsuuttaan läpi lääkkeiden avulla itsekseen?Silloin tällöin tulee minulle puhelu kriisikeskuksesta tai poliisilta ja kyselevät minulta kuntoarviota!Soittelee ahdistuksissaan ja tuskissaan ambulanssia tai milloin minnekkin saadakseen apua mutta ei noteerata kun ei ole vaaraksi kenellekkään. Tuntuu nykyään olevan ainoa kriteeri hoidon saamiseksi.En voi olla ajattelematta että hän jonain päiväna,tuskiinsa kyllästynenä tekee itsemurhan.
Eilen hän vielä oli tulossa luoksemme jouluaterialle mutta tänään oli soittanut 9v tyttärelleen ettei ehkä jaksa.On maannut jo puoli vuotta kotonaan eikä juurikaan jaksa tavata lapsiaan.Valittelee että lääkitys ei ole kunnossa ja että on kipuja.Sanoi että lääkäri oli kehoittanut käymään lapsuuttaan läpi lääkkeiden avulla itsekseen?Silloin tällöin tulee minulle puhelu kriisikeskuksesta tai poliisilta ja kyselevät minulta kuntoarviota!Soittelee ahdistuksissaan ja tuskissaan ambulanssia tai milloin minnekkin saadakseen apua mutta ei noteerata kun ei ole vaaraksi kenellekkään. Tuntuu nykyään olevan ainoa kriteeri hoidon saamiseksi.En voi olla ajattelematta että hän jonain päiväna,tuskiinsa kyllästynenä tekee itsemurhan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo on kyllä varmasti hankala ja kurja tilanne. Jäi vähän epäselväksi miksi hänet on jätetty kotiin selviämään yksin, mutta ilmeisesti vaihtoehtoja ei ole ja hän haluaakin olla yksin.
Äitini sairastui masennukseen noin vuosi sitten ja on ollut sairaalahoidossa pariin otteeseen. Välillä oli parempi ja nyt taas huonommassa kunnossa, sopivaa lääkitystä ei ole löytynyt. Hänkin haluaa eristäytyä ja olla vain kotona kun häpeää sairauttaan ja saamattomuuttaan. Isäni on neuvoton ja hädissään, kun ei tiedä miten voisi auttaa. Äitinikin puhuu itsemurhasta usein, mutta minä ainakin ajattelen, että jokainen on viime kädessä vastuussa omasta elämästään. Olen auttanut sen mitä olen voinut, mutta minulla on myös oma elämäni ja valitettavasti omat murheetkin eikä rahkeet riitä nyt enempään.
-
Oletan, ettei kyseinen henkilö (tai kukaan hänen läheisistään) ole tehnyt kirjallisesti pyyntöä kirjallisesta hoitosuunnitelmasta.
Lain mukaan jokaisesta potilaasta on tehtävä kirjallinen hoitosuunnitelma, mutta siitä velvollisuudesta luistetaan usein; jos ei mitään ole kirjallisesti sovittu tai luvattu -> ei mitään tarvitse tehdäkään.
Ehdotan, että kirjoitat yhdessä ex-puolisosi kanssa kirjallisen hoitosuunnitelmapyynnön jossa listaatte ne riittämättömät hoitotoimenpiteet joita on tehty ja pyydätte (lue: vaaditte) kirjallista hoitosuunnitelmaa tarpeellisesta ja ns. "käyvästä hoidosta".
Osoittakaa pyyntö ex-puolisosi hoitopaikan ylilääkärille. Älkää hyväksykö mitään suullista vastausta (sellaista ne kuitenkin tarjoavat), sellaiseen kun ei voi koskaan jälkikäteen vedota, eikä mitään puhelimessa annettuja lupauksia koskaan kuitenkaan pidetä.
hyvä ja yritän saada sen toteutettua.Ongelma on siinä että potilas ei useinkaan ole itse halukas noudattamaan sovittuja toimia (varsinkaan juuri silloin kun vointi huononee).Kun vastuu näin voidaan siirtää potilaalle,ei hoito toteudu.
-
Ensimmäinen edellytys hoidon onnistumiseksi on potilaan oma motivaatio - ja paradoksaalista kyllä, riittävän hyvä kunto.
Hoitosuunnitelmapyynnössä tuonkin ongelman voisi ottaa esille, voisi esimerkiksi kysyä mahdollisuutta kotikäynteihin - jossainhan niitäkin vielä tehdään.
Toivottavasti jaksat ex-puolisosi etua valvoa, lastenne takia se olisi ehdottoman tärkeää! Lapsilla on varmasti huoli ja hätä äidistä, mutta lapsen keinoilla ei asioihin parannusta saada.
Toivon Sinulle voimia jatkossakin. Älä anna periksi, äläkä missään nimessä usko mitään "resurssien puutteen vuoksi ei hoitoa voida järjestää" -kusetusta.