nykyään ollaan hirveen tarkkoja mitoista.
on ihane painot ja muut. samaan aikaan pitäisi muistaa et rakastaa kroppaansa.
sori. no can do! en pysty!
MÄ vihaan kroppaani. Mä oksennan mutten ahmi.
mulla on pakko mielteitä ja lasken ateriani. mä en tykkää vaate ostoksista koska mua inhotaa katoo peileistä. mä luokittelen ihmiset ja samalla yritän luokitella itteni. vittu tää on hankalaa.
joskus tekis mieli rikkoo kaikki peilit ja lakata olemasta.
Hullua vai?
mä käyn jo hoidossa joten älkää ehdottako sitä!
ehottakaa mitä vaan asiallisista neuvoista roska postiin. dieetejä myös.
teidän oma pikku skitsonne
on ihane painot ja muut. samaan aikaan pitäisi muistaa et rakastaa kroppaansa.
sori. no can do! en pysty!
MÄ vihaan kroppaani. Mä oksennan mutten ahmi.
mulla on pakko mielteitä ja lasken ateriani. mä en tykkää vaate ostoksista koska mua inhotaa katoo peileistä. mä luokittelen ihmiset ja samalla yritän luokitella itteni. vittu tää on hankalaa.
joskus tekis mieli rikkoo kaikki peilit ja lakata olemasta.
Hullua vai?
mä käyn jo hoidossa joten älkää ehdottako sitä!
ehottakaa mitä vaan asiallisista neuvoista roska postiin. dieetejä myös.
teidän oma pikku skitsonne
Vastaukset 7
Vanhimmat
mäkin inhoon kroppaani ja silleen...mä inhoon käydä ostoksilla koska oon niin kauhee....
kiva ku löytyy jotain muitaki...
Kiva tietää että en oo ainut joka vihaa omaa vartaloaan..poikakaveri sanoo et ei koskaan oo parempaa kroppaa kellään nähny..joo ja hei mikä vaan pahentaa mun oloa se seurustel ennen minuu söpön mallitytön kaa..että repikäähän siitä sitte =(
yhdys sana
Minulla on sinulle hyvin yksinkertainen ohje. Älä ota sitä vakavasti. Jos sä annat tuollaisen asian dominoida sun elämää, varsinkin tuossa iässä .. niin ei mitää järkeä.
Olet todella kaunis, elät vain yhden kerran.
Voi kuule... MÄ inhosin mun kroppaani aika nuorena. Mä jännitin vatsaani, jännitin reisiäni, että ne ei leviäisi istuessa, laihdutin... Oliko mulla sitten hyvä olla? ei.. Tai ehkä sitten, ku pari kiloo oli lähteny. En ollu ees mitenkää lihava. Sit ku rupesin enemmän urheilemaan, ni ajatukset alko muuttua. Sillä ei ollut niin väliä miltä näytti. Kuhan sai syödä hyvin, jakso ja oli hyvä olo. Urheilu muokkaa kroppaa kauniin muotoiseksi. Musta on kiva käydä puntilla, ku tietää, et jonkun ajan päästä tää työ palkitaan upealla kropalla. Kiva on käydä myös lenkillä, kun siitä saan kiinteän pepun. Lajitreeneissä nousee kunto, näkee kavereita, itsetunto kohoaa, ja tulee hyvä olo. Liikunta tuottaa mielihyvähormonia. Sitten alkaa hyväksyä itseäänkin paremmin. Voin sanoa, että urheilu on muuttanut mun ajattelutapaa paljon... Sitä alko ymmärtää, et on tärkeempää, et on hyvä olla, ku se et häpee itteensä koko ajan. Mulle on ihan sama, mitä muut ajattelee. Jos jollain on jotain sanottavaa, ni voi kyl tulla sanoo päin naamaa. Ihmisen pitää hyväksyä itsensä sellaisena kuin on. On niin paljon muutakin murehdittavaa. Itseään ei voi radikaalisti muuttaa, joten sitä on turha murehtia.
Meni väärin päin noi otsikko ja nimimerkki... Siis sulle lime toi edellinen ja muille...