Olen 43-vuotias mies, verenpaine ollut koholla n. 10 vuotta jonka aikana ollut lääkityksenä beetasalpaaja. Vuonna 2006 näkyi ekg:ssa sairastettu infarkti, sepelvaltimot kuvattiin, yksi suoni oli pieni, ahtautumia ei löytynyt. Flimmereitä ollut aika säännollisesti kymmenisen vuotta, noin puolen vuoden välein. Yli vuoden ajan ollut rintatuntemuksia, välillä suhkot rajuja, jolloin otan pikanitron, joka myös auttaa. Vasemmassa käsivarressa tuntuu lähes jatkuvasti turtumista, samoin nimettömän ja pikkurillin päissä kuin pisteltäis neuloilla. Syksyllä 2006 tuli lääkitykseksi mukaan simvastatin, primaspan, cardace, sekä tarvittaessa pikanitro. Tänä syksynä suorituskyky romahti, kävellä ei jaksa kuin 100-150 metriä, kun jaloista menee puhti ja hengitys on työlästä. Kantaa ei juurikaan pysty. Jalkoja särkee lähes jatkuvasti. Keuhkokuvasta yleislääkäri löysi sydämen varjon laajentuneen, mutta se on vain yleislääkäri ja nyt odotan aikaa ultraäänikuvaan. Hiukkasen kieltämättä hirvittää. Mutta onko kellään kokemusta vastaavanlaisita yleislääkärin tekemistä "virhe"-diagnooseista vajaatoiminnan osalta.
Oireilua
verenkierrossa?
0351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.