Hallinto- ja toimistotyö on aliarvostettua verrattuna melkeinpä mihin muuhun työhön tahansa. Työpaikkaa kohti tulee helposti 100-300 hakemusta. Niinpä täytyy ryhmittyä valiojoukon kärkikaartiin, olla creme de la cremessä, jotta voisi saada edes määräaikaisen tai osa-aikaisen paikan. Tätä sopisi miettiä esim. ylipalkattujen paperimiesten tai rahan ahneiden hoitoalan työntekijöiden tykönään!
Hallinto- ja toimistotyö
aliarvostettua
21233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tilanne on tosiaan hankala hallinto ja toimistotyön kohdalla. Ylitarjontaa tämän alan työntekijöistä on valtavasti. Ja koko ajan vain koulutetaan lisää. Ja kuitenkin tilastojen mukaan toimistotyö kuuluu juuri niihin aloihin joissa työpaikkojen määrä vain vähenee tasaisesti koko ajan.
70- ja 80-luku olivat toimistotyön todellista kulta-aikaa. Mikäs siinä silloin. Helpon ja siistin sisätyön kohtuullisella palkalla sai silloin aika vaivattomasti. Taloudellinen tilanne esim. julkisella sektorilla oli aivan toinen kuin tänä päivänä. Oli varaa palkata väkeä.
Sitten tuli lama. Väkeä alettiin rajusti vähentämään. Laman lisäksi myös uusi tietotekniikka korvasi työntekijöitä ihan kivasti (erit. pankkialalla). Myöhemmin laman jälkeenkään ei työllisyys tällä alalla ole elpynyt entiselleen. Siinä mielessä muuten harvinainen poikkeus moneen muuhun alaan verrattuna.
Tulevaisuudessa tilanne on siis vielä huonompi kun avoimia paikkoja on entistä vähemmän. Mitään työvoimapulaa tälle alalle on ikinä turha odottaa. Sinänsä tämä toimistotyö on erinomainen esimerkki alasta jossa työn kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa toisiaan.
Tilanne on kohta se, että kun jossain tulee avoimeksi osa-aikainen toimistoapulaisen tehtävä niin hakijoita on tosiaan monta sataa. Hakijoina on valtavat määrät merkonomeja, tradenomaja, ekonomeja ja maistereita. Useimmat täysin ylikoulutettuja kyseisiin tehtäviin.
Siitä on työnantajan sitten kiva valita mieleisensä työntekijä. Palkkojakin voidaan rauhassa polkea. Työnhakija saa olla nöyrä ja kiitollinen jos ylipäänsä saa työtä. Jos ehdot eivät jotain hakijaa miellytä, niin muitakin hakijoita on kyllä jonoksi asti tyrkyllä.
Ja vielä jos omaa sellaisen asenteen, että hukuttautuu omaan itsesääliinsä ja syyttää vain ongelmistaan pahaa maailmaa niin yhtälö on vaikea. Suomessa on todella helppo kehittää omaa osaamistaan ja hankkia vaikka toinen tutkinto, jonka valtion veronmaksajat suurelta osin maksavat. Ellei järkevä palkkaista työtä löydy hallinnon puolelta niin sitten siirrytään alalle josta sitä löytyy, niin yksikertaista se on, mutta suurin umpisolmu löytyy omaan menestykseen oman pään sisältä.