Sykemittarin oudot tulokset

Luulen, että äkkiputoukset johtuvat kosketushäiriöstä. Mutta entä ne yli 200 lukemat esim. istuessa? Minäkin olen ihmetellyt.

..mitata sykkeesi ihan omilla sormilla joko ranteesta tai kaulalta vaikka useamman minuutin ajan, niin saisit tietää hyppiikö sykkeesi vai onko laitteessa se vika.

Sama "vika" mulla tosin syke on vaan korkeampi ja se vaihtelee "koko" ajan, kirjoitinkin viestin tuonne alemmaksi otsikonalle leposyke ja syke yleensä.

tosin kysyin asiasta kardiologianpolilta ja vastaus oli että terveen sydämmen syke vaihtelee 10-20% "koko"ajan.

Minulla on ollut sykemittari pitkään, pitkään ja lenkkeilen säännöllisesti ja tunnen sykkeeni aika tarkkaan. Viimeisen kolmen kuukauden aikana olen myös huomannut, että sykemittari antaa outoja lukemia; lenkille lähtiessä ja vaatteita vielä pukiessa on syke ihan normaali, siinä 70, mutta siten kun aloitan juoksun, pomppaa se 160 ja välillä jopa 200. Olen tulkinnut tämän vain ongelmaksi mittarissa, koska en kuitenkaan ole erityisen hengästynyt silloinkaan, kun syke mittarin mukaan huitelee lähellä 200:a. Leposykkeen saat parhaiten mittaamalla siten, että kolmena peräkkäisenä aamuna mittaat sykkeen ennen sängystä nousua ja otat niistä sitten keskiarvon. Päivän mittaan nimittäin syke vaihtelee paljonkin, riippuen onko flunssaa, väsynyt, kuinka syönyt, kahvin määrästä jne. Mutta jos haluat sykemittarisi näyttävän luotettavasti, täytyisi rintalastan kohdalle tulevan "nauhan" tai miksi sitä nyt kutsutaan, olla sähköä läpäisevä eli se pitäisi kosteuttaa ja sen pitäisi pysyä hiukan kosteana, jotta mittari laskee oikein. Teepäs kävelylenkki ja testaa mittaako mittari koko lenkin ajan tasaisesti edellyttäen, että kävelet tasaista tahtia tasaisessa maastossa.

Olen käyttänyt sykemittaria vuosikausia liikunnassa. Sykkeen vaihtelu on normaalia ja antaa hyvän kuvan sydämmen toiminnasta. Olen ymmärtänyt, että sydän toimii hyvin silloin, kun sillä on "pelivaraa". Mutta ei sydän kyllä "pomppaa" yhtäkkiä 200:aan, hyvä ihme! Ajatelkaas vähäsen, sehän tarkoittaisi, että sydän alkaisi vimmatusti pumppaamaan verta ympäri kroppaa. Se ei ole edes mahdollista. Sitä vauhtia verta pumpattaessa veri alkaisi pursuamaan yli jostakin, jos tosiaan noin kävisi.

Nuorella treenatulla urheilijalla maksimisyke voi olla noin 200. Eli sydän pääsee erittäin lyhyeksi aikaa 200:aan. Koskaan sydän ei itsestään pomppaa mihinkään, ei edes 100:aan. Sydän alkaa pumppaamaan verta nopeammalla lyöntitiheydella vasta, kun kroppa tarvitsee enemmän verta. Siihen sitä pulssia eli lyöntitiheyden nousua tarvitaan. Enemmän lyöntejä, enemmän verta jossakin. Esimerkiksi kun ihminen alkaa ajattelemaan tai ratkomaan jotain ajatustehtävää, aivot tarvitsevat enemmän verta.

Liikunnassa lihakset tarvitsevat enemmän verta. Urheilijan lihakset tarvitsevat normaali-ihmistä enemmän verta. Urheilijan lihakset ovat suurempia, verisuonia on enemmän, lihasten tarve saada verta on suuri. Happea ja ravinteita tarvitaan lihaksissa enemmän. Sen vuoksi urheilija lämmittelee ennen suoritusta, jotta lihakset lämpiäisivät ja ottaisivat vastaan verta paremmin urheilusuorituksen alusta lähtien. Koska urheilijan sydän ei pomppaa yhtäkkiä urheilusuoritusta varten vaan tarvitaan lämmittelyä, jotta sydän saadaan pumppaamaan verta vähitellen. Näin sydämmen syke nousee vähitellen, sydän alkaa pumppaamaan ja veri kiertämään.

Itsekin olen saanut lukemia 220-230 silloin tällöin, mutta nämä eivät kuvaa sydämmen lukemia, vaan rinnan ympäri kulkeva lähetin on joutunut ympäröivään sähkökenttään esim. sähkölinjojen kohdalla ja tämä on vaikuttanut mittarin sykelukemaan. Sähkölaitteiden sähkökentät, ei sydän, saattavat vaikuttaa näihin liian suuriin lukemiin. Tästä varoitetaan kyllä Polar-sykemittarin kotisivuillakin. Kyllä nämä ihmelukemat tulevat ympäröivistä sähkökentistä syntyvistä sähköimpulsseista, jotka mittari mittaa. Mutta syy ei ole sydämmessä, sillä se lyö normaalisti riippuen siitä, millainen veren pumppaustarve kulloinkin on ja kuinka hyvässä kunnossa sydän on eli kuinka paljon se pystyy pumppaamaan. Eikä vika ole mittarissakaan, sillä se mittaa ympäristöstä lähettimeen tulevia sähköimpulsseja. Se on sen tehtävä.