Aikamiespoika tulee kotiin. Sillä on paniikkihäiriö.
Se tuijottaa vain yhteen pisteeseen. Vaimo uhkailee avioerolla.
Se tuijottaa vain yhteen pisteeseen. Vaimo uhkailee avioerolla.
Kyllä joulu pitäisi kieltää
kas kun...,.
11771
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
lienee käsitetty väärin. Minun jouluihini ei ole kuulunut avioerouhkauksia, ei myöskään kotiin tulevia. Kotona on oltu, lempeästi katseltu toisiamme ja nautittu rauhasta.
Vai tulee poika kotiin ja on paniikki häiriö. Minulla käy sääliksi häntä sillä paniikkihäiriöön on aina joku syy. Onko hänellä lääkitystä ? Poika on varmaan kokenut jotain kauheaa elämässään koska ei voi hyvin, hän tarvitsee ymmärtäviä ihmisiä joiden kanssa hän voi puhua ja mikä perkele sellainen akkakin on joka silloin uhkailee avioerolla kun toinen ei voi hyvin.
kunpa puhuisivat paljon,
kun tulee riita tai muuten aika loppuu yöhön, työhön tms. lopettaisivat
ja jatkaisivat taasen kun on aikaa.
näin minä ajatellen, että jos ompi kumpi haluaa puhua, sillä on asiaa ja pitää kuunnella ja keskustella.
On kamalaa sanoa toiselle, taasko sinä sitä samaa alat puhumaan.
Siitä vanhempien (sinun) roolista on vaikea sanoa mitään,
pitäisi olla tasapuolinen molemmille, eikä puolusta omaa poikaa.
Sillä sopu on aina parempi kuin riita,
kävi kuinka vaan.
Kyllä ainakin meidän ja kaikkien tuttujen liittoon on kuulunut monenlaisia riitoja ja vaikeuksia todella paljon,
ensimmäisen 20 vuoden aikana.
Mutta kaikki kolme paria ollaan yhdessä oltu 39vuotta, oli kolmoishäät, ensi kesänä tulee 40v hääpäivät.
Puhumalla asiat selviää,
pitäisi miehen todella puhua syy vaimolleen ja vaimo ei saisi uhkailla, se on todella kauheaa, kun nainen saa uuden miehen 5 minuutissa kadulta,
sellaisen yhden yön jutun.
Joulun kieltäminen saattaisi olla jopa suuri virhe. Nimittäin paniikkihäiriön taustalla voi olla lapsen kasvattaminen liiallisessa kieltojen maailmassa, johon syyllistyvät yleensä autoritääriset vanhemmat, jotka kasvatusmenetelmillään aiheuttavat lapselle painetta ja masennusta.
Usein autoritäärisen kasvatuksen hedelmät alkavat ilmetä mainitseminasi ilmiöinä aikuisiässä.
Toisaalta hemmottelevan kasvatuksen (lapset ovat kavereita)seurauksena kasvaa nuorista narsistia vain itseään ajattelevia aikuisia. Siitäkin kasvatusmenetelmästä (ns. vapaasta kasvatuksesta) on turhan paljon huonoja esimerkkejä.
Liiallisen kovalla ja toisaalta sallivalla kasvatuksella on aikaansaatu paljon häiriintyneitä aikuisia.
Vaimon uhkailut vain lisäävät jo kenties pelkojen sekä uhkailujen maailmassa kasvaneen miehen ongelmia. Hänelle pitäisi pikimmiten hankkia ammattiapua.
Kärsin mainituista häiriöistä noin 50 vuotiaana, kiireisenä, työn stressaamana aikuisena.
Oireet ilmenivät aina yllättäin, silloin lääkärit eivät edes tunteneet mainittua diagnoosia. Minua tutkittiin sydäntä ja päätä syyttäen, kasvia aivoissa ja muuta yhtä hullua.
Kunnes ymmärsin vähentää vuorokausista muutaman työtunnin vapaa-ajaksen, söin monipuolisesti ja suuntasin ajatukset tuleviin päiviin, en tekemättömiin töihin tai niiden haalimiseen.
Sairauteen johtavia syitä ei kukaan tunne, mutta vanhemmilleni en koskaan syytä sälyttänyt.
Sain kasvaa turvallisessa kodissa jossa minuun ei kohdistettu liian suuria odotuksiakaan. Eikä kukaan sisaruksistani ole samoja oireita tuntenut.
Vaikka eiväthän kissanpennutkaan kaikki kasva samanlaisiksi vaikka samaan aikaan emo niitä kasvattaa.
Apua sairauteen on saatavana, mutta masennuslääkkeitä en voi suositella kenellekään! Niiden seurauksetkin olen nähnyt.
Syö pilleri tuohon vaivaan ja ilmenee sivuoireita johon uusi lääke ja taas uusi, lääkekierre on lopulta valmis.
Lääkkeetön vaihtoehto paras. Itse en syönyt vaivaan yhtäkään diapamia vaikka niitäkin määrättiin, kuten en muitakaan pillereitä.
Nyt onnellisesti pian 20 vuotta oireetonta elämää.
Hoh-hoijakkaa.
Monta syytä on paniikkihäiriöön.Parempi niitten olla puhumatta siitä,jotka eivät itse ole kokeneet sitä missään muodossa.
Ei siihen kyllä pelkästään joulu liity...hyvänen aika......vaan ehkä yhteiset hetket ahdistavissa tilanteissa.
Se on ahdistus monenmoisissa tilanteissa.
Avioerouhkailut ja epämiellyttävät tuntemukset vierailuista lisäävät kyllä sitä.Siihen löytyy terapiaa ja lääkitys,sen varassa voi elää jopa täyspainoista elämää ja ihan joulunihmeen kanssa.
Luuletko todella, että joulu aiheuttaa nämä reaktiot? Et voi olla niin tyhmä. Ehkä se laukaisee ne, mutta syyt ovat paljon syvemmällä. Ehkä kannattaisi kääntyä ammattilaisten puoleen. Hyvää jatkoa teille, toivottavasti saatte apua!
--eiköhän pitäisi katsoa ittiä peiliin ja syvälle silmiin!!!!!eihän kukaan jaksa kattela tollaisia,jos ruuvit alkaa löystyä,nyt kuule nopiaa ammatti auttajalle,niin ja sitä paitsi jospa sinun ei pysy siivousmoppi kädes, muukuin sanomalehti ja sohvan pojalla olla rojottaa ja oottaa valmista jotta koska se perunakeitto onkaan valmista,kipin--kapin
Tarkoititko sanoa?
Minulla on aikamiespoika, jolla on paniikkihäiriö.
Kotiin tullessaan hän tuijottaa vain kattoon. Vaimoni uhkaa erota!
Miksi täällä on aina tätä saivartelua ja kirjoittajien ohjaamista.
Vastauksia lukiessa huomaa ettei asioita ajatella syvemmin, sen kun heitetään kirveellä päin kun huomataan että toisella on vaikeaa jo vasarankin kanssa!
Parempi kun ei silloin kirjoittaisi mitään jos ei muuta kuin loukkaa enemmän (viisasteluillaan ja ohjeillaan)
Ymmärrän aloittajan tuskan.
Poika on tervetullut isän kotiin sairaudestaan huolimatta, mutta vaimo/äiti ei ehkä ymmärrä sairauden oireita vaan ahdistuu niistä.
Mielenterveys saattaa järkkyä, paniikkihäiriöitä on nuorilla ja vanhoilla mutta toivon mukaan poikasi niistä parantuu.
Minulla niitä oli myös.
Bussista piti hypätä ulos kesken matkan.
Kaupassa hiki nousi pintaan ja piti lähteä ulos joskus ennen ostoksien tekoa.
Hissiin ei voinut mennä sieltä kun ei päässyt pois heti kun ahdistus tuli ja en voinut näyttää kenellekään pelkoani.
Olin naimisissa, mutta mieheni ymmärsi minua ja tuki kaiken aikaa.
Lapset eivät huomanneet mitään kun olivat omissa touhuissaan vaikka äiti välillä menikin sivuun hikisenä, sydän pamppaillen.
Onnekseni olen nyt kunnossa, mutta ymmärrän ettei se sairaus ole teeskentelyä, eikä vaarallistakaan muita ihmisiä ajatellen, mutta vaatii kyllä, että muut ymmärtävät ja tukevat selviytymisessä.
Voimia sinulle ja toivon että vaimosikin ymmärtää tukea Sinuakin.
Hyvää alkavaa vuotta Sinulle ja pojallesi.
ovat ilkeitä jos joku jotain uskaltaa kirjoittaa. Ja sitten jotkut varoittavat lääkkeistä ja tekevät elämän vielä tuskallisemmaksi toiselle. Paniikki häiriö on kurja olotila ja siihen on lääkkeet ja sivuvaikutukset ovat vaan alussa niin että ei tarvitse peloitella toisia. Ja sitten ne vaimon uhkaukset Miksi hän uhkailee avioerolla?