Suomi24 Keskustelussa on viikonlopun aikana ollut poikkeuksellisen paljon bottien automaattiseti luomia kommentteja. Pahoittelemme tästä aiheutunutta harmia. Olemme kiristäneet Keskustelujen suojausasetuksia ja kommentointi on toistaiseksi estetty ulkomailta.

joulu jota ei tullut

papos

Se oli vuosikymmen sitten kun koulu oli päättynyt ja aah ihana joululoma oli alkanut,sitten 23.12 perheemme lähti joulunviettoon sukulaisiin Iisalmeen mummoni tuli myös mukaan.Autoon ahdettiin lahjat omat sekä vieraitten,olin silloin 10 vuotias ja odotin ihanaa yhteistä joulua isäni kotipaikassa.Mun kanssa takana istui isosiskoni 17v ja mummo oli välissämme,matka sujui vaikeassa kelissä hyvin kunnes huomasin edessä rekan perävaunun luisuvan kaistallemme.

Rekka selvitti luiston mutta isäni ohjasi säikähtäneenä oikealle penkkaan ja siitä auto sinkosi kohti rekan kylkeä,muistan sen kauhun huudon autossamme ennen hirveää rysähdystä.Tunsin hirmuisen puristuksen olkapäässä ja lantiossa ja hetken päästä viiltävän kivun rinnassa ja kaulalla.

Sitten se hiljeni ja avasin silmät automme vasen sivu oli poissa en nähnyt isääni sillä kuskin kohta oli murskaantunut pois,mummoni oli myös poissa viereltäni,isosiskoni roikkui repeytyneen autonkyljen rojujen seassa turvavyönsä varassa.Apua tuli nopeasti paikalle ensin auttoivat siskoni irti sitten minut otettiin ulos.Sairaalassa kerrottiin myöhemmin isäni ja mummoni kuolleen heti ja siskoni loukkaantuneen vakavasti,äitini oli lievemmin loukkaantunut ja pääsisin tapaamaan häntä.

Äitini kanssa pääsimme pois jo uutenavuonna siskoni halvaantui jaloista mutta toipui muuten hyvin,myöhemmin vuosien päästä olen lukenut tutkialautakunnan raportin,sen mukaan minä pelastuin kuolemalta tai vakavalta loukkaantumiselta turvavyön ja istuinkorokkeen ansiosta.Siskoni turvavyö pelasti kuolemalta ja mummoni olisi jäänyt henkiin jos hänellä olisi ollut turvavyö.Äitini pelastui ainakin vaikealta vammautumiselta mutta isää ei vyö pelastanut.

Se oli joulu jota ei tullut se muutti elämämme,mutta mummoni olisi voinut selvitä sitä en silloin tienyt ehkä hyvä niin.Mummoni huolehti että minulla on vyö aina kiinni mutta en silloin ajatellut toisinpäin.Hänen kuolema kosketti yhtä paljon kuin isänikin.No tälläinen joulutarina ehkä raskasta luettavaa jollekin mutta kun omalle kohdalle sattuu se on kestettävä vaan.Hyvää joulua kiitos jos luitte!

5

2457

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ja palaavat

      elämä vain kulkee eteenpäin kulkuaan.
      Me porskutetaan siinä mukana, mitenkuten.
      Muistot palaavat ja yllättävät, yllättävissä yhteyksissä ja joku sanakin voi tuoda mieleen äkkiarvaamatta läheisen, jota suren.

      Sinulle joulu varmasti aina tuo mieleen tuon onnettomuuden johon jouduit. Suru on läsnä, ja rakkaiden menetykset.

      Kuten kirjoitat, on vain kestettävä ja ihmeen paljon ihminen kuitenkin kestääkin, juuri niissä tilanteissa jossa ei ole mitään muuta mahdollisuutta.

      Iso Hali sinulle. Kiitos viestistäsi. Äitini kuoli hiljattain ja suru on iso. mutta näin sitä vaan mennään elämää eteenpäin.

      • Nimetön

        Hyvää joulua teille, oikeastaan kaikille jotka luette tätä palstaa. Meillä on nyt kolmas joulu kun olen lasteni kanssa yksin.

        Mieheni kuoli syyskuussa nuorimmaiseni oli silloin 9 ja vanhempi 16. Ekana jouluna en saanut etes lahjoja pakettiin. Toisena jouluna tein sen väkisin ja muut valmistelut meni jo paremmin. Nyt tänä vuonna jo marraskuussa ostin ensimmäisen lahjan ja suunnittelin joulukoristeita.

        Suru on kai aina läsnä, mutta se saa uuden paikan ja merkityksen. Se ei ole enään ihan niin kipeä, mutta tekee haikeaksi. Ja se on totta ihminen kestää yllättävän paljon. Mistä lie voiman saa, mutta se vain riittää, vaikka vähissä kävisikin.

        Paljon enkeleitä teille kaikille ja voimia. Sytytetään kynttilä niille jotka ovat pois menneet ja muistetaan heitä hetki ja annetaan heille oma paikka sydämmissämme, mutta annetaan heidän mennä. kaunista tulevaa vuotta. Hei


      • papos
        Nimetön kirjoitti:

        Hyvää joulua teille, oikeastaan kaikille jotka luette tätä palstaa. Meillä on nyt kolmas joulu kun olen lasteni kanssa yksin.

        Mieheni kuoli syyskuussa nuorimmaiseni oli silloin 9 ja vanhempi 16. Ekana jouluna en saanut etes lahjoja pakettiin. Toisena jouluna tein sen väkisin ja muut valmistelut meni jo paremmin. Nyt tänä vuonna jo marraskuussa ostin ensimmäisen lahjan ja suunnittelin joulukoristeita.

        Suru on kai aina läsnä, mutta se saa uuden paikan ja merkityksen. Se ei ole enään ihan niin kipeä, mutta tekee haikeaksi. Ja se on totta ihminen kestää yllättävän paljon. Mistä lie voiman saa, mutta se vain riittää, vaikka vähissä kävisikin.

        Paljon enkeleitä teille kaikille ja voimia. Sytytetään kynttilä niille jotka ovat pois menneet ja muistetaan heitä hetki ja annetaan heille oma paikka sydämmissämme, mutta annetaan heidän mennä. kaunista tulevaa vuotta. Hei

        Niin olihan ne joulut aluksi vaikeita kun ne toi muistot mieleen,en olisi seuraavaa joulua halunnut kokea,teki mieli paeta jonnekin mutta mihin sitä joulua pakoon pääsee.Siinä on sitten vähitellen taas palannut viettämään joulua mutta kun uutisissa tai sanomalehdissä kerrotaan joulun kolareista joissa on perheitä ollut,silloin muistot palaavat.Myöskin tunnen tuskaa heidän puolesta,pikku uutinen lehdessä mutta miten valtava tuska se on heille joita se kohtaa sekä omaisille.Onneksi tänä jouluna on toistaiseksi vältytty onnettomuuksilta joissa on lapsia mukana.


      • papos
        papos kirjoitti:

        Niin olihan ne joulut aluksi vaikeita kun ne toi muistot mieleen,en olisi seuraavaa joulua halunnut kokea,teki mieli paeta jonnekin mutta mihin sitä joulua pakoon pääsee.Siinä on sitten vähitellen taas palannut viettämään joulua mutta kun uutisissa tai sanomalehdissä kerrotaan joulun kolareista joissa on perheitä ollut,silloin muistot palaavat.Myöskin tunnen tuskaa heidän puolesta,pikku uutinen lehdessä mutta miten valtava tuska se on heille joita se kohtaa sekä omaisille.Onneksi tänä jouluna on toistaiseksi vältytty onnettomuuksilta joissa on lapsia mukana.

        Elämä jatkuu kesä tulee siskoni voi jo paremmin.On elämä niin ihanaa kun sen on ollut lähellä menettää.


    • Elisama

      Kyllä on raskaat muistot Joulusta.
      Osaan kuvitella tuon näkymän. Olen ikävä kyllä nähnyt sen liian monta kertaa.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1975
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1753
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1614
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1356
    5. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1262
    6. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1254
    7. Jotain puuttuu

      Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu
      Ikävä
      50
      1253
    8. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1246
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      10
      1212
    10. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1191
    Aihe