Huostaanoton purku

Täällä päättää huostan kotiutuksesta johtava sosiaalityöntekijä eli ei mihinkään lautakuntiin tarvi mennä.
Kiitos viestistäsi ja mielellään kuulen sinusta myöhemmin kun kerkiät asiasta kirjoittaan.

Apua tarvitseva kirjoitti:

Täällä päättää huostan kotiutuksesta johtava sosiaalityöntekijä eli ei mihinkään lautakuntiin tarvi mennä.
Kiitos viestistäsi ja mielellään kuulen sinusta myöhemmin kun kerkiät asiasta kirjoittaan.

Lue lisää

Tuolla ylempänä joku tiesi "Tuo uuden lapsen syntymä viivästyttää kotiuttamista jonkin verran"????

Minusta tuo uuden lapsen syntymä ei saisi viivästyttää huostaanotetun lapsen kotiuttamista yhtään, päinvastoin, uudelle vauvalle ja hänen vanhemmalle huostaanotetulle sisarukselleen pitäisi viranomaisten taholta pyrkiä kaikin keinoin tarjoamaan mahdollisuus kiintyä sisaruksina toinen toisiinsa ja kasvaa yhteen kuten kuuluukin heti aivan alusta asti, eli uuden vauvan syntymän pitäisi jouduttaa sijoituksen päättymistä. Muutenhan sijoitettu lapsi tuntee itsensä vieraaksi, saapuessaan perheeseen, jossa muut elävät normaalia arkea ja vain hän yksin on joutunut elämään erillään kodistaan. Hän voi ihmetellä, että vauva saa ja hän ei, tulla asumaan omaan kotiin. Hän voi tulla mustasukkaiseksi ja se on kyllä sitten ihan sijoittajan aiheuttamaa katkeruutta ja kateutta vauvaa kohtaan, joka saa olla äidin kanssa ja sijoitettu lapsi ei, eikä hän saa olla vauvankaan kanssa, eikä tottua vauvaan, vaikka varmaan haluaisi oman pikkusiskon tai pikkuveljensä elämässä olla kuten kuuluukin. Mitä siis kyteekään viranomaisen mielessä, joka pitää vauvan syntymää kotiutuksen viivästyttämisperusteena, ei ainakaan vastuullaan ja vallassaan olevan sijoitetun lapsen tunteet.

Apua tarvitseva kirjoitti:

Täällä päättää huostan kotiutuksesta johtava sosiaalityöntekijä eli ei mihinkään lautakuntiin tarvi mennä.
Kiitos viestistäsi ja mielellään kuulen sinusta myöhemmin kun kerkiät asiasta kirjoittaan.

Lue lisää

Tuolla ylempänä joku tiesi "Tuo uuden lapsen syntymä viivästyttää kotiuttamista jonkin verran"????

Minusta tuo uuden lapsen syntymä ei saisi viivästyttää huostaanotetun lapsen kotiuttamista yhtään, päinvastoin, uudelle vauvalle ja hänen vanhemmalle huostaanotetulle sisarukselleen pitäisi viranomaisten taholta pyrkiä kaikin keinoin tarjoamaan mahdollisuus kiintyä sisaruksina toinen toisiinsa ja kasvaa yhteen kuten kuuluukin heti aivan alusta asti, eli uuden vauvan syntymän pitäisi jouduttaa sijoituksen päättymistä. Muutenhan sijoitettu lapsi tuntee itsensä vieraaksi, saapuessaan perheeseen, jossa muut elävät normaalia arkea ja vain hän yksin on joutunut elämään erillään kodistaan. Hän voi ihmetellä, että vauva saa ja hän ei, tulla asumaan omaan kotiin. Hän voi tulla mustasukkaiseksi ja se on kyllä sitten ihan sijoittajan aiheuttamaa katkeruutta ja kateutta vauvaa kohtaan, joka saa olla äidin kanssa ja sijoitettu lapsi ei, eikä hän saa olla vauvankaan kanssa, eikä tottua vauvaan, vaikka varmaan haluaisi oman pikkusiskon tai pikkuveljensä elämässä olla kuten kuuluukin. Mitä siis kyteekään viranomaisen mielessä, joka pitää vauvan syntymää kotiutuksen viivästyttämisperusteena, ei ainakaan vastuullaan ja vallassaan olevan sijoitetun lapsen tunteet.

sosiaaliportti sanoo, että mitään koekotiutusta laki ei tunne. Eli ei ole laillista koekotiutusta se on joko huostan purku tai sitten ei. Ja mikäli lapsi asuu kotona puoli vuotta purkaantuu huosta automaattisesti ja siitä on tehtävä päätös. Jopa siitäkin on annettava kahden viikon kuluttua ilmoitus pyydettäessä että ei ole enää lastensuojelupiiriin kuuluva asiakkuus voimassa, eli ihmisiä ei voida kyllä kiduttaa loputtomiin. Sli kun mitään syytä ei enää ole ei voida pitää krjoissa tieto että olisi lastensuojelun piiriin kuuluva asiakas. Mutta sosiaalitoimella on velvoite jälkihuoltoon, kaikenlaiseen auttamiseen ja tukemiseen, joka kohdistuu sekä lapseen, että vanhempiin, jos he siis vanhemmat sitä tarvitsevat. Mutta etenkin lapseen siinä sosiaalin on selvitettävä lapselle kertyneet rahavarat, jotka lapsi saa käyttöönsä tietyn ajan kuluttua, tämä kaikki kuuluu siihen mihinkä kuuluu muutkin huostassa purun jälkeiset asiat.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Tuolla ylempänä joku tiesi "Tuo uuden lapsen syntymä viivästyttää kotiuttamista jonkin verran"????

Minusta tuo uuden lapsen syntymä ei saisi viivästyttää huostaanotetun lapsen kotiuttamista yhtään, päinvastoin, uudelle vauvalle ja hänen vanhemmalle huostaanotetulle sisarukselleen pitäisi viranomaisten taholta pyrkiä kaikin keinoin tarjoamaan mahdollisuus kiintyä sisaruksina toinen toisiinsa ja kasvaa yhteen kuten kuuluukin heti aivan alusta asti, eli uuden vauvan syntymän pitäisi jouduttaa sijoituksen päättymistä. Muutenhan sijoitettu lapsi tuntee itsensä vieraaksi, saapuessaan perheeseen, jossa muut elävät normaalia arkea ja vain hän yksin on joutunut elämään erillään kodistaan. Hän voi ihmetellä, että vauva saa ja hän ei, tulla asumaan omaan kotiin. Hän voi tulla mustasukkaiseksi ja se on kyllä sitten ihan sijoittajan aiheuttamaa katkeruutta ja kateutta vauvaa kohtaan, joka saa olla äidin kanssa ja sijoitettu lapsi ei, eikä hän saa olla vauvankaan kanssa, eikä tottua vauvaan, vaikka varmaan haluaisi oman pikkusiskon tai pikkuveljensä elämässä olla kuten kuuluukin. Mitä siis kyteekään viranomaisen mielessä, joka pitää vauvan syntymää kotiutuksen viivästyttämisperusteena, ei ainakaan vastuullaan ja vallassaan olevan sijoitetun lapsen tunteet.

Lue lisää

Nyt sosiaalit tekevät oikein emämunauksen, jos eivät laske kokonaan sijoitettua kotiin.
Näin he pääsevät tuhoamaan koko sisarus -alkavan suhteen. Nyt taas kerran Suomessa taitaa tapahtua se että sosiaali tekee korjaantumattoman virheen. Jos ja mikäli he alkavat jotenin leikkiä psykologia itse ja erkaannuttamaan omasta rakkaasta sisaruksestaan sijoitettua lasta. Tavallisesti, mitä olen seurannut näissä tapauksissa, tapahtuukin juuri niin että sosiaalit ilman kenenkään asiantuntijan neuvoa ovat purkamatta varovaisuus syistä, ihan vain varmuuden varaksi huostassa pitoa. Sillä toki se äiti siellä ryyppäå vauva kainalossaan. Ja on varmaan niin väsynytkin kuten merkka jo varmalla itsetunnollaan tuossa julisti. Jotta leimattu on jo tämäkin asia. Kuka voisi jotain järkeä sosiaalitoielta odottaa. Yhä uskomattomampia tarinita saa lukea, mitä tämä sana sosiaali kattaa. Se on yhteiskunnan pahoinvointitoimisto, ei hyvinvointi. Jos haluatte hankaluuksia elämäänne kävelkää sosiaalitoimistoon ja uskokaa joka ikinen sana. Saatte oikein eteisestä ottaa kainaloonne prosyyrin, joka kertoo sosiaalipalveluista, asiakkaan oikeuksista, joita ei ole vielä nähty, tai laki on tehty ne sellaisiksi, kuin oppaaksi sosiaaliväelle, että he voivat olla antamatta se joka sille asiakkaalle kuuluisi. Siksi on Suomessa kurjuutta. Ja se ei tule koskaan poistumaan, jos ei tule henkilöitä, jotka kyseenalaistavat ne toiminnot,joita nämä sosiaalipalveluita pyytäneet ihmiset ovat saaneet. Eli eivät ihmiset turhasta kirjoittele, ennen vanhaa sanottiin jopa niin että ei lääkäriinkään kukaan ilman syytä mene.
´
Eli jos huostassapidon syy on POISTUNUT. Huostassapito on PURETTAVA. Ja HUOSTASSAPIDON syytä ei saa muuttaa, sillä silloinhan ei kukaan enää pysyisi niiden syiden perässäkään.

Näin sanoo laki. Ja se on tehty sen takia, että asioita ei voitaisi tehdä LAITTOMASTI.

Sitten tarvitaan vielä viisautta, kuten tässä sosiaalin olisi oltava nyt niin viisas, että purkaisi huostassa pidon. Jotta sisarukset saisivat muodostettua normaalin ja lämpöisen suhteen toisiinsa. Ja mikä estää, ei ainakaan merkkan esittämä "ihan väsynyt" epäilyksen heittokaan. Väsymys on yksi heitto, mitä sosiaalit käyttää, merkka on varmaan häärinyt jo niin kauan noiden sosiaalien kanssa samalla kaapilla. Että hän jo osaisi ottaa, kuten sosiaalit kaapin oveen kiinnitetyn listan rivistöltä sopivan sanan, mitä käyttää lautakunnan kokouksissa ja papereissa, MILLÄ ESTÄÄ HUOSTASSA PURKU. Vaikka sitten ei sisarussuhdetta syntyisikään. Sillä onhan se sisarussuhde huostassaolevalle lapselle, joko sisko tai veli - suhde. Joka ei luultavasti, mikäli lukee noita tyhmiä päätöksiä, ei koskaan päässyt syntymäänkään. Sillä sosiaalielämä on paljon tärkeämpää, että sosiaalin ja vanhempien välinen suhde ei lakkaa olemasta.

Minusta huostaanotetun lapsen kotiutuksen viivyttely ei ole mikään ratkaisu mahdolliseen pelättävissä olevaan kaaokseen. Perheen yhdistämistä edellyttää jo lakikin ja kaaokseen meillä on sosiaalitoimessa kodintoitopalvelu, joka tulee hätiin kaaoksen sattuessa auttamaan äitiä kotitöissä, jos vaan kunnalta tahtoa riittää perheen yhdistämisen tukemiseen viivytyksettä ja lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Sillä rahalla, minkä sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa niinä tässä nyt kaavailtuina ylimääräisinä kuukausina, pyörisi kodinhoitaja monta, monta tuntia äitiä auttamassa.
Huostaanotetun lapsen asia ei ole "menettää kotiaan" yhtään ylimääräistä kuukautta enää vielä senkin takia, että perheeseen syntyy vauva. Vastuu asioiden kulusta on yksin aikuisilla, ja niin, ettei lasta tarvitse tähän käyttää vaan kotipalvelua.

Olen nyt asiasta samaa mieltä kun Helinä. Minustakin tuntu, että jos kerran lapsi on kotiin palamassa niin se on tehtävä huomattavasti ennen uuden lapsen syntymistä.

Äiti ja sijoituksessa ollut lapsi tarvitsevaat sitä omaa aikaa, uudelleen kunnolla tutustumista, ihan sitä varmuutta että lapsi on äitille tärkeä ja ettei vauvan tulo muuta mitään, että äiti rakastaa isompata yhtä paljon kun sitä vauvvaa.

Itse kun sain toisen lapsen ja esikoinen oli täyttymässä 3 niin hän tuli mustasukkaiseksi, koska hän ei ollut enää maailman napa vaan toi uusi vauva, joka vaatii kaiken huomion.
Omasta mussukastani tuli yhtäkkiä isoveli, se menetti sen ykköspaikan koska vauva oli se pieni...olin nuori ja tarpeeksi tyhmä, etten osannut ilmeisesti tarpeekseen antaa aikaa esikoiselle. (17v sitten)
Jos näin tekee kotona kasvanut lapsi niin mitenkäs sitten se lapsi joka on ollut vieraassa paikassa asumassa?

Varmaan tulee hyvin vaikea olemaan sekä lapselle että äitille kun se tulisi vasta sen jälkeen kun vauvan kanssa ollaan jo kotona oltua. Lapsi tulisi ihan sen ns. kaaoksen keskelle ja sit on jo myöhässä.

Eli kyllä isompi ekana kotiin, omaa aikaa ja tutustumista ja yhdessä sit odottamaan sitä uutta vauvvelia. Isompi pitää tuntea olevansa yksi heistä ja sen on oltava ekana paikalla . Vaan näin se tuntee itsensä osana perheestä .Minusta.

Sitäpaitsi vauvan tulo tekee varmasti sen, että äiti on väsynyt ja kun vauva vie kaiken huomion niin esikoinen saatta tuntea itsensä ihan hylätyksi. Missä vaiheessa äiti kerkee sit sanomaan, että sinä olet hyvin tärkeä, mutta vauvaa on pieni ja vaati ajan?
Esikoisen pitäisi olla vauvanhoitossa mukana sen vauvvan kotiintulo päivästä lähtien .

Helinä, Sä oot osannut hyvin ymmärtää mun ajatukset vaikka minulla onkin vaiketa joskus ilmaista asioita, auta mua jos mä en ole osanut sitä hyvin sanoiksi pukea.
vai ymmärsikö sen ajatuksen mitä tarkoitan?

vaivaa, onko porukka ihan sekaisin. Puhutte vanhempienarviosta, täh...puhutte melkein sillä tyylillä, kuin kotiin tulisi jokin katastrofaalinen tilanne, kun sinne tulee vauva. Äititässä puhuu huostaanoton purusta ja te puhutte aivan jostain muusta, tuo äiti on odottanut pari vuotta huostassa purkua ja jotain eteenpäin meneviä päätöksiä ja te puhutte hänelle, että so, so, älähän nyt hätäile mitään. Kyllä näkee että taas on sijarit asialla. Te ette huomáa mitään, eli sitäkin, että vanhemmalla on myös otollisia kausia, sellaisia, jolloin hän itse, olisi valmis. Ja jos mitkään asiat eivät mättää vastaan, niin miksi huostassapitoa ei voida purkaa. Jos oikein aletaan odottaa jotain, niin sitä ei koskaan saada täydellisesti sellaiseksi, mikä olisi oikein paras ajan kohta. Aina löytyy miljoona syytä ettei se ja se ajankohta olisi sopiva. Ja jos ei ole syitä, älkää olko murheissanne, he kyllä keksivät syytä. Pitäisi oikeastaan kehitellä tutimuksen aihe, kuinka tärkeä on se että osataan huostaanotto purkaa sopivana ajankohtana, koska vanhemmatkin olisivat valmiita ja kaikkein vastaanottavaisempia, sillä he ovat juuri se paikka joka ottaa vastaan lapsen jota on pidetty enemmän ja vähemmän ylipitkiä aikoja kotoa poís. Kyllä vanhemmat tietävät itsekin jotain ja osaavathan he ilmaista asian, mennä nyt sitten neuvomaan, että huostassa pitoa ei välttämättä tarvitse hakea lainkaan purettavaksi. Siis että mitä. Lapsihan on heidän ja tasan yhtä tärkeä kuin juuri hän joka heille nyt on syntynässä toiseksi lapseksi. ´Mistä nyt amalia tuulee, kun noin naurettavaa tekstiä, onko huono päivä, vai mitä. Siis sitä vanhemmuutdenarviota, kyllä osasit nyt oikealle henkilölle tekstisi osoittaa, eli yhdellä käynnillä vanhemmuudenarviota henkilölle, joka kohta synnyttää toisen lapsensa. Ja kysyy neuvoa huostassapidon purulle. En meinannut sinulta odottaa moista tekstiä, amalia.

merkka kirjoitti:

Olen nyt asiasta samaa mieltä kun Helinä. Minustakin tuntu, että jos kerran lapsi on kotiin palamassa niin se on tehtävä huomattavasti ennen uuden lapsen syntymistä.

Äiti ja sijoituksessa ollut lapsi tarvitsevaat sitä omaa aikaa, uudelleen kunnolla tutustumista, ihan sitä varmuutta että lapsi on äitille tärkeä ja ettei vauvan tulo muuta mitään, että äiti rakastaa isompata yhtä paljon kun sitä vauvvaa.

Itse kun sain toisen lapsen ja esikoinen oli täyttymässä 3 niin hän tuli mustasukkaiseksi, koska hän ei ollut enää maailman napa vaan toi uusi vauva, joka vaatii kaiken huomion.
Omasta mussukastani tuli yhtäkkiä isoveli, se menetti sen ykköspaikan koska vauva oli se pieni...olin nuori ja tarpeeksi tyhmä, etten osannut ilmeisesti tarpeekseen antaa aikaa esikoiselle. (17v sitten)
Jos näin tekee kotona kasvanut lapsi niin mitenkäs sitten se lapsi joka on ollut vieraassa paikassa asumassa?

Varmaan tulee hyvin vaikea olemaan sekä lapselle että äitille kun se tulisi vasta sen jälkeen kun vauvan kanssa ollaan jo kotona oltua. Lapsi tulisi ihan sen ns. kaaoksen keskelle ja sit on jo myöhässä.

Eli kyllä isompi ekana kotiin, omaa aikaa ja tutustumista ja yhdessä sit odottamaan sitä uutta vauvvelia. Isompi pitää tuntea olevansa yksi heistä ja sen on oltava ekana paikalla . Vaan näin se tuntee itsensä osana perheestä .Minusta.

Sitäpaitsi vauvan tulo tekee varmasti sen, että äiti on väsynyt ja kun vauva vie kaiken huomion niin esikoinen saatta tuntea itsensä ihan hylätyksi. Missä vaiheessa äiti kerkee sit sanomaan, että sinä olet hyvin tärkeä, mutta vauvaa on pieni ja vaati ajan?
Esikoisen pitäisi olla vauvanhoitossa mukana sen vauvvan kotiintulo päivästä lähtien .

Helinä, Sä oot osannut hyvin ymmärtää mun ajatukset vaikka minulla onkin vaiketa joskus ilmaista asioita, auta mua jos mä en ole osanut sitä hyvin sanoiksi pukea.
vai ymmärsikö sen ajatuksen mitä tarkoitan?

Lue lisää

kannustaja siinä kanssa oot. Kirjoitat, että TUNTEE IHAN HYLÄTYKSI, vai tuntee. On oikein kovasti kannustavia sanoja sinä se niitä osaatkin antaa. Ja että äiti tuntee itsensä väsyneeksi kun kotiin tulee vauva. Ei merkka, ei, kaikki ihmiset eivät ole samasta puusta tehtyjä. Kaikki eivät tunne niin kuin sinä olet tuntenut. Älä tyrkytä toiselle omaa elettyä elämääsi, vaikka se sitten olisi ollut kuinka uuvuttavaa tahansa. Jokaisella äidillä on ihan se oma jaksamisensa ja sitä tottavie ei voi yleistää. Toiset eivät tunne mitään väsymyksiä ja lapsikin voi noudattaa alunpitäenkin aika hyviä rytmejä. Siinä että sijoitettu lapsi pitäisi palauttaa hänen oikealle äidilleen, olen aivan samaa mieltä. Sillä se on ainut oikea paik ka lapselle, kun vanhemmat kerran ovat saaneet asiansa kuntoon. Tyyperryttävän raskasta luettavaamerkka sinun tekstisi.

merkka kirjoitti:

Olen nyt asiasta samaa mieltä kun Helinä. Minustakin tuntu, että jos kerran lapsi on kotiin palamassa niin se on tehtävä huomattavasti ennen uuden lapsen syntymistä.

Äiti ja sijoituksessa ollut lapsi tarvitsevaat sitä omaa aikaa, uudelleen kunnolla tutustumista, ihan sitä varmuutta että lapsi on äitille tärkeä ja ettei vauvan tulo muuta mitään, että äiti rakastaa isompata yhtä paljon kun sitä vauvvaa.

Itse kun sain toisen lapsen ja esikoinen oli täyttymässä 3 niin hän tuli mustasukkaiseksi, koska hän ei ollut enää maailman napa vaan toi uusi vauva, joka vaatii kaiken huomion.
Omasta mussukastani tuli yhtäkkiä isoveli, se menetti sen ykköspaikan koska vauva oli se pieni...olin nuori ja tarpeeksi tyhmä, etten osannut ilmeisesti tarpeekseen antaa aikaa esikoiselle. (17v sitten)
Jos näin tekee kotona kasvanut lapsi niin mitenkäs sitten se lapsi joka on ollut vieraassa paikassa asumassa?

Varmaan tulee hyvin vaikea olemaan sekä lapselle että äitille kun se tulisi vasta sen jälkeen kun vauvan kanssa ollaan jo kotona oltua. Lapsi tulisi ihan sen ns. kaaoksen keskelle ja sit on jo myöhässä.

Eli kyllä isompi ekana kotiin, omaa aikaa ja tutustumista ja yhdessä sit odottamaan sitä uutta vauvvelia. Isompi pitää tuntea olevansa yksi heistä ja sen on oltava ekana paikalla . Vaan näin se tuntee itsensä osana perheestä .Minusta.

Sitäpaitsi vauvan tulo tekee varmasti sen, että äiti on väsynyt ja kun vauva vie kaiken huomion niin esikoinen saatta tuntea itsensä ihan hylätyksi. Missä vaiheessa äiti kerkee sit sanomaan, että sinä olet hyvin tärkeä, mutta vauvaa on pieni ja vaati ajan?
Esikoisen pitäisi olla vauvanhoitossa mukana sen vauvvan kotiintulo päivästä lähtien .

Helinä, Sä oot osannut hyvin ymmärtää mun ajatukset vaikka minulla onkin vaiketa joskus ilmaista asioita, auta mua jos mä en ole osanut sitä hyvin sanoiksi pukea.
vai ymmärsikö sen ajatuksen mitä tarkoitan?

Lue lisää

Hyvin ymmärsi sen, mitä tarkoitat. Minä ainakin ymmärsin. Kaikki eivät ymmärrä kirjoitettua tekstiä täällä palstalla ja heille on hankalaa viestittää, kun tähän kirjoitustilaan ei pysty piirtämään rauta langasta (hehehehe). Ne jotka ovat suuttuneet sinuun, ilmaisevat suuttumuksellaan ymmärtäneensä oikein hyvin mitä olet kirjoittanut, mutta he eivät hyväksy mielipiteitäsi. Kun eivät pysty niitä kuitenkaan kumoamaan, väittävät sinun kirjoittavan huonoa suomea, mikä ei pidä paikkaansa vaan on ainoastaan tekosyy sille, että he eivät kykene perustelemaan suuttumustaan.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi tuon lapsen kotiin päästämisestä. Ehdottomasti ennen vauvan tuloa, jotta hän voi yhdessä äitinsä kanssa valmistautua iloiseen perhetapahtumaan.

varsinainen selittelijä kirjoitti:

kannustaja siinä kanssa oot. Kirjoitat, että TUNTEE IHAN HYLÄTYKSI, vai tuntee. On oikein kovasti kannustavia sanoja sinä se niitä osaatkin antaa. Ja että äiti tuntee itsensä väsyneeksi kun kotiin tulee vauva. Ei merkka, ei, kaikki ihmiset eivät ole samasta puusta tehtyjä. Kaikki eivät tunne niin kuin sinä olet tuntenut. Älä tyrkytä toiselle omaa elettyä elämääsi, vaikka se sitten olisi ollut kuinka uuvuttavaa tahansa. Jokaisella äidillä on ihan se oma jaksamisensa ja sitä tottavie ei voi yleistää. Toiset eivät tunne mitään väsymyksiä ja lapsikin voi noudattaa alunpitäenkin aika hyviä rytmejä. Siinä että sijoitettu lapsi pitäisi palauttaa hänen oikealle äidilleen, olen aivan samaa mieltä. Sillä se on ainut oikea paik ka lapselle, kun vanhemmat kerran ovat saaneet asiansa kuntoon. Tyyperryttävän raskasta luettavaamerkka sinun tekstisi.

Lue lisää

Niinpä, ei kaikki todellakaan tunne niin kuin minä tunnen. Mutta eivät kaikki tunne näinkään, mitä sinä tunnet...

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Minusta huostaanotetun lapsen kotiutuksen viivyttely ei ole mikään ratkaisu mahdolliseen pelättävissä olevaan kaaokseen. Perheen yhdistämistä edellyttää jo lakikin ja kaaokseen meillä on sosiaalitoimessa kodintoitopalvelu, joka tulee hätiin kaaoksen sattuessa auttamaan äitiä kotitöissä, jos vaan kunnalta tahtoa riittää perheen yhdistämisen tukemiseen viivytyksettä ja lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Sillä rahalla, minkä sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa niinä tässä nyt kaavailtuina ylimääräisinä kuukausina, pyörisi kodinhoitaja monta, monta tuntia äitiä auttamassa.
Huostaanotetun lapsen asia ei ole "menettää kotiaan" yhtään ylimääräistä kuukautta enää vielä senkin takia, että perheeseen syntyy vauva. Vastuu asioiden kulusta on yksin aikuisilla, ja niin, ettei lasta tarvitse tähän käyttää vaan kotipalvelua.

Lue lisää

syy vitkutella huostaanotetun lapsen kotiinpaluuta.

Kunnan sosiaalitoimi on lain mukaian
velvollinen järjestämään perheelle
tarvittaessa kodinhoitajan esimerkiksi vauvan syntymisen jälkeen ja nimenomaan SOSIAALIHUOLLON asiakkaalle!
Jokaiselle suomalaiselle perheelle on Suomen lakien mukaisesti annettava tarvittaessa
kotiapua kodin-, lastenhoitoon jne
jos perhe sitä s o s i a a l i h u o l l o s t a pyytää.
Kotipalvelun tarve lapsiperheellä
ei tarkoita
automaattisesti lastensuojelun asiakkuutta
kuten nykyisin kunnista annetaan ymmärtää
ja miten kunnista lastensuojeluun
asiakkaita laittomasti PAKOTETAAN!


Sosiaalihuoltolaki» 17.9.1982/710
........................
.......................
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

21 §
Kotipalveluja annetaan
alentuneen toimintakyvyn,
perhetilanteen,
rasittuneisuuden,
sairauden,
synnytyksen,
vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella
niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista...."

ei ole mikään kirjoitti:

syy vitkutella huostaanotetun lapsen kotiinpaluuta.

Kunnan sosiaalitoimi on lain mukaian
velvollinen järjestämään perheelle
tarvittaessa kodinhoitajan esimerkiksi vauvan syntymisen jälkeen ja nimenomaan SOSIAALIHUOLLON asiakkaalle!
Jokaiselle suomalaiselle perheelle on Suomen lakien mukaisesti annettava tarvittaessa
kotiapua kodin-, lastenhoitoon jne
jos perhe sitä s o s i a a l i h u o l l o s t a pyytää.
Kotipalvelun tarve lapsiperheellä
ei tarkoita
automaattisesti lastensuojelun asiakkuutta
kuten nykyisin kunnista annetaan ymmärtää
ja miten kunnista lastensuojeluun
asiakkaita laittomasti PAKOTETAAN!


Sosiaalihuoltolaki» 17.9.1982/710
........................
.......................
20 §
Kotipalveluilla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista.

21 §
Kotipalveluja annetaan
alentuneen toimintakyvyn,
perhetilanteen,
rasittuneisuuden,
sairauden,
synnytyksen,
vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella
niille, jotka tarvitsevat apua suoriutuakseen 20 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista...."

Lue lisää

Niitten pitäisi määritellä mitä väsymys on (tähän pitäisi riittää nk.akateemiset taidot, joita mainostetaan ja joiden perustella vingutaan palkabnkorotuksia). Onko kaksi yötä valvonut vanhempi kyknemätön hoitamaan lasta, onko viisi kertta 10 min per yö per 2 kk kyknemätön. Onko väsynyt sellainen, joka sanoo ettäon väsynyt ( Huom,. sanojalla voi olla eri käsitys kuin sanoman vastaanottajalla) onko kmuita "merkkejä" väsymyksestä esim. hujan hajan olevat kengät eteisessä. Mikä on väsymyksen "selvä# merkki (kenkien lisäski). Onko väsymys unen puutetta vai henkistä väsymistä? Omko väsymys olennainne osa ihmisluontoa (vastasyntyneen vanhempi), vai onko väsynyt sitä ettei jaksa käydä työssä, hoitaa 4 lasta ja olla hyvä avipuoliso. Ja se,,,,Milloin väsymys oikeuttaa huostaanottoon vai olisiko muutaman päivän unet paikallaan (vauvaa hoitaa kodinhoitaja).

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Minusta huostaanotetun lapsen kotiutuksen viivyttely ei ole mikään ratkaisu mahdolliseen pelättävissä olevaan kaaokseen. Perheen yhdistämistä edellyttää jo lakikin ja kaaokseen meillä on sosiaalitoimessa kodintoitopalvelu, joka tulee hätiin kaaoksen sattuessa auttamaan äitiä kotitöissä, jos vaan kunnalta tahtoa riittää perheen yhdistämisen tukemiseen viivytyksettä ja lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Sillä rahalla, minkä sijoitus kodin ulkopuolelle maksaa niinä tässä nyt kaavailtuina ylimääräisinä kuukausina, pyörisi kodinhoitaja monta, monta tuntia äitiä auttamassa.
Huostaanotetun lapsen asia ei ole "menettää kotiaan" yhtään ylimääräistä kuukautta enää vielä senkin takia, että perheeseen syntyy vauva. Vastuu asioiden kulusta on yksin aikuisilla, ja niin, ettei lasta tarvitse tähän käyttää vaan kotipalvelua.

Lue lisää

ei ehditä tulla auttamaan. Kun vanhukset yksinomaan jo työllistävät ja kotipalvelun apu riittää juuri ja juuri heille.
Jos äiti tarvitsee jotain apua, on siinä äitissä jotain vikaa ja sitä aletaan tutkia.
Ja varsinkin, kun on huostaanotetusta perheestä kyse täytyyhän silloin olla jotain vikaa.
Huostaanotetun äidin pitää olla törttöilyjensä tähden, vaikka ne olisivat jo kahden menneen talven lumia, niin hänen täytyy olla nyt täydellinen, siis TÄYDELLINEN, että hän kelpaisi sosiaaliviranomaisille.
Ja jos hän pyytää apua kotiinsa, kun vauva on syntynyt, niin hän ei ole silloin täydellinen, vaan väsynyt, harmaa ja jotain vikaa on silloin ehdottomasti.
Jos hän on kelpo huostaanotetun äiti, on häntä vähintään taas tutkittava kelpaako hän vanhemmaksi, kun nyt sentään on vauvakin ja huostakin pitäisi saada purettua.
Oikeastaan hänen pitäisi käydä perhepäivähoitaja kurssi ja olla liuta näyttöä kelpoisuudestaan edes IHMISEKSI.
TÄTÄ ei suoranaisesti lue missään, mutta näinhän tämä on. Ei myöskään lue monta muutakaan asiaa missään, mutta niinhän niitä huostaanottoja hoidetaan Suomessa, tai oikeemmin ministerit antavat hoitaa.
Koska on ne lait, joita tulkitaan kuinka halutaan.
-Eli siitä vain kaikki huostassaäidit, hakemaan väsymykseen apua sosiaalitoimistosta ja sen kotipalveluista, kyllä siellä teille osoite keksitään.

kun kotipalvelusta kirjoitti:

ei ehditä tulla auttamaan. Kun vanhukset yksinomaan jo työllistävät ja kotipalvelun apu riittää juuri ja juuri heille.
Jos äiti tarvitsee jotain apua, on siinä äitissä jotain vikaa ja sitä aletaan tutkia.
Ja varsinkin, kun on huostaanotetusta perheestä kyse täytyyhän silloin olla jotain vikaa.
Huostaanotetun äidin pitää olla törttöilyjensä tähden, vaikka ne olisivat jo kahden menneen talven lumia, niin hänen täytyy olla nyt täydellinen, siis TÄYDELLINEN, että hän kelpaisi sosiaaliviranomaisille.
Ja jos hän pyytää apua kotiinsa, kun vauva on syntynyt, niin hän ei ole silloin täydellinen, vaan väsynyt, harmaa ja jotain vikaa on silloin ehdottomasti.
Jos hän on kelpo huostaanotetun äiti, on häntä vähintään taas tutkittava kelpaako hän vanhemmaksi, kun nyt sentään on vauvakin ja huostakin pitäisi saada purettua.
Oikeastaan hänen pitäisi käydä perhepäivähoitaja kurssi ja olla liuta näyttöä kelpoisuudestaan edes IHMISEKSI.
TÄTÄ ei suoranaisesti lue missään, mutta näinhän tämä on. Ei myöskään lue monta muutakaan asiaa missään, mutta niinhän niitä huostaanottoja hoidetaan Suomessa, tai oikeemmin ministerit antavat hoitaa.
Koska on ne lait, joita tulkitaan kuinka halutaan.
-Eli siitä vain kaikki huostassaäidit, hakemaan väsymykseen apua sosiaalitoimistosta ja sen kotipalveluista, kyllä siellä teille osoite keksitään.

Lue lisää

eli täydellisyyttä vaaditaan (oppikirjat). se harmauskin jonkun mielestä voi olla joko plussa tai miinus (miinusta joka tapauksessa on olla "keskivertoa värikkäämpi". sitä paitsi ei perhepäivähoitajan koulutus kelpaa.....Niin kuin monesti on sanottu..mopo on karannut käsistä. Vanhoja asiota kaivellaan (vaikka ei olisi niissä mitään ihmeelistä) ja jopa vanhempien asioita (varsinkin jos oot itse sijoitettu). Turvautuminen kunnan apuun ....maksat siitä kymmenien vuosien päästä ja lapsesikin (aikuisena)ja sitä kautta lastenlapset voivatkärsiä siitä (sukupolvisidos)

mikä teitä kirjoitti:

vaivaa, onko porukka ihan sekaisin. Puhutte vanhempienarviosta, täh...puhutte melkein sillä tyylillä, kuin kotiin tulisi jokin katastrofaalinen tilanne, kun sinne tulee vauva. Äititässä puhuu huostaanoton purusta ja te puhutte aivan jostain muusta, tuo äiti on odottanut pari vuotta huostassa purkua ja jotain eteenpäin meneviä päätöksiä ja te puhutte hänelle, että so, so, älähän nyt hätäile mitään. Kyllä näkee että taas on sijarit asialla. Te ette huomáa mitään, eli sitäkin, että vanhemmalla on myös otollisia kausia, sellaisia, jolloin hän itse, olisi valmis. Ja jos mitkään asiat eivät mättää vastaan, niin miksi huostassapitoa ei voida purkaa. Jos oikein aletaan odottaa jotain, niin sitä ei koskaan saada täydellisesti sellaiseksi, mikä olisi oikein paras ajan kohta. Aina löytyy miljoona syytä ettei se ja se ajankohta olisi sopiva. Ja jos ei ole syitä, älkää olko murheissanne, he kyllä keksivät syytä. Pitäisi oikeastaan kehitellä tutimuksen aihe, kuinka tärkeä on se että osataan huostaanotto purkaa sopivana ajankohtana, koska vanhemmatkin olisivat valmiita ja kaikkein vastaanottavaisempia, sillä he ovat juuri se paikka joka ottaa vastaan lapsen jota on pidetty enemmän ja vähemmän ylipitkiä aikoja kotoa poís. Kyllä vanhemmat tietävät itsekin jotain ja osaavathan he ilmaista asian, mennä nyt sitten neuvomaan, että huostassa pitoa ei välttämättä tarvitse hakea lainkaan purettavaksi. Siis että mitä. Lapsihan on heidän ja tasan yhtä tärkeä kuin juuri hän joka heille nyt on syntynässä toiseksi lapseksi. ´Mistä nyt amalia tuulee, kun noin naurettavaa tekstiä, onko huono päivä, vai mitä. Siis sitä vanhemmuutdenarviota, kyllä osasit nyt oikealle henkilölle tekstisi osoittaa, eli yhdellä käynnillä vanhemmuudenarviota henkilölle, joka kohta synnyttää toisen lapsensa. Ja kysyy neuvoa huostassapidon purulle. En meinannut sinulta odottaa moista tekstiä, amalia.

Lue lisää

kyllä nyt taitaa olla itselläsi huono päivä, ainakin
luetun ymmärtämisen suhteen.
Jospa lukisit kirjoitukseni uudestaan, niin sinullekin selviäisi, että kerroin vain miten meillä huostan purku eteni.
En voi tietää miten tulee alottajalla etenemään, mutta hän kyseli neuvoa ja kerroin miten meillä eteni, siinä kaikki.
tässä keskustelussa ei nyt ole otettu huomioon sitä, että huostanpurusta ei ole vielä mitään päätöstä ja uusi vauva on ihan pian jo syntymässä ehkä jo n. viikon sisään.
Ei sossula etene niin nopeeta tahtia, että mitenkään ehtisi lasta saada kotiin, ennen uuden syntymää.
Puhuin vain hyvin realistisista mahdollisuuksista ja mikä mun mielestä tuossa tilanteessa voisi olla parasta. Jokainen luonnollisesti toimii omien tuntemustensa mukaan. Usein vain meillä naisilla ja äideillä on omasta jaksamisesta epärealistinen kuva ja huostasta kotiutettu lapsi ei ole se, jonka pitää pystyä sopeutumaan.
Sille lapselle on varattava aikaa vähintään yhtä paljon kuin vauvalle ja se on fakta.

amalia kirjoitti:

kyllä nyt taitaa olla itselläsi huono päivä, ainakin
luetun ymmärtämisen suhteen.
Jospa lukisit kirjoitukseni uudestaan, niin sinullekin selviäisi, että kerroin vain miten meillä huostan purku eteni.
En voi tietää miten tulee alottajalla etenemään, mutta hän kyseli neuvoa ja kerroin miten meillä eteni, siinä kaikki.
tässä keskustelussa ei nyt ole otettu huomioon sitä, että huostanpurusta ei ole vielä mitään päätöstä ja uusi vauva on ihan pian jo syntymässä ehkä jo n. viikon sisään.
Ei sossula etene niin nopeeta tahtia, että mitenkään ehtisi lasta saada kotiin, ennen uuden syntymää.
Puhuin vain hyvin realistisista mahdollisuuksista ja mikä mun mielestä tuossa tilanteessa voisi olla parasta. Jokainen luonnollisesti toimii omien tuntemustensa mukaan. Usein vain meillä naisilla ja äideillä on omasta jaksamisesta epärealistinen kuva ja huostasta kotiutettu lapsi ei ole se, jonka pitää pystyä sopeutumaan.
Sille lapselle on varattava aikaa vähintään yhtä paljon kuin vauvalle ja se on fakta.

Lue lisää

Pitääkö sitten olla kuin täi tervassa. Mikään ei estä nopeuttamasta huostaanoton lopullista päättymistä ja lapsen kotiuttamista tässä aloittajan tapauksessa, kun vauva jo kohta syntyy. Nyt on jo kiire. Eikö muka sossu, lapsiasioiden tuntijana ole nähnyt, että äidillä maha turpoo (oliskohan sieltä vauva tulossa). Missään ei lue määräystä, että kotiuttamisen pitää edetä hitaasti silloinkin, kun vauva tulee huostaanottoperheeseen, eli äidin ei katsota olevan vaaraksi kenellekkään, ei edes vastasyntyneelle vauvalle isommasta sisaruksesta nyt puhumattakaan. Mitä siinä pitää kupata kun sijoitetun ja syntyvän vauvankin etu on kotiutus nyt eikä viidestoistapäivä. Sosiaaliviranomaisen pitää pystyä joustavaan ja tilannekohtaiseen toimintaan ja päätöksentekoon eikä kaavamaisen, epäyksilöllisen toiminnan jääräpäiseen noudattamiseen jopa lapsen ja hänen vastasyntyneen sisaruksensakin edun vastaisesti. Lapset tässä menee ohi sosiaaliviranomaisesta, jos hän ei pysty itsenäiseen ja oikeansuuntaiseen menettelyyn, hänet, aikuinen sossutantta, pitää ottaa huostaan.

amalia kirjoitti:

kyllä nyt taitaa olla itselläsi huono päivä, ainakin
luetun ymmärtämisen suhteen.
Jospa lukisit kirjoitukseni uudestaan, niin sinullekin selviäisi, että kerroin vain miten meillä huostan purku eteni.
En voi tietää miten tulee alottajalla etenemään, mutta hän kyseli neuvoa ja kerroin miten meillä eteni, siinä kaikki.
tässä keskustelussa ei nyt ole otettu huomioon sitä, että huostanpurusta ei ole vielä mitään päätöstä ja uusi vauva on ihan pian jo syntymässä ehkä jo n. viikon sisään.
Ei sossula etene niin nopeeta tahtia, että mitenkään ehtisi lasta saada kotiin, ennen uuden syntymää.
Puhuin vain hyvin realistisista mahdollisuuksista ja mikä mun mielestä tuossa tilanteessa voisi olla parasta. Jokainen luonnollisesti toimii omien tuntemustensa mukaan. Usein vain meillä naisilla ja äideillä on omasta jaksamisesta epärealistinen kuva ja huostasta kotiutettu lapsi ei ole se, jonka pitää pystyä sopeutumaan.
Sille lapselle on varattava aikaa vähintään yhtä paljon kuin vauvalle ja se on fakta.

Lue lisää

varmasti osaa jakaa aikansaja voimansa´oikein, sillä tärkeintä ei ole VAHVUUS, vaan juuri se voimien oikea jakaminen.
Se joka on raitistunut, saamassa perheenlisäystä, ´vaikka eskoinen onkin vielä huostassa. Hän se vasta onkin hyvä jaksamaan.
Nuo hankaluudet mitä synnytyksen ja vauvan jälkeen eivät ole yhtikäs mitään verrattaessa huostassa pitämisiin ja sosiaalivirkailijoiden päämäärättömiltä ja mielivaltaisuuksien jatkamisilta.
jIhminen jaksaa mitä vain, jos haluaa. Ja tulihan se selväksi sinulle amalia, että tuo äiti haluaa lapsensa kotiin.
haluaa sisarukset kasvamaan yhdessä. Tuokin äiti on jo odottanut liian kauan. Ja se on ihan oikein, että elämä jatkuu, vahvana, terveenä ja voimakkaana eteenpäin.
Onko itselläsi jotain lukemisen ymmärtämisvaikeuksia vai mitä, hän kirjoitti ja kysyi, huostan purusta.
Ei siitä, että onko se aika sinulle amalia sopiva. Jos äiti tuntee aikansa sopivaksi ottamaan lapsensa kotiin, se on silloin sopiva aika.
miksi ihmeessä kauppaat omaa aikaasi amalia, koska se sinun mielestäsi on sopiva. Ei hän sitä kysynyt koska amalialle sopii ja mitä amalia arvelee hänen jaksamisistaan.
´Mielipiteensähän aina voi kertoa, mutta ei voi verrata omia jaksamisiaan ja omia kokemuksiaan toisten kokemiin, eiköhän ne jokainen itse kanna.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Pitääkö sitten olla kuin täi tervassa. Mikään ei estä nopeuttamasta huostaanoton lopullista päättymistä ja lapsen kotiuttamista tässä aloittajan tapauksessa, kun vauva jo kohta syntyy. Nyt on jo kiire. Eikö muka sossu, lapsiasioiden tuntijana ole nähnyt, että äidillä maha turpoo (oliskohan sieltä vauva tulossa). Missään ei lue määräystä, että kotiuttamisen pitää edetä hitaasti silloinkin, kun vauva tulee huostaanottoperheeseen, eli äidin ei katsota olevan vaaraksi kenellekkään, ei edes vastasyntyneelle vauvalle isommasta sisaruksesta nyt puhumattakaan. Mitä siinä pitää kupata kun sijoitetun ja syntyvän vauvankin etu on kotiutus nyt eikä viidestoistapäivä. Sosiaaliviranomaisen pitää pystyä joustavaan ja tilannekohtaiseen toimintaan ja päätöksentekoon eikä kaavamaisen, epäyksilöllisen toiminnan jääräpäiseen noudattamiseen jopa lapsen ja hänen vastasyntyneen sisaruksensakin edun vastaisesti. Lapset tässä menee ohi sosiaaliviranomaisesta, jos hän ei pysty itsenäiseen ja oikeansuuntaiseen menettelyyn, hänet, aikuinen sossutantta, pitää ottaa huostaan.

Lue lisää

henkistä taakkaa harteilleni, kun hän huomaa, mtä on taas tekemässä.
On riistämässä hyvinvointia äidiltä, jotta hän saisi rauhan mielelleen tuosta huostassa pidosta.
Miksi äitille ei anneta jo henistä vapautusta tuosta asiasta, ikään kuin tuosta tilanteesta taas nauttisi joku.
Voisihan äitikin paljon iloisimmilla mielillä vauvaansa hoitaa ja palautua synnytyksestä, kun kuulisi, jotta huosta on purettu ja perheonni palautettu, eli kaikki rakkaat perheeseen kuulujat ovaat taas yhdessä.
Sehän olisi kirjaimellisesti sitä mistä laki puhuu, PERHEEN JÄLLEEN YHDISTÄMISESTÄ.
Vai tarkoittaako tuo lain kohta sosiaaliviranomaiselle vain pyrkimystä yhdistää perhe, se että saa kirjata nuo kauniit sanat papereihin ja totta vie nekin jätettäisiin kirjaamatta, jos laki ei niitä velvoittaisi kirjoittamaan.
Mutta mitä se tarkoittaa, eikö se tarkoita mitään tuolle sosiaalivirkailijalle.
Mikä se sellainen sosiaaliviranomainen on joka kirjaa, mutta ei tarkoita.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Pitääkö sitten olla kuin täi tervassa. Mikään ei estä nopeuttamasta huostaanoton lopullista päättymistä ja lapsen kotiuttamista tässä aloittajan tapauksessa, kun vauva jo kohta syntyy. Nyt on jo kiire. Eikö muka sossu, lapsiasioiden tuntijana ole nähnyt, että äidillä maha turpoo (oliskohan sieltä vauva tulossa). Missään ei lue määräystä, että kotiuttamisen pitää edetä hitaasti silloinkin, kun vauva tulee huostaanottoperheeseen, eli äidin ei katsota olevan vaaraksi kenellekkään, ei edes vastasyntyneelle vauvalle isommasta sisaruksesta nyt puhumattakaan. Mitä siinä pitää kupata kun sijoitetun ja syntyvän vauvankin etu on kotiutus nyt eikä viidestoistapäivä. Sosiaaliviranomaisen pitää pystyä joustavaan ja tilannekohtaiseen toimintaan ja päätöksentekoon eikä kaavamaisen, epäyksilöllisen toiminnan jääräpäiseen noudattamiseen jopa lapsen ja hänen vastasyntyneen sisaruksensakin edun vastaisesti. Lapset tässä menee ohi sosiaaliviranomaisesta, jos hän ei pysty itsenäiseen ja oikeansuuntaiseen menettelyyn, hänet, aikuinen sossutantta, pitää ottaa huostaan.

Lue lisää

se kotiutus olisi pitänyt hoitaa vähintään kuukautta ennen vauvan syntymää. Ei lapsi ole mikään tavara, jonka voi vain siirtää paikasta toiseen.
Nyt on enää aikaa kotiutumiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen aivan liian vähän.
Aivan normaalitilanteessakin on lapselle hämmentävää, kun uusi tulokas tulee kotiin. Saati sitten tässä tilanteessa, kun molemmat ovat tavallaan uusia tulokkaita. Nyt pitää todella ajatella lasta/lapsia, mikä järjestely on heille paras. Epäonnistumisiin ei kannata jättää mitään mahdollisuutta, jos sen voi välttää maltillisemmalla kotiutuksella esim.
Äiti luonnollisesti haluaisi lapsensa kotiin mahd.pian, mutta käytännön asiat saattavat kuitenkin muodostua sen verran vaikeiksi, että kantsii miettiä loppuun asti. Mielummin mun ajatuksen mukaan odottaisi sen verran, että äiti ja vauva ovat kotiutuneet kunnolla ja voi panostaa täysillä isomman lapsen kotiutumiseen.
Oletteko kaikki niin superäitejä, että hoitelette kaikki tosta noin vaan ja aikaa riittää vauvalle ja isommalle tasapuolisesti, vaikka ette edes tiedä vielä mitä uusi tulokas tuo tullessaan. Mikä on äidin kunto, onko esim. koliikkivauva, tai mitä tahansa. Parasta on katsoa, kuin katua. Se on vain minun mielipiteeni, jonka saanen ilmaista, ilman, että tulen mestatuksi. En väitä, että se olisi ainut oikea, mutta siltä minusta tilanne kokonaisuudessaan näyttäisi.
Joka tapauksessa on varmaa, että huostan purku on jo hyvällä mallilla ja pikapuoliin varmasti myös toteutuu, mutta silloin olis kiva, että kukaan ei joutuis pettymään ja hommat etenisivät toivotulla tavalla ja lapsi kokisi olonsa turvalliseksi.
En halua maalailla piruja seinille, mutta totuus on tullut liiankin usein vastaan masentuneitten yliväsyneiden äitien kirjoituksissa, joten suosittelisin varman päälle pelaamista.

tässä ketjussa kirjoitti:

varmasti osaa jakaa aikansaja voimansa´oikein, sillä tärkeintä ei ole VAHVUUS, vaan juuri se voimien oikea jakaminen.
Se joka on raitistunut, saamassa perheenlisäystä, ´vaikka eskoinen onkin vielä huostassa. Hän se vasta onkin hyvä jaksamaan.
Nuo hankaluudet mitä synnytyksen ja vauvan jälkeen eivät ole yhtikäs mitään verrattaessa huostassa pitämisiin ja sosiaalivirkailijoiden päämäärättömiltä ja mielivaltaisuuksien jatkamisilta.
jIhminen jaksaa mitä vain, jos haluaa. Ja tulihan se selväksi sinulle amalia, että tuo äiti haluaa lapsensa kotiin.
haluaa sisarukset kasvamaan yhdessä. Tuokin äiti on jo odottanut liian kauan. Ja se on ihan oikein, että elämä jatkuu, vahvana, terveenä ja voimakkaana eteenpäin.
Onko itselläsi jotain lukemisen ymmärtämisvaikeuksia vai mitä, hän kirjoitti ja kysyi, huostan purusta.
Ei siitä, että onko se aika sinulle amalia sopiva. Jos äiti tuntee aikansa sopivaksi ottamaan lapsensa kotiin, se on silloin sopiva aika.
miksi ihmeessä kauppaat omaa aikaasi amalia, koska se sinun mielestäsi on sopiva. Ei hän sitä kysynyt koska amalialle sopii ja mitä amalia arvelee hänen jaksamisistaan.
´Mielipiteensähän aina voi kertoa, mutta ei voi verrata omia jaksamisiaan ja omia kokemuksiaan toisten kokemiin, eiköhän ne jokainen itse kanna.

Lue lisää

väsyneet ja masentuneet äidit sitten tulee, joita tuntuu olevan yhä vain kasvavassa määrin?
Väitätkö, että he eivät vain halua jaksaa tarpeeksi?
Ihan halustako se vain onkin kiinni?
Ei ole hormoonitoiminnalla esim. mitään tekemistä, tai valvomisilla, tai vaikeilla synnytyksillä. Ihan vain omasta halusta kaikki kiinni.
Meneppä kertomaan se masentuneille äideille. Sinähän varsinainen superihminen tunnut olevan ja odotat samaa myös muilta.
Minä en puhu omista kokemuksistani, koska en ole synnytysmasennuksesta koskaan itse kärsinyt ja lapsetkin ovat kahdksan vuoden välein, joten kumpikin on saanut tarvitsemansa huomion aivan varmasti. Tilanteita on erilaisia ja niitä pitää tarkastella myös siltä pohjalta, mitä mikin asia vaatii.
Yleensäkään ei mitään huostaa pureta, vaikka mitä sanoisitte, vain sormea näpsäyttämällä. Ei myöskään uuden lapsen saaminen ole peruste huostan purulle. Siinä pitää olla ihan toisenlaiset näytöt, kuin lisääntymiskyky.

amalia kirjoitti:

se kotiutus olisi pitänyt hoitaa vähintään kuukautta ennen vauvan syntymää. Ei lapsi ole mikään tavara, jonka voi vain siirtää paikasta toiseen.
Nyt on enää aikaa kotiutumiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen aivan liian vähän.
Aivan normaalitilanteessakin on lapselle hämmentävää, kun uusi tulokas tulee kotiin. Saati sitten tässä tilanteessa, kun molemmat ovat tavallaan uusia tulokkaita. Nyt pitää todella ajatella lasta/lapsia, mikä järjestely on heille paras. Epäonnistumisiin ei kannata jättää mitään mahdollisuutta, jos sen voi välttää maltillisemmalla kotiutuksella esim.
Äiti luonnollisesti haluaisi lapsensa kotiin mahd.pian, mutta käytännön asiat saattavat kuitenkin muodostua sen verran vaikeiksi, että kantsii miettiä loppuun asti. Mielummin mun ajatuksen mukaan odottaisi sen verran, että äiti ja vauva ovat kotiutuneet kunnolla ja voi panostaa täysillä isomman lapsen kotiutumiseen.
Oletteko kaikki niin superäitejä, että hoitelette kaikki tosta noin vaan ja aikaa riittää vauvalle ja isommalle tasapuolisesti, vaikka ette edes tiedä vielä mitä uusi tulokas tuo tullessaan. Mikä on äidin kunto, onko esim. koliikkivauva, tai mitä tahansa. Parasta on katsoa, kuin katua. Se on vain minun mielipiteeni, jonka saanen ilmaista, ilman, että tulen mestatuksi. En väitä, että se olisi ainut oikea, mutta siltä minusta tilanne kokonaisuudessaan näyttäisi.
Joka tapauksessa on varmaa, että huostan purku on jo hyvällä mallilla ja pikapuoliin varmasti myös toteutuu, mutta silloin olis kiva, että kukaan ei joutuis pettymään ja hommat etenisivät toivotulla tavalla ja lapsi kokisi olonsa turvalliseksi.
En halua maalailla piruja seinille, mutta totuus on tullut liiankin usein vastaan masentuneitten yliväsyneiden äitien kirjoituksissa, joten suosittelisin varman päälle pelaamista.

Lue lisää

´Tilanne voi olla jo muutamien kuukausien päästä, vaikka se että kolmaskin lapsi on tulossa.
Ja meidän amalia se vain siirtää tämän yhden syrjän, kuin sosiaalikin aikoo.

Se joka tekee elmää, myös jaksaa, jaksaa tehdä vaikka pieniä lapsia.
Jos siltä tuntuu. Ja sinä amalia jäät varmaan ihmettelemään, että kuinkas tässä nyt noin kävi.
Pianhan jo sanotaan sijaishuoltopaikasta, että ovat kiintyneet lapseen.
Äitikin voi kyllästyä loputtomalta tuntuvaan tilanteeseen. Kun hän on valmis, hän on valmis ja hän on sanonut haluavansa lapsensa kotiin.
Vai tiedätkö sinä paremmin hänen asiansa, amalia?
Sinä varmaan osaat sitten nevoa, kun isompaa lasta ei otettu perheen onneen, odotukseen, vatsan kuunteluun, kuinka veli tai sisko siellä tekee tuloaan, tulee leikkikaveri, aika kuluu amalia!

amalia kirjoitti:

väsyneet ja masentuneet äidit sitten tulee, joita tuntuu olevan yhä vain kasvavassa määrin?
Väitätkö, että he eivät vain halua jaksaa tarpeeksi?
Ihan halustako se vain onkin kiinni?
Ei ole hormoonitoiminnalla esim. mitään tekemistä, tai valvomisilla, tai vaikeilla synnytyksillä. Ihan vain omasta halusta kaikki kiinni.
Meneppä kertomaan se masentuneille äideille. Sinähän varsinainen superihminen tunnut olevan ja odotat samaa myös muilta.
Minä en puhu omista kokemuksistani, koska en ole synnytysmasennuksesta koskaan itse kärsinyt ja lapsetkin ovat kahdksan vuoden välein, joten kumpikin on saanut tarvitsemansa huomion aivan varmasti. Tilanteita on erilaisia ja niitä pitää tarkastella myös siltä pohjalta, mitä mikin asia vaatii.
Yleensäkään ei mitään huostaa pureta, vaikka mitä sanoisitte, vain sormea näpsäyttämällä. Ei myöskään uuden lapsen saaminen ole peruste huostan purulle. Siinä pitää olla ihan toisenlaiset näytöt, kuin lisääntymiskyky.

Lue lisää

kuin olisit käynyt rypemässä pahimmassa kuralätkössä.
Eikö sinulla ole muuta tarjota, halusiko tämä ihminen vastaukseksi, hormooniepätasapainojasi, synnytysuupumuksiasi, koliikkejasi ja vaikka mitä.
Ilkeitä ihmisiä olen nähnyt mutta en vielä näin ilkeää, joka kaikenmaailman sonnat tuo tälle ihmiselle eteen.
Sinä täällä sormea nostelet uhoamalla, että ENSIMMÄISEKSI.....JA ...
Miten sinä aliarvioitkaan tuon innokaan lapsirakkaan ihmisen, joka on taistelija, ei luovutaja.
häntä pitäisi päinvastoin kuin sinä amalia, häntä pitäisi nostaa, han jaksaa uskoa elämään, vaikka on kohdannut vastoinkäymisiä.
Hän on ylpeä itsestään, raittiudestaan, terveydestään, sijoitetusta lapsestaan, vielä syntymättömästä lapsesta.
Ja sinä amalia alat pitää sylkikuppinasi häntä.
Alähän amalia huoli, hän tietää kyllä mitä on synnyttää lapsi, hän on oppinut vastuunsa ja hän mikä on kaikkein parasta, hän ei ole koskaan kääntänyt selkäänsä huostaanotetulle lapselleen.
Sinäkö epäilet amalia, että hän ei jaksaisi vai kykenisi antamaan rakkauttaan, jakamaan sitä molemmille, sinä joka olet kahdeksanvuoden välein synnyttänyt. Sinä tuot noin voimakkaasti esille omia tuskiasi, huom. pidä tuskasi ominasi, hän ei niitä tarvitse enkä minäkään.
Hän voi vallan mainiosti ja minä tunnen kyllä hänet. Mutta sinä luulet tuntevasi. Vai, minkä luulet tuntevan, hänen tilansa, joka ei ole omasi. Hänen terveytensä, joka ei ole omasi. Hänen elämänsäkö, sekään ei ole omasi.
Se on hänen ja hänen perheensä elämä ja siihen kuuluu myös lapsi´, joka on sijoitettuna, ei mitenkään syrjään jätettynä.
oliko amalia kysymys sinun kokemuksistasi ja mitenkä niitä nyt pidät tärkeänä tuoda tässä esille. Sinustako oli kysymys?
Olet itseriittoinen amalia. Mutta eiköhän pidetä omat kahdeksanvuotis kokemukset ihan yksilöllisesti sinun kokemuksinasi.
Annetaan tilaa toisillekin ihmisille, toisillekin äideille, voimakkaille, pystyville äideille. Suomi tarvitsee heitä!

masentava ihminen kirjoitti:

´Tilanne voi olla jo muutamien kuukausien päästä, vaikka se että kolmaskin lapsi on tulossa.
Ja meidän amalia se vain siirtää tämän yhden syrjän, kuin sosiaalikin aikoo.

Se joka tekee elmää, myös jaksaa, jaksaa tehdä vaikka pieniä lapsia.
Jos siltä tuntuu. Ja sinä amalia jäät varmaan ihmettelemään, että kuinkas tässä nyt noin kävi.
Pianhan jo sanotaan sijaishuoltopaikasta, että ovat kiintyneet lapseen.
Äitikin voi kyllästyä loputtomalta tuntuvaan tilanteeseen. Kun hän on valmis, hän on valmis ja hän on sanonut haluavansa lapsensa kotiin.
Vai tiedätkö sinä paremmin hänen asiansa, amalia?
Sinä varmaan osaat sitten nevoa, kun isompaa lasta ei otettu perheen onneen, odotukseen, vatsan kuunteluun, kuinka veli tai sisko siellä tekee tuloaan, tulee leikkikaveri, aika kuluu amalia!

Lue lisää

vai etkö todella pysty. Mikä saa sinut hyökkäämään mun kimppuun, vaikka en ole missään vaiheessa yrittänyt estää äitiä saamasta lasta kotiin, enkä mitään muutakaan ilkeetä. Olen puhunut vain asioista niiden oikeilla nimillä. Sitäkö sinä et kestä, vai haluatko vain itse periaatteesta ilkeillen hyökätä minua kohti?
Osaatko edes sen vertaa lukea, että uuden vauvan syntymän laskettu aika on 5.1. 2008.
Jos lapsi syntyy ajallaan, siihen on enää 9 pv.
Ymmärrätkö, ei siinä ajassa totuteta jo pari vuotta sij.perheessä asunutta lasta ajatukseen vauvasta tai vatsankuunteluun ja samalla äitiin kiintymiseen ja kotiin totutteluun. Hyvin paljon mahdollista lisäksi on ettei ole aikaa edes tuota 9 päivää, vaan vauva syntyykin jo aikasemmin.
Sanotko sitten vauvalle, että ei vielä sovi syntyä, kun isompi ei ole vielä tottunut ajatukseen, eikä kotiutunut? Ei voi muuta sanoa, kuin järkeä nyt vähän peliin.
Missä on äiti sanonut olevansa valmis lapsen kotiintuloon? Minusta hän ainoastaan kysyy, mitä tapahtuu huostanpurussa ja minkälaisella aikataululla yleensä purku tapahtuu.
Älä laittele sanoja toisten suuhun, sen enempää minun, kuin tuon ap:nkaan. Eikä ole ollenkaan ilkeyttä, jos katsoo asioita realistisesti. Puhun asioista kuten ne näen vain ajatellen sekä äidin, että hänen lastensa parasta ja toivoen, että onnistuvat mahdollisimman hyvin.
Minusta olisi kauheaa, jos pelkästään siitä syystä kotiutus epäonnistuisi, että ajoitus oli pielessä.
Sinun ajatusmaailmaasi ei realismi tunnu sopivan ollenkaan, mutta sinä elät omaa elämääsi ja varmaan olet tyytyväinen siihen ja tekemiisi päätöksiin. Kiinnostaisi vain tietää, että oletko bio, vai sijari ja onko sulla lapset huostassa, vai jo kotiutuneena, kun kuitenkin esität niin asiantuntevaa.

amalia kirjoitti:

vai etkö todella pysty. Mikä saa sinut hyökkäämään mun kimppuun, vaikka en ole missään vaiheessa yrittänyt estää äitiä saamasta lasta kotiin, enkä mitään muutakaan ilkeetä. Olen puhunut vain asioista niiden oikeilla nimillä. Sitäkö sinä et kestä, vai haluatko vain itse periaatteesta ilkeillen hyökätä minua kohti?
Osaatko edes sen vertaa lukea, että uuden vauvan syntymän laskettu aika on 5.1. 2008.
Jos lapsi syntyy ajallaan, siihen on enää 9 pv.
Ymmärrätkö, ei siinä ajassa totuteta jo pari vuotta sij.perheessä asunutta lasta ajatukseen vauvasta tai vatsankuunteluun ja samalla äitiin kiintymiseen ja kotiin totutteluun. Hyvin paljon mahdollista lisäksi on ettei ole aikaa edes tuota 9 päivää, vaan vauva syntyykin jo aikasemmin.
Sanotko sitten vauvalle, että ei vielä sovi syntyä, kun isompi ei ole vielä tottunut ajatukseen, eikä kotiutunut? Ei voi muuta sanoa, kuin järkeä nyt vähän peliin.
Missä on äiti sanonut olevansa valmis lapsen kotiintuloon? Minusta hän ainoastaan kysyy, mitä tapahtuu huostanpurussa ja minkälaisella aikataululla yleensä purku tapahtuu.
Älä laittele sanoja toisten suuhun, sen enempää minun, kuin tuon ap:nkaan. Eikä ole ollenkaan ilkeyttä, jos katsoo asioita realistisesti. Puhun asioista kuten ne näen vain ajatellen sekä äidin, että hänen lastensa parasta ja toivoen, että onnistuvat mahdollisimman hyvin.
Minusta olisi kauheaa, jos pelkästään siitä syystä kotiutus epäonnistuisi, että ajoitus oli pielessä.
Sinun ajatusmaailmaasi ei realismi tunnu sopivan ollenkaan, mutta sinä elät omaa elämääsi ja varmaan olet tyytyväinen siihen ja tekemiisi päätöksiin. Kiinnostaisi vain tietää, että oletko bio, vai sijari ja onko sulla lapset huostassa, vai jo kotiutuneena, kun kuitenkin esität niin asiantuntevaa.

Lue lisää

valmiiksi, mutta ei ainakaan sinun kanssasi amalia, niin paljon olen juttujasi seuraillut.

amalia kirjoitti:

vai etkö todella pysty. Mikä saa sinut hyökkäämään mun kimppuun, vaikka en ole missään vaiheessa yrittänyt estää äitiä saamasta lasta kotiin, enkä mitään muutakaan ilkeetä. Olen puhunut vain asioista niiden oikeilla nimillä. Sitäkö sinä et kestä, vai haluatko vain itse periaatteesta ilkeillen hyökätä minua kohti?
Osaatko edes sen vertaa lukea, että uuden vauvan syntymän laskettu aika on 5.1. 2008.
Jos lapsi syntyy ajallaan, siihen on enää 9 pv.
Ymmärrätkö, ei siinä ajassa totuteta jo pari vuotta sij.perheessä asunutta lasta ajatukseen vauvasta tai vatsankuunteluun ja samalla äitiin kiintymiseen ja kotiin totutteluun. Hyvin paljon mahdollista lisäksi on ettei ole aikaa edes tuota 9 päivää, vaan vauva syntyykin jo aikasemmin.
Sanotko sitten vauvalle, että ei vielä sovi syntyä, kun isompi ei ole vielä tottunut ajatukseen, eikä kotiutunut? Ei voi muuta sanoa, kuin järkeä nyt vähän peliin.
Missä on äiti sanonut olevansa valmis lapsen kotiintuloon? Minusta hän ainoastaan kysyy, mitä tapahtuu huostanpurussa ja minkälaisella aikataululla yleensä purku tapahtuu.
Älä laittele sanoja toisten suuhun, sen enempää minun, kuin tuon ap:nkaan. Eikä ole ollenkaan ilkeyttä, jos katsoo asioita realistisesti. Puhun asioista kuten ne näen vain ajatellen sekä äidin, että hänen lastensa parasta ja toivoen, että onnistuvat mahdollisimman hyvin.
Minusta olisi kauheaa, jos pelkästään siitä syystä kotiutus epäonnistuisi, että ajoitus oli pielessä.
Sinun ajatusmaailmaasi ei realismi tunnu sopivan ollenkaan, mutta sinä elät omaa elämääsi ja varmaan olet tyytyväinen siihen ja tekemiisi päätöksiin. Kiinnostaisi vain tietää, että oletko bio, vai sijari ja onko sulla lapset huostassa, vai jo kotiutuneena, kun kuitenkin esität niin asiantuntevaa.

Lue lisää

Kyllä se on ja pitääkin olla vankalla pohjalla jo, se lapsen kotiinpaluu. Mielestäni tuo äiti on jo ihan tarpeeksi todistellut kykenevyyttään lastensa äidiksi. Jos epäilyjä on, niin vastasyntyneenhän puolesta teidän pitäisi olla huolissanne. Pelkkää kiusantekoa tollanen vedättäminen ja isomman lapsen tietoinen syrjättäminen perheen muodostumisvaiheessa nyt. Vai onko tarkoitus saada isompi lapsi tahallaan tuntemaan itsensä niin ulkopuoliseksi ja osattomaksi perheessä, että sinne ikäänkuin salaa luikahtaa vauvakin, jota kaikki hoittaa ja hänet vaan kärrätään kuin epäkelpona muualle (vauva kelpaa, mutta hänessä on jotain vikaa, kun hän ei kelpaa äidille). Mitäs sitten sanotte, kun isompi katkeruuksissaan rupeekin myöhäistetyn kotiutuksen tapahduttua kiusaamaan vauvaa, ja joudutaan palauttamaan huostaan. Sehän tuossa on selvästi näköpiirissä, jos mustasukkaisuutta lapsi jättämällä sijoitukseen vauvankin synnyttyä vielä oikein tahallaan ruokitaan ja aiheutetaan.
Sitäpaitsi puolivuotias ja taapero vie paljon enemmän huomiota, huolenpitoa ja vahtimista kuin vastasyntyt, joka nukkuukin toivon mukaan paljon ja jonka perässä ei ainakaan tarvitse juosta kuten taaperon ja jopa konttausikäisen.
Pitäähän sen nyt hyvänen aika olla vahvemmalla pohjalla sen kotiutuksen, kuin noin hataralla, että pieninkin tuulenhenkäys suuntaan tai toiseen saattaa muka kaataa koko homman. Kotiutusta on valmisteltu ja lapsihan on jo paljon kotonaan ollutkin, ei se mikään uusi asia hänelle ole, totuteltu on tarpeeksi. Mielestäni missään tapauksessa lapselta ei saa riistää noita ainutlaatuisia hetkiä vastasyntyneen isosisaruksena. Eikä vauvalta saa riistää isosisaruksensa rakkautta ja normaalia kiintymystä kotona, perheessä ja äidin kanssa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kyllä se on ja pitääkin olla vankalla pohjalla jo, se lapsen kotiinpaluu. Mielestäni tuo äiti on jo ihan tarpeeksi todistellut kykenevyyttään lastensa äidiksi. Jos epäilyjä on, niin vastasyntyneenhän puolesta teidän pitäisi olla huolissanne. Pelkkää kiusantekoa tollanen vedättäminen ja isomman lapsen tietoinen syrjättäminen perheen muodostumisvaiheessa nyt. Vai onko tarkoitus saada isompi lapsi tahallaan tuntemaan itsensä niin ulkopuoliseksi ja osattomaksi perheessä, että sinne ikäänkuin salaa luikahtaa vauvakin, jota kaikki hoittaa ja hänet vaan kärrätään kuin epäkelpona muualle (vauva kelpaa, mutta hänessä on jotain vikaa, kun hän ei kelpaa äidille). Mitäs sitten sanotte, kun isompi katkeruuksissaan rupeekin myöhäistetyn kotiutuksen tapahduttua kiusaamaan vauvaa, ja joudutaan palauttamaan huostaan. Sehän tuossa on selvästi näköpiirissä, jos mustasukkaisuutta lapsi jättämällä sijoitukseen vauvankin synnyttyä vielä oikein tahallaan ruokitaan ja aiheutetaan.
Sitäpaitsi puolivuotias ja taapero vie paljon enemmän huomiota, huolenpitoa ja vahtimista kuin vastasyntyt, joka nukkuukin toivon mukaan paljon ja jonka perässä ei ainakaan tarvitse juosta kuten taaperon ja jopa konttausikäisen.
Pitäähän sen nyt hyvänen aika olla vahvemmalla pohjalla sen kotiutuksen, kuin noin hataralla, että pieninkin tuulenhenkäys suuntaan tai toiseen saattaa muka kaataa koko homman. Kotiutusta on valmisteltu ja lapsihan on jo paljon kotonaan ollutkin, ei se mikään uusi asia hänelle ole, totuteltu on tarpeeksi. Mielestäni missään tapauksessa lapselta ei saa riistää noita ainutlaatuisia hetkiä vastasyntyneen isosisaruksena. Eikä vauvalta saa riistää isosisaruksensa rakkautta ja normaalia kiintymystä kotona, perheessä ja äidin kanssa.

Lue lisää

jättää isompaa lasta ulkopuoliseksi. Tässä äiti kuitenkin kertoi, että tammikuussa on seuraava palaveri, jossa keskustellaan jatkosta. Heillä on siis selvä kotiutussuunnitelma olemassa. Se etenee
tietyn kaavan mukaan, syntyi lapsia lisää tai ei.
Koska kotiutus ja uuden vauvan syntymä tapahtuvat niin peräkkäin, on ihan hyvä, että toisen kanssa pääsee asettumaan kunnolla, ennen kuin toinen tulee.
Tässä tapauksessa, vauvan on tultava ensin, koska hänelle ei voi sanoa, että odottais sen aikaa, että isompi ehtii kotiutua. Enää 8 pv laskettuun aikaan, kuka tietää, vaikka olisi jo syntynyt, joten järjestyksen tässä määrää nyt vauva.
Näkisin, ettei mitään suurempaa katastrofia isommalle synny, jos hän viettää sij.perheessä vielä muutaman viikon, tai jopa kuukauden. Se antaa mahdollisuuden äidille ja vauvalle asettua rauhassa aloilleen ja sitten on kaikki valmista esikoisen kotiintuloon. Näin se tulee menemään tuon suunnitellun aikataulun mukaan joka tapauksessa. Äiti myös kirjoitti, että hänen lapsensa viihtyy sij.perheessä, joten senkään takia ei ole hätää saada lasta äkkiä kotiin, pois pahasta perheestä. Vauva ei vielä tarvi ensi viikkoinaan muita kuin äitiään ja isompi pääsee ihan täysillä vielä mukaan vauvanhoitoon, vaikka jonkun viikon joutuisikin vielä odottamaan. Näin ajattelen aivan järjellä. Ymmärrän oikein hyvin, että äiti haluaisi, että saisi molemmat lapsensa yhtäaikaa kotiin. Luulen, että isompi pääseekin lomalle viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi, jolloin hänellä on mahdollisuus heti tuoreeltaan tutustua uuteen sisarukseen, eli ei jää tällöinkään ulkopuoliseksi. Kyllä minusta tällä äidillä on asiat aivan hienosti. Vauva syntyy ja isompikin pääsee pian kotiin, en näe mitään syytä panikointiin tässä.

amalia kirjoitti:

jättää isompaa lasta ulkopuoliseksi. Tässä äiti kuitenkin kertoi, että tammikuussa on seuraava palaveri, jossa keskustellaan jatkosta. Heillä on siis selvä kotiutussuunnitelma olemassa. Se etenee
tietyn kaavan mukaan, syntyi lapsia lisää tai ei.
Koska kotiutus ja uuden vauvan syntymä tapahtuvat niin peräkkäin, on ihan hyvä, että toisen kanssa pääsee asettumaan kunnolla, ennen kuin toinen tulee.
Tässä tapauksessa, vauvan on tultava ensin, koska hänelle ei voi sanoa, että odottais sen aikaa, että isompi ehtii kotiutua. Enää 8 pv laskettuun aikaan, kuka tietää, vaikka olisi jo syntynyt, joten järjestyksen tässä määrää nyt vauva.
Näkisin, ettei mitään suurempaa katastrofia isommalle synny, jos hän viettää sij.perheessä vielä muutaman viikon, tai jopa kuukauden. Se antaa mahdollisuuden äidille ja vauvalle asettua rauhassa aloilleen ja sitten on kaikki valmista esikoisen kotiintuloon. Näin se tulee menemään tuon suunnitellun aikataulun mukaan joka tapauksessa. Äiti myös kirjoitti, että hänen lapsensa viihtyy sij.perheessä, joten senkään takia ei ole hätää saada lasta äkkiä kotiin, pois pahasta perheestä. Vauva ei vielä tarvi ensi viikkoinaan muita kuin äitiään ja isompi pääsee ihan täysillä vielä mukaan vauvanhoitoon, vaikka jonkun viikon joutuisikin vielä odottamaan. Näin ajattelen aivan järjellä. Ymmärrän oikein hyvin, että äiti haluaisi, että saisi molemmat lapsensa yhtäaikaa kotiin. Luulen, että isompi pääseekin lomalle viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi, jolloin hänellä on mahdollisuus heti tuoreeltaan tutustua uuteen sisarukseen, eli ei jää tällöinkään ulkopuoliseksi. Kyllä minusta tällä äidillä on asiat aivan hienosti. Vauva syntyy ja isompikin pääsee pian kotiin, en näe mitään syytä panikointiin tässä.

Lue lisää

Lapset ovat aina tasavertaisia perheessä, ikään katsomatta. Tottakai pienimmän tarpeet, eli vauvan, pitää hoitaa ensin, mutta isompi lapsi ei ole mitenkään este niiden hoitamiselle. Isompi ei ole perheessä mikään rasite tai häiriötekijä, joka siirretään syrjään tärkeämpien asioiden tieltä. Jos ei uskota äidin kykyyn hoitaa kahta lasta, kahta tai kolmea, niin koko kotiutusta ei pidä suunnitella. Kenellekään lastaan kaipaavalle äidille ei riitä vastauksesi, että hän saa lapsensa "aikanaan" tai "pian". Miten noin yliolkaisesti ja ylimielisesti sossutantta rohkeneekaan vastata raskaana olevalle äidille vanhemman lapsesta lapsesta, jota hän on halunnut kotiin jo pitkään. Myös sijaisperhe "uskaltaa" antaa lapsen kotiin alkuperäisen kertomuksen mukaan samoin sossu, mutta se että milloin, onkin jäänyt mielivaltaisesti auki. Pidän selkeän päivämäärän ja aikataulun pimittämistä raskaana olevaa äitiä kohtaan henkisenä kidutuksena, kiusaamisena. Yrittävät varmaan saada vauvankin pian viranomaisten haltuun epämääräisillä ja epäkonkreettisilla lupauksilla, että joskus, aikanaan, jos viranomaista nyt sattuu kiinnostamaan, tässä kun on lomat, ja perhejuhlat, ja sairaslomat ensin pidettävänä. Törkeetä.
Lastensuojelijan tulee ajatella lasta, sitä lasta joka hänellä on suojeltavanaan, eli tässä tapauksessa tätä sijoitettua. Toinen ei ole vielä edes syntynyt, joten paha häntä on tässä vaiheessa suojella. Äitiä puolestaan ei lastensuojelun asia ole suojella vaan jos hänellä jossain vaiheessa nyt jotain ongelmia tulee, hän aikuisena kääntyy aikuispulen suojelijoiden puoleen, eli saattaapi vaikka pyytää sitä paljon puhuttua kodinhoitopalvelua. Lastensuojelijoiden vastuulle ei ole tässä vaiheessa annettu muuta suojeltavaa kuin vain ja ainoastaan tämä yksi sijoitettu perheenjäsen, jonka oikeutta perheeseensä loukataan, mikäli hän ei pääse kotiinsa silloin kun sinne tulee vauva hänen sukuoikeuttaan polkemalla.
Mitään tiettyä kaavaa ei ole marmoriin hakattu, etteikö lapsen etu sitä kaataisi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Pitääkö sitten olla kuin täi tervassa. Mikään ei estä nopeuttamasta huostaanoton lopullista päättymistä ja lapsen kotiuttamista tässä aloittajan tapauksessa, kun vauva jo kohta syntyy. Nyt on jo kiire. Eikö muka sossu, lapsiasioiden tuntijana ole nähnyt, että äidillä maha turpoo (oliskohan sieltä vauva tulossa). Missään ei lue määräystä, että kotiuttamisen pitää edetä hitaasti silloinkin, kun vauva tulee huostaanottoperheeseen, eli äidin ei katsota olevan vaaraksi kenellekkään, ei edes vastasyntyneelle vauvalle isommasta sisaruksesta nyt puhumattakaan. Mitä siinä pitää kupata kun sijoitetun ja syntyvän vauvankin etu on kotiutus nyt eikä viidestoistapäivä. Sosiaaliviranomaisen pitää pystyä joustavaan ja tilannekohtaiseen toimintaan ja päätöksentekoon eikä kaavamaisen, epäyksilöllisen toiminnan jääräpäiseen noudattamiseen jopa lapsen ja hänen vastasyntyneen sisaruksensakin edun vastaisesti. Lapset tässä menee ohi sosiaaliviranomaisesta, jos hän ei pysty itsenäiseen ja oikeansuuntaiseen menettelyyn, hänet, aikuinen sossutantta, pitää ottaa huostaan.

Lue lisää

Minulle tuli s-postiin viesti 17.12.07, että sos-toimisto on suljettu 21.12-2.1.08. Mitään viestiä en saanut, jos tulee jotain yllättävää niin keneen otan yhteyttä! Näin toimii sos.toimi, joten mikään ei varmaankaan tapahdu siellä nopeasti!

on tullut mantra soshuololle kirjoitti:

Niitten pitäisi määritellä mitä väsymys on (tähän pitäisi riittää nk.akateemiset taidot, joita mainostetaan ja joiden perustella vingutaan palkabnkorotuksia). Onko kaksi yötä valvonut vanhempi kyknemätön hoitamaan lasta, onko viisi kertta 10 min per yö per 2 kk kyknemätön. Onko väsynyt sellainen, joka sanoo ettäon väsynyt ( Huom,. sanojalla voi olla eri käsitys kuin sanoman vastaanottajalla) onko kmuita "merkkejä" väsymyksestä esim. hujan hajan olevat kengät eteisessä. Mikä on väsymyksen "selvä# merkki (kenkien lisäski). Onko väsymys unen puutetta vai henkistä väsymistä? Omko väsymys olennainne osa ihmisluontoa (vastasyntyneen vanhempi), vai onko väsynyt sitä ettei jaksa käydä työssä, hoitaa 4 lasta ja olla hyvä avipuoliso. Ja se,,,,Milloin väsymys oikeuttaa huostaanottoon vai olisiko muutaman päivän unet paikallaan (vauvaa hoitaa kodinhoitaja).

Lue lisää

perheelle ole edes lastensuojelulle kuuluva asia!
Sosiaalihuollosta järjestetään lain mukaisesti tälläiselle perheelle vaikka ympärivuorokautinen kodinhoitaja tekemään ns. normaalit kodinhoitoon kuuluvat työt (ennen jopa navettatyöt!) ja hoitamaan isompia lapsia.

Huostaanotto on aina
viranomaisen tekemänä äärimmäinen toimenpide,
joka on kyllä valitettavasti suomalaiselta kuntaviranomaiselta ja päättäjältä
jossain kohden tätä "säästämistä" päässyt unohtumaan!

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Lapset ovat aina tasavertaisia perheessä, ikään katsomatta. Tottakai pienimmän tarpeet, eli vauvan, pitää hoitaa ensin, mutta isompi lapsi ei ole mitenkään este niiden hoitamiselle. Isompi ei ole perheessä mikään rasite tai häiriötekijä, joka siirretään syrjään tärkeämpien asioiden tieltä. Jos ei uskota äidin kykyyn hoitaa kahta lasta, kahta tai kolmea, niin koko kotiutusta ei pidä suunnitella. Kenellekään lastaan kaipaavalle äidille ei riitä vastauksesi, että hän saa lapsensa "aikanaan" tai "pian". Miten noin yliolkaisesti ja ylimielisesti sossutantta rohkeneekaan vastata raskaana olevalle äidille vanhemman lapsesta lapsesta, jota hän on halunnut kotiin jo pitkään. Myös sijaisperhe "uskaltaa" antaa lapsen kotiin alkuperäisen kertomuksen mukaan samoin sossu, mutta se että milloin, onkin jäänyt mielivaltaisesti auki. Pidän selkeän päivämäärän ja aikataulun pimittämistä raskaana olevaa äitiä kohtaan henkisenä kidutuksena, kiusaamisena. Yrittävät varmaan saada vauvankin pian viranomaisten haltuun epämääräisillä ja epäkonkreettisilla lupauksilla, että joskus, aikanaan, jos viranomaista nyt sattuu kiinnostamaan, tässä kun on lomat, ja perhejuhlat, ja sairaslomat ensin pidettävänä. Törkeetä.
Lastensuojelijan tulee ajatella lasta, sitä lasta joka hänellä on suojeltavanaan, eli tässä tapauksessa tätä sijoitettua. Toinen ei ole vielä edes syntynyt, joten paha häntä on tässä vaiheessa suojella. Äitiä puolestaan ei lastensuojelun asia ole suojella vaan jos hänellä jossain vaiheessa nyt jotain ongelmia tulee, hän aikuisena kääntyy aikuispulen suojelijoiden puoleen, eli saattaapi vaikka pyytää sitä paljon puhuttua kodinhoitopalvelua. Lastensuojelijoiden vastuulle ei ole tässä vaiheessa annettu muuta suojeltavaa kuin vain ja ainoastaan tämä yksi sijoitettu perheenjäsen, jonka oikeutta perheeseensä loukataan, mikäli hän ei pääse kotiinsa silloin kun sinne tulee vauva hänen sukuoikeuttaan polkemalla.
Mitään tiettyä kaavaa ei ole marmoriin hakattu, etteikö lapsen etu sitä kaataisi.

Lue lisää

rautalangasta sulle pitää Helinä vääntää TOSIASIAT??! Jos sulla ei tosiaan lapsien kasvusta tietämättömänä ole muuta tekemistä kuin jauhaa tällä palstalla angstejasi viranomaisia kohtaan, niin PITÄISIT HYVÄ IHMINEN PÄÄSI KIINNI!!

Aloittajalla on oikein asiallinen ja lämmin suhtautuminen tapahtuneeseen. Toivon, että vauvan kanssa menee hyvin ja huostan purku sujuu niinkuin pitääkin. Amalia on NIIIIIN oikeassa tuossa "huomioasiassa" kuin vain olla voi. Olisihan se tosi ihana joo ottaa vanhempi lapsi siihen samaan syssyyn ja kaikki olisivat suitsait yhtäsuurtaperhettä jne. jne. KUN SE EI VAAN MENE NIIN. Mitäpä Helinä luulet sitten tapahtuvan, jos äiti on vauvan kanssa väsynyt eikä jaksa tarpeeksi huomioida kotiin palannutta lasta; on meinaan ihan pikkuisen eri asia, kun kyseessä on huostan purku kuin jos kyseessä olisi koko ajan kotona asuva isompi sisarus.

Kerron sulle Helinä salaisuuden: lapsilla on tunteet.

h***etin kirjoitti:

rautalangasta sulle pitää Helinä vääntää TOSIASIAT??! Jos sulla ei tosiaan lapsien kasvusta tietämättömänä ole muuta tekemistä kuin jauhaa tällä palstalla angstejasi viranomaisia kohtaan, niin PITÄISIT HYVÄ IHMINEN PÄÄSI KIINNI!!

Aloittajalla on oikein asiallinen ja lämmin suhtautuminen tapahtuneeseen. Toivon, että vauvan kanssa menee hyvin ja huostan purku sujuu niinkuin pitääkin. Amalia on NIIIIIN oikeassa tuossa "huomioasiassa" kuin vain olla voi. Olisihan se tosi ihana joo ottaa vanhempi lapsi siihen samaan syssyyn ja kaikki olisivat suitsait yhtäsuurtaperhettä jne. jne. KUN SE EI VAAN MENE NIIN. Mitäpä Helinä luulet sitten tapahtuvan, jos äiti on vauvan kanssa väsynyt eikä jaksa tarpeeksi huomioida kotiin palannutta lasta; on meinaan ihan pikkuisen eri asia, kun kyseessä on huostan purku kuin jos kyseessä olisi koko ajan kotona asuva isompi sisarus.

Kerron sulle Helinä salaisuuden: lapsilla on tunteet.

Lue lisää

Jos sinulla h***tin, ei ole luottamusta omiin äidintunteisiisi, tai jos olet mies, niinkuin kirjoitustyylistä päättelen, sinulla ei ole tullut elämässäsi vastaan yhtään äidillistä naista, niin se ei suinkaan tarkoita etteikö muilla kuin sinun kohtaamillasi naisihmisillä olisi äidin tunteita, jotka vielä riittävät jopa ihan kahteen lapseen. Niin uskomattomalta, kuin se sinusta saattaa kuulostaakin, on Suomessa perheitä, joissa on jopa YLI kahdelle lapselle riittänyt omassa kodissaan vanhemmiltaan energiaa ja voimia hoitamiseen. Mielestäni huostaanotettujen lasten leimaaminen muka erilaisiksi jotenkin, että heitä ei muka voi eikä uskalla päästää vauvojen kanssa samaan huusholliin on jo törkeyden huippu. Jos pelkonne on aiheellinen, niin sitten pitää huostaanotot kokonaan lakkauttaa maassamme, jos ne kerran teidän näkemää ja kuvaamaa ongelmaa tuottavat. Perheenyhdistämisprojektit pitää lakkauttaa liian vaarallisina. Vasta kun uusi vauva on kasvanut ja vahvistunut sellaiseksi, että hän kykenee puolustautumaan, voidaan vaaralliset, häiriötä aiheuttavat ja rasittavat huostaanotetut taaperot päästää koteihinsa muun perheen pariin. Niinkö?

amalia kirjoitti:

jättää isompaa lasta ulkopuoliseksi. Tässä äiti kuitenkin kertoi, että tammikuussa on seuraava palaveri, jossa keskustellaan jatkosta. Heillä on siis selvä kotiutussuunnitelma olemassa. Se etenee
tietyn kaavan mukaan, syntyi lapsia lisää tai ei.
Koska kotiutus ja uuden vauvan syntymä tapahtuvat niin peräkkäin, on ihan hyvä, että toisen kanssa pääsee asettumaan kunnolla, ennen kuin toinen tulee.
Tässä tapauksessa, vauvan on tultava ensin, koska hänelle ei voi sanoa, että odottais sen aikaa, että isompi ehtii kotiutua. Enää 8 pv laskettuun aikaan, kuka tietää, vaikka olisi jo syntynyt, joten järjestyksen tässä määrää nyt vauva.
Näkisin, ettei mitään suurempaa katastrofia isommalle synny, jos hän viettää sij.perheessä vielä muutaman viikon, tai jopa kuukauden. Se antaa mahdollisuuden äidille ja vauvalle asettua rauhassa aloilleen ja sitten on kaikki valmista esikoisen kotiintuloon. Näin se tulee menemään tuon suunnitellun aikataulun mukaan joka tapauksessa. Äiti myös kirjoitti, että hänen lapsensa viihtyy sij.perheessä, joten senkään takia ei ole hätää saada lasta äkkiä kotiin, pois pahasta perheestä. Vauva ei vielä tarvi ensi viikkoinaan muita kuin äitiään ja isompi pääsee ihan täysillä vielä mukaan vauvanhoitoon, vaikka jonkun viikon joutuisikin vielä odottamaan. Näin ajattelen aivan järjellä. Ymmärrän oikein hyvin, että äiti haluaisi, että saisi molemmat lapsensa yhtäaikaa kotiin. Luulen, että isompi pääseekin lomalle viikonlopuksi tai muutamaksi päiväksi, jolloin hänellä on mahdollisuus heti tuoreeltaan tutustua uuteen sisarukseen, eli ei jää tällöinkään ulkopuoliseksi. Kyllä minusta tällä äidillä on asiat aivan hienosti. Vauva syntyy ja isompikin pääsee pian kotiin, en näe mitään syytä panikointiin tässä.

Lue lisää

Ensinnäkin, viranomaisten palaveriaikataulu ei saa olla tärkeysjärjestyksessä arvokkaampi kuin vastasyntyneen vauvan ja huostaanotetun lapsen suhteen luominen heti alusta asti. Saatikka että heidän palaveriaikataulunsa ratkaisisi sen, koska tuo lapsi pääsee vauvan, eli oman sisaruksensa kanssa siihen perheeseen, mihin hän on syntynyt ja kuuluu. Vastasyntyneen tulo perheeseen on ainutlaatuinen tapaus kaikkien perheenjäsenten elämässä. Viranomaisten palavereja on päivittäin, niille ei voida antaa mitään merkitystä tässä kotiutusasiassa, saati että se muka menisi jopa yli lasten ja hänen vanhempiensa edun.

Toisekseen, kun vauvasta huolehtimisen on tultava ensin, niin miten ihmeessä vanhempi sijoituksessa oppii tämän kun ei ole paikalla lainkaan. Jos hän ei pääse kotiinsa näkemään ja oppimaan sitä vauvan avuttomuutta ja huolenpidon tarvetta itse, ei hän koskaan tule sillä tavalla empaattiseski pikkusisarustaan kohtaan, että ymmärtäisi suojata pienemmän ja avuttomamman tarpeet ja huolehtia pienemmistään. Eihän hän kasva isosisarukseksi jos ei saa olla isosisarus.

Minä tekisin niin, että kun vauva tulee kotiin, niin otetaan vastaisen varalle valokuvia, missä huostaanotettu on vauvaa vastaanottamassa ja sellaisia valokuvia myös, missä huostaanotettu pitää vauvaa sylissään ensimmäisinä päivinä. Nämä tulee säilyttää, koska edessä on kuitenkin se hetki joskus vuosien päästä, jolloin isommalle joudutaan selvittämään hänen elämänsä alkutaipaleet ja huostaanotto. Näillä kuvilla voidaan korjata hänen asemaansa normaalimmaksi perhedynamiikassa ja tukea sitä sisarussuhdetta, joka on ainutkertainen mahdollisuus niin sijoitetulle kuin vauvallekin, ellei viranomaiset sitä nyt sössi.

h***etin kirjoitti:

rautalangasta sulle pitää Helinä vääntää TOSIASIAT??! Jos sulla ei tosiaan lapsien kasvusta tietämättömänä ole muuta tekemistä kuin jauhaa tällä palstalla angstejasi viranomaisia kohtaan, niin PITÄISIT HYVÄ IHMINEN PÄÄSI KIINNI!!

Aloittajalla on oikein asiallinen ja lämmin suhtautuminen tapahtuneeseen. Toivon, että vauvan kanssa menee hyvin ja huostan purku sujuu niinkuin pitääkin. Amalia on NIIIIIN oikeassa tuossa "huomioasiassa" kuin vain olla voi. Olisihan se tosi ihana joo ottaa vanhempi lapsi siihen samaan syssyyn ja kaikki olisivat suitsait yhtäsuurtaperhettä jne. jne. KUN SE EI VAAN MENE NIIN. Mitäpä Helinä luulet sitten tapahtuvan, jos äiti on vauvan kanssa väsynyt eikä jaksa tarpeeksi huomioida kotiin palannutta lasta; on meinaan ihan pikkuisen eri asia, kun kyseessä on huostan purku kuin jos kyseessä olisi koko ajan kotona asuva isompi sisarus.

Kerron sulle Helinä salaisuuden: lapsilla on tunteet.

Lue lisää

Jos äiti vauvansa kanssa
ja ihan kuka tahansa tuore äiti tässä armaassa Suomenmaassa synnytyslaitokselta tullessaan
haluaisi itselleen, perheelleen kotiapua
niin sitä on lainsäädäntömme mukaisesti perheelle järjestettävä.
Ja sosiaalihuollon asiakkaana.
Kotiapua voi pyytää myös ennakkoon,
kun on tilanne, että vauva on tulossa
ja isompi sisarus odottaa kotona.
Väsyminen ei ole todellakaan mikään epänormaali äidin tila synnytyksen jälkeen, joka estäisi perheiden tavallisen elämän. Tarvittaessa on kotiapu kunnasta järjestettävä, perheen niin halutessa.
Ennen kotiapua synnytyksen jälkeen tuli kunnasta tai muilta järjestöiltä automaattisesti,
ja varsinkin kun tiedettiin, ettei perheelle ollut muuta esimerkiksi suvun taikka läheisten apua saatavilla.


Lastensuojelussa työskentelevistä työntekijöistä voi osalla kunnista olla jopa
suurin osa epäpäteviä virkaansa tai toimeensa.
(Eilisen Helsingin Sanomat).
Joten ei siinä kovinkaan suurta angstia viranomaisia kohtaa tarvita,
jos huomaa ja ymmärtää sen valitettavan tosiasian
ettei jokaisen lastensuojeluviranomaisen
"työn jälki" ole todellakaan sitä
mitä voimassa oleva lainsäädäntömme vaatii.

____________________________
Lapsilla on todellakin tunteet,
toivottavasti huomioit sen myös omassa työssäsi.

........................ kirjoitti:

Jos äiti vauvansa kanssa
ja ihan kuka tahansa tuore äiti tässä armaassa Suomenmaassa synnytyslaitokselta tullessaan
haluaisi itselleen, perheelleen kotiapua
niin sitä on lainsäädäntömme mukaisesti perheelle järjestettävä.
Ja sosiaalihuollon asiakkaana.
Kotiapua voi pyytää myös ennakkoon,
kun on tilanne, että vauva on tulossa
ja isompi sisarus odottaa kotona.
Väsyminen ei ole todellakaan mikään epänormaali äidin tila synnytyksen jälkeen, joka estäisi perheiden tavallisen elämän. Tarvittaessa on kotiapu kunnasta järjestettävä, perheen niin halutessa.
Ennen kotiapua synnytyksen jälkeen tuli kunnasta tai muilta järjestöiltä automaattisesti,
ja varsinkin kun tiedettiin, ettei perheelle ollut muuta esimerkiksi suvun taikka läheisten apua saatavilla.


Lastensuojelussa työskentelevistä työntekijöistä voi osalla kunnista olla jopa
suurin osa epäpäteviä virkaansa tai toimeensa.
(Eilisen Helsingin Sanomat).
Joten ei siinä kovinkaan suurta angstia viranomaisia kohtaa tarvita,
jos huomaa ja ymmärtää sen valitettavan tosiasian
ettei jokaisen lastensuojeluviranomaisen
"työn jälki" ole todellakaan sitä
mitä voimassa oleva lainsäädäntömme vaatii.

____________________________
Lapsilla on todellakin tunteet,
toivottavasti huomioit sen myös omassa työssäsi.

Lue lisää

ammattialalla tämänkaltainen epäpätevien työntekijöiden suuri määrä menisikään ns. "läpi"!

Mutta, kun lastensuojelussa onkin vain kyseessä jopa äärimmäiseen toimenpiteeseen (huostaanottoon) johtavan
lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävä,
monesti kansalaisten perusoikeukisia ja ihmisoikeuksiakin koskettava työ,
niin työtä tekevän viranomaisen ammattipätevyydestä viis!


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pula pätevistä sosiaalityötekijöistä vaarantaa lastensuojelulain uudistuksen/1135232861595

"....Entistä useampi lastensuojelun tehtävä on nyt säädetty pätevälle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijäksi opiskellaan yliopistossa, ja nyt sosiaalityötekijöiden töitä tekee moni epäpätevä...."

Monellakohan muulla kirjoitti:

ammattialalla tämänkaltainen epäpätevien työntekijöiden suuri määrä menisikään ns. "läpi"!

Mutta, kun lastensuojelussa onkin vain kyseessä jopa äärimmäiseen toimenpiteeseen (huostaanottoon) johtavan
lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävä,
monesti kansalaisten perusoikeukisia ja ihmisoikeuksiakin koskettava työ,
niin työtä tekevän viranomaisen ammattipätevyydestä viis!


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pula pätevistä sosiaalityötekijöistä vaarantaa lastensuojelulain uudistuksen/1135232861595

"....Entistä useampi lastensuojelun tehtävä on nyt säädetty pätevälle sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijäksi opiskellaan yliopistossa, ja nyt sosiaalityötekijöiden töitä tekee moni epäpätevä...."

Lue lisää

..että "epäpätevistä" käytetään juuri tuota nimitysta. Sillä yleensähän nämä "epäpätevät" ovat esim. sosionomeja, joilla ei toki lain mukaan olekaan "pätevyyttä" toimia sossuna.

Tosiasiassa nämä sosionomit ovat usein "oikeita" sossuja pätevämpiä, mitä tulee vaikkapa tavallisten arkisten asioiden tai ongelmakohtien tunnistamiseen tai ihmisten kanssa toimimiseen. Tämä siksi, että usein sosionomilla on kokemusta "ruohonjuuritason" työstä ihmisten kanssa, kun taas pätevän sossun "asiantuntemus" perustuu kirjatietoon ja mutuun.

Totuus myös on, että sosionomin tutkintoa varten järjestetään alalle soveltuvuuskokeet, kun taas sosiaalityötä voi mennä lukemaan kuka vain, kunhan lukee pääsykoekirjat tarpeeksi hyvin..

sääli kirjoitti:

..että "epäpätevistä" käytetään juuri tuota nimitysta. Sillä yleensähän nämä "epäpätevät" ovat esim. sosionomeja, joilla ei toki lain mukaan olekaan "pätevyyttä" toimia sossuna.

Tosiasiassa nämä sosionomit ovat usein "oikeita" sossuja pätevämpiä, mitä tulee vaikkapa tavallisten arkisten asioiden tai ongelmakohtien tunnistamiseen tai ihmisten kanssa toimimiseen. Tämä siksi, että usein sosionomilla on kokemusta "ruohonjuuritason" työstä ihmisten kanssa, kun taas pätevän sossun "asiantuntemus" perustuu kirjatietoon ja mutuun.

Totuus myös on, että sosionomin tutkintoa varten järjestetään alalle soveltuvuuskokeet, kun taas sosiaalityötä voi mennä lukemaan kuka vain, kunhan lukee pääsykoekirjat tarpeeksi hyvin..

Lue lisää

Jos lähihoitaja saisi toimia virallisesti sairaanhoitajan töissä,
tai kirvesmies insinöörin töissä tai ......

Jos jollekin alalle on eduskunnassa säädetyillä laeilla määritelty tietynlainen koulutustaso
niin miksi sitä tarvitsee aina ja jatkuvasti olla madaltamassa taikka jopa "väheksymässä ja mitätöimässä" yliopistossa saatua sosiaalialan koulutusta?

Jos lapsen huostaanotto on hallinnollisestikin määritelty äärimmäiseksi toimenpiteeksi
ja lastensuojeluviranomainen toimii
ihmis- ja kansalaisoikeuksiinkin liittyvien asioiden tiimoilla, puhumattakaan kymmenistä muista laeista, säädöksistä, jotka lastensuojeluviranomaisen esimerkiksi on otettava huomioon perheiden parissa työskennellessään
niin sosionomin koulutus ei valitettavasti ja yksinkertaisesti riitä.
Sosionomit voivat tehdä työtään käytännön tasolla pätevän lastensuojeluviranomaisen valvomana ja ohjastamana
muttei missään nimessä tekemässä mitään ihmisten koko elämää koskettavia päätöksiä tai erilaisia toimenpiteitäkään sisältäviä töitä.
Sosionomeilla on omat työtehtävänsä
ja pätevillä, lainmukaisesti riittävän koulutuksen virkoihin saaneilla lastensuojeluviranomaisilla omansa.


Tällä hetkellä päteviä lastensuojeluviranomaisia voi olla joissakin kunnissa jopa
alle puolet kaikista lastensuojelussa työskentelevistä
ja valitettavasti tehdyn työn jälkikin on kyllä sen mukaista!

koko ajan toitotetaan kirjoitti:

Jos lähihoitaja saisi toimia virallisesti sairaanhoitajan töissä,
tai kirvesmies insinöörin töissä tai ......

Jos jollekin alalle on eduskunnassa säädetyillä laeilla määritelty tietynlainen koulutustaso
niin miksi sitä tarvitsee aina ja jatkuvasti olla madaltamassa taikka jopa "väheksymässä ja mitätöimässä" yliopistossa saatua sosiaalialan koulutusta?

Jos lapsen huostaanotto on hallinnollisestikin määritelty äärimmäiseksi toimenpiteeksi
ja lastensuojeluviranomainen toimii
ihmis- ja kansalaisoikeuksiinkin liittyvien asioiden tiimoilla, puhumattakaan kymmenistä muista laeista, säädöksistä, jotka lastensuojeluviranomaisen esimerkiksi on otettava huomioon perheiden parissa työskennellessään
niin sosionomin koulutus ei valitettavasti ja yksinkertaisesti riitä.
Sosionomit voivat tehdä työtään käytännön tasolla pätevän lastensuojeluviranomaisen valvomana ja ohjastamana
muttei missään nimessä tekemässä mitään ihmisten koko elämää koskettavia päätöksiä tai erilaisia toimenpiteitäkään sisältäviä töitä.
Sosionomeilla on omat työtehtävänsä
ja pätevillä, lainmukaisesti riittävän koulutuksen virkoihin saaneilla lastensuojeluviranomaisilla omansa.


Tällä hetkellä päteviä lastensuojeluviranomaisia voi olla joissakin kunnissa jopa
alle puolet kaikista lastensuojelussa työskentelevistä
ja valitettavasti tehdyn työn jälkikin on kyllä sen mukaista!

Lue lisää

Hengitä välillä!

Ymmärsit nyt aivan väärin. En ole dissaamassa yliopistokoulutusta, mutta ymmärräthän sinäkin sen eron, jos sosiaalialan koulutuksista toiseen (alempaan) on soveltuvuuskokeet ja siihen toiseen pääsee kuka vain.. ja kyse on kuitenkin ensisijaisesti PALVELUAMMATISTA, ihmisten kanssa tehtävästä työstä, jota - TIETENKIN LAIN SÄÄDÖKSET TUNTIEN JA NIITÄ NOUDATTAEN - tulisi tehdä myös sydän mukana, koska he, niin kuin sanoit, tekevät koko ihmisen elämää koskettavia, suuria päätöksiä.

Ei, sosionomi ei nykyisellä koulutuksellaan ole pätevä sossun työhön. Ei ole myöskään VTM vai YTM:ko se nyt on. Soveltuvuuskokeet sosiaalityöhön havitteleville ja pakolliset käytännön, siis KÄYTÄNNÖN työharjoittelut kentällä; lastensuojelulaitoksissa tms.

Tämä oli kirjoituksen pointti!

ihminen.. kirjoitti:

Hengitä välillä!

Ymmärsit nyt aivan väärin. En ole dissaamassa yliopistokoulutusta, mutta ymmärräthän sinäkin sen eron, jos sosiaalialan koulutuksista toiseen (alempaan) on soveltuvuuskokeet ja siihen toiseen pääsee kuka vain.. ja kyse on kuitenkin ensisijaisesti PALVELUAMMATISTA, ihmisten kanssa tehtävästä työstä, jota - TIETENKIN LAIN SÄÄDÖKSET TUNTIEN JA NIITÄ NOUDATTAEN - tulisi tehdä myös sydän mukana, koska he, niin kuin sanoit, tekevät koko ihmisen elämää koskettavia, suuria päätöksiä.

Ei, sosionomi ei nykyisellä koulutuksellaan ole pätevä sossun työhön. Ei ole myöskään VTM vai YTM:ko se nyt on. Soveltuvuuskokeet sosiaalityöhön havitteleville ja pakolliset käytännön, siis KÄYTÄNNÖN työharjoittelut kentällä; lastensuojelulaitoksissa tms.

Tämä oli kirjoituksen pointti!

Lue lisää

tässä nykyisessä yhteiskunnassa on kuntatasolla otettu lainsäädännön noudattaminen ihan omiin käsiin ja jokainen kunta haluaisi noudattaa yhteisesti sovittuja lakejamme juuri sillä tavalla
kuin se kunnan päättäjille ja virkamiehille milloinkin sattuu minäkin aikana sopimaan (esimerkiksi pätevät työntekijät sosiaalihuollossa).

Monissa kohdin kuntalaisella ei ole mitään edellytyksiä saada asiallisia ja lain mukaisia palveluja.
Palveluita, mitä itseään sivistysvaltiona pitävässä maassa on totuttu pitäämään
ns. sivistyneen yhteiskunnan merkkeinä
(mm. terveydenhuolto, koulutus, sosiaalihuolto, vammaispalvelut, lapsi- ja nuorisotyö, vanhustenpalvelut jne).

Jos mielessäsi kuvittelet, että vain ja ainoastaan ennakkoon suoritettu valintatilanne tekisi henkilöstä jotenkin pätevämmän ja paremmmin
alalle soveltuvan
niin siitä on valitettavasti erittäin huonoja kokemuksia (uutisia Ylöjärvi, Lehtimäki, Oulussa epäily jne) tältä vuodelta.

Kansalaisina ja yhteiskunnan jäseninä
meillä on oikeus vaatia, että meitä palvellaan kunnissa ja kaupungeissa
lainmukaisesti ja asiallisesti.
Jo se että kunnissa on otettu esimerkiksi epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lasten ja perheidein parissa lain vastaisella koulutustasolla työtä
kertoo kyllä siitä miten yhteisesti sovittuja ja laissa määrättyjä asioita
hoidetaan ja halutaan kunnissa ja kaupungeissa hoitaa.

Kuinka kukaan voi kuvitellakaan, että jos kunta rikkoo tietoisesti jo viranomaisen palkatessaan
lakia (ammatillinen pätevyys),
että lakia noudatettaisiin kunnassa
jatkossakaan paremmin tai asiallisemmin
viranomaisten hoitaessa kuntalaisten asioita.
_______________________
Sosionomin koulutus kestää ammattikorkeakouluissa noin 4 vuotta mutta yliopistossa vähintään 6-7 vuotta.


http://www.uta.fi/laitokset/sospol/esittely/sostyo.htm
"...Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. (laki 272/2005).
Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin ja sivuaineopiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa kelpoisuuden tuottavat opinnot.
Ks. http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/pdf05/sostyonpat.pdf

Mutta, kirjoitti:

tässä nykyisessä yhteiskunnassa on kuntatasolla otettu lainsäädännön noudattaminen ihan omiin käsiin ja jokainen kunta haluaisi noudattaa yhteisesti sovittuja lakejamme juuri sillä tavalla
kuin se kunnan päättäjille ja virkamiehille milloinkin sattuu minäkin aikana sopimaan (esimerkiksi pätevät työntekijät sosiaalihuollossa).

Monissa kohdin kuntalaisella ei ole mitään edellytyksiä saada asiallisia ja lain mukaisia palveluja.
Palveluita, mitä itseään sivistysvaltiona pitävässä maassa on totuttu pitäämään
ns. sivistyneen yhteiskunnan merkkeinä
(mm. terveydenhuolto, koulutus, sosiaalihuolto, vammaispalvelut, lapsi- ja nuorisotyö, vanhustenpalvelut jne).

Jos mielessäsi kuvittelet, että vain ja ainoastaan ennakkoon suoritettu valintatilanne tekisi henkilöstä jotenkin pätevämmän ja paremmmin
alalle soveltuvan
niin siitä on valitettavasti erittäin huonoja kokemuksia (uutisia Ylöjärvi, Lehtimäki, Oulussa epäily jne) tältä vuodelta.

Kansalaisina ja yhteiskunnan jäseninä
meillä on oikeus vaatia, että meitä palvellaan kunnissa ja kaupungeissa
lainmukaisesti ja asiallisesti.
Jo se että kunnissa on otettu esimerkiksi epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lasten ja perheidein parissa lain vastaisella koulutustasolla työtä
kertoo kyllä siitä miten yhteisesti sovittuja ja laissa määrättyjä asioita
hoidetaan ja halutaan kunnissa ja kaupungeissa hoitaa.

Kuinka kukaan voi kuvitellakaan, että jos kunta rikkoo tietoisesti jo viranomaisen palkatessaan
lakia (ammatillinen pätevyys),
että lakia noudatettaisiin kunnassa
jatkossakaan paremmin tai asiallisemmin
viranomaisten hoitaessa kuntalaisten asioita.
_______________________
Sosionomin koulutus kestää ammattikorkeakouluissa noin 4 vuotta mutta yliopistossa vähintään 6-7 vuotta.


http://www.uta.fi/laitokset/sospol/esittely/sostyo.htm
"...Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. (laki 272/2005).
Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin ja sivuaineopiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa kelpoisuuden tuottavat opinnot.
Ks. http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/pdf05/sostyonpat.pdf

Lue lisää

Eihän mitkään valintakokeet ole tae mistään, koska ihmisiä ollaan. Mutta ei sellaisista varmaan haittaakaan olisi, vai mitä?

Mutta, kirjoitti:

tässä nykyisessä yhteiskunnassa on kuntatasolla otettu lainsäädännön noudattaminen ihan omiin käsiin ja jokainen kunta haluaisi noudattaa yhteisesti sovittuja lakejamme juuri sillä tavalla
kuin se kunnan päättäjille ja virkamiehille milloinkin sattuu minäkin aikana sopimaan (esimerkiksi pätevät työntekijät sosiaalihuollossa).

Monissa kohdin kuntalaisella ei ole mitään edellytyksiä saada asiallisia ja lain mukaisia palveluja.
Palveluita, mitä itseään sivistysvaltiona pitävässä maassa on totuttu pitäämään
ns. sivistyneen yhteiskunnan merkkeinä
(mm. terveydenhuolto, koulutus, sosiaalihuolto, vammaispalvelut, lapsi- ja nuorisotyö, vanhustenpalvelut jne).

Jos mielessäsi kuvittelet, että vain ja ainoastaan ennakkoon suoritettu valintatilanne tekisi henkilöstä jotenkin pätevämmän ja paremmmin
alalle soveltuvan
niin siitä on valitettavasti erittäin huonoja kokemuksia (uutisia Ylöjärvi, Lehtimäki, Oulussa epäily jne) tältä vuodelta.

Kansalaisina ja yhteiskunnan jäseninä
meillä on oikeus vaatia, että meitä palvellaan kunnissa ja kaupungeissa
lainmukaisesti ja asiallisesti.
Jo se että kunnissa on otettu esimerkiksi epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä tekemään lasten ja perheidein parissa lain vastaisella koulutustasolla työtä
kertoo kyllä siitä miten yhteisesti sovittuja ja laissa määrättyjä asioita
hoidetaan ja halutaan kunnissa ja kaupungeissa hoitaa.

Kuinka kukaan voi kuvitellakaan, että jos kunta rikkoo tietoisesti jo viranomaisen palkatessaan
lakia (ammatillinen pätevyys),
että lakia noudatettaisiin kunnassa
jatkossakaan paremmin tai asiallisemmin
viranomaisten hoitaessa kuntalaisten asioita.
_______________________
Sosionomin koulutus kestää ammattikorkeakouluissa noin 4 vuotta mutta yliopistossa vähintään 6-7 vuotta.


http://www.uta.fi/laitokset/sospol/esittely/sostyo.htm
"...Sosiaalityöntekijän kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä. (laki 272/2005).
Sosiaalityön pääaineopiskelijat ovat kelpoisia sosiaalityöntekijän tehtäviin ja sivuaineopiskelijoilla on myös mahdollisuus suorittaa kelpoisuuden tuottavat opinnot.
Ks. http://www.uta.fi/laitokset/sospol/opetus/pdf05/sostyonpat.pdf

Lue lisää

vastausta
- ei varmaankaan ole haitaksikaan.
Mutta jos ajatellaan henkilöä, joka tieten tahtoen hakeutuu yliopistoon opiskelemaan valmistuakseen sosiaalityöntekijäksi (vaikka sen 7 vuotta opiskelua) niin harvapa sellaista määrää elämästään ihan vain "huvin vuoksi" sosiaalialan opintoihin uhraisi ja tutkinnonkin suorittaisi. Ja vielä alalle, mitä ei koe omakseen.
Sosiaalityöhön epäsopiva aines karsiutuu varmaan yliopiston pitkien opintovuosien aikana automaattisesti.....

Asia erikseen, kun katselee esimerkiksi professori Taskisen Sossu2007 päivillä pitämää esitelmää.
Kuuntelee niitä niin itsestään selviä asioita, mitä lastensuojelussa esimerkiksi pitäisi ottaa huomioon asiakkaiden kanssa työskenneltäessä. Meinaa oikein itku tulla, kun ajattelee,
että tuollaisten noin itsestään selvien ja normaalien asioiden vuoksi
täytyy professoritason ihmisen pitää
(ja tuhlata aikaansa) esitelmiä lastensuojeluviranomaisille!
Mutta kun on tiedossa epäpätevien lastensuojeluviranomaisten määrä Suomen kunnissa niin ehkä tälläisten esitelmien pito (itsestään selvyydet) selittyykin sitten sillä.

merkka kirjoitti:

Olen nyt asiasta samaa mieltä kun Helinä. Minustakin tuntu, että jos kerran lapsi on kotiin palamassa niin se on tehtävä huomattavasti ennen uuden lapsen syntymistä.

Äiti ja sijoituksessa ollut lapsi tarvitsevaat sitä omaa aikaa, uudelleen kunnolla tutustumista, ihan sitä varmuutta että lapsi on äitille tärkeä ja ettei vauvan tulo muuta mitään, että äiti rakastaa isompata yhtä paljon kun sitä vauvvaa.

Itse kun sain toisen lapsen ja esikoinen oli täyttymässä 3 niin hän tuli mustasukkaiseksi, koska hän ei ollut enää maailman napa vaan toi uusi vauva, joka vaatii kaiken huomion.
Omasta mussukastani tuli yhtäkkiä isoveli, se menetti sen ykköspaikan koska vauva oli se pieni...olin nuori ja tarpeeksi tyhmä, etten osannut ilmeisesti tarpeekseen antaa aikaa esikoiselle. (17v sitten)
Jos näin tekee kotona kasvanut lapsi niin mitenkäs sitten se lapsi joka on ollut vieraassa paikassa asumassa?

Varmaan tulee hyvin vaikea olemaan sekä lapselle että äitille kun se tulisi vasta sen jälkeen kun vauvan kanssa ollaan jo kotona oltua. Lapsi tulisi ihan sen ns. kaaoksen keskelle ja sit on jo myöhässä.

Eli kyllä isompi ekana kotiin, omaa aikaa ja tutustumista ja yhdessä sit odottamaan sitä uutta vauvvelia. Isompi pitää tuntea olevansa yksi heistä ja sen on oltava ekana paikalla . Vaan näin se tuntee itsensä osana perheestä .Minusta.

Sitäpaitsi vauvan tulo tekee varmasti sen, että äiti on väsynyt ja kun vauva vie kaiken huomion niin esikoinen saatta tuntea itsensä ihan hylätyksi. Missä vaiheessa äiti kerkee sit sanomaan, että sinä olet hyvin tärkeä, mutta vauvaa on pieni ja vaati ajan?
Esikoisen pitäisi olla vauvanhoitossa mukana sen vauvvan kotiintulo päivästä lähtien .

Helinä, Sä oot osannut hyvin ymmärtää mun ajatukset vaikka minulla onkin vaiketa joskus ilmaista asioita, auta mua jos mä en ole osanut sitä hyvin sanoiksi pukea.
vai ymmärsikö sen ajatuksen mitä tarkoitan?

Lue lisää

Sä olet onnenpekka, mul ei toivooka, sijaisperhe ja sosialitätit on vastaan koko ajan, eivät anna ees toivookaan paluusta. Siksikö et oon miäs.

Muleitoivooka kirjoitti:

Sä olet onnenpekka, mul ei toivooka, sijaisperhe ja sosialitätit on vastaan koko ajan, eivät anna ees toivookaan paluusta. Siksikö et oon miäs.

muukin syy täytyy olla.
Tiedän, että monet isät on saaneet lapset itselle, mutta näytöt isillä pitää olla oman elämänsä tasapainosta ihan yhtä hyvät kuin äideilläkin.
Ehkä et ole vielä oivaltanut, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, et lapsella olis hyvä ja turvallinen
koti luonasi.
Kerroppa vähän siitä tilanteestasi, niin jospa porukalla opastettaisi sinua alkuun.

amalia kirjoitti:

muukin syy täytyy olla.
Tiedän, että monet isät on saaneet lapset itselle, mutta näytöt isillä pitää olla oman elämänsä tasapainosta ihan yhtä hyvät kuin äideilläkin.
Ehkä et ole vielä oivaltanut, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon, et lapsella olis hyvä ja turvallinen
koti luonasi.
Kerroppa vähän siitä tilanteestasi, niin jospa porukalla opastettaisi sinua alkuun.

Lue lisää

tämä "syy ja opastus" pitäisi näkyä lapselle tehdyssä ja vanhempienkin elämää koskevassa lainmukaisesti laaditussa Huoltosuunnitelmassa.

Ja jota tietyin väliajoin pitäisi
jokaisen huostaanotetun ja sijoitetun
lapsen ja nuoren kohdalla ihan jopa tarkistaakin ..............

lain mukaanhan kirjoitti:

tämä "syy ja opastus" pitäisi näkyä lapselle tehdyssä ja vanhempienkin elämää koskevassa lainmukaisesti laaditussa Huoltosuunnitelmassa.

Ja jota tietyin väliajoin pitäisi
jokaisen huostaanotetun ja sijoitetun
lapsen ja nuoren kohdalla ihan jopa tarkistaakin ..............

Lue lisää

mutta tämä isä kertoi niin vähän, ettei siitä voi vielä mitään päätellä.
Jospa hän vastaisi, niin oltais viisaampia.

amalia kirjoitti:

mutta tämä isä kertoi niin vähän, ettei siitä voi vielä mitään päätellä.
Jospa hän vastaisi, niin oltais viisaampia.

Kun katsoo taaksepäin näitä lastensuojelijoiden toimia, niin luulen, että varsinkin yksinhuoltajaäitien lasten huostaanotoissa on kartoitus isän osalta laiminlyöty. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään olevani oikeassa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kun katsoo taaksepäin näitä lastensuojelijoiden toimia, niin luulen, että varsinkin yksinhuoltajaäitien lasten huostaanotoissa on kartoitus isän osalta laiminlyöty. Toivon olevani väärässä, mutta pelkään olevani oikeassa.

Lue lisää

molempien vanhempien olemassaolonkaan suhteen
niin yliopistotason tutkimuksenkin mukaan
osalta huostanotetuista ja sijoitetuista lapsista ja nuorista puuttuu todellakin kokonaan koko lain määräämä
Huoltosuunnitelma.

Samaa on kirjoittanut myös tällä palstalla nimimerkki "Yksi sossu". Heidän kunnassa oli huostaanotetuille lapsille ja nuorille tehty
elämän tilanteen kartoitus
ja sitten oli tehty kartoituksien jälkeen lain määräämä Huoltosuunnitelma.
Kunnassa oli siis aiempina vuosina
huostaanotettu ja sijoitettu lapsia,
keiden huostaanottoon kunnan asiakirjoista
ei löytynyt huostaanoton syytä....

Mutta Huoltosuunnitelman tekokoaan ei takaa
että lapsen vanhemmat tietäisivät huostaanoton syyn. Yhtä monenlaista lapsen ja nuoren ihmisen Huoltosuunnitelmaa
kuin on sossuja Suomessa,
että silleen.....

Sophien valinta. Äiti pistettiin valitsemaan, kun vain yhden sai kahdesta lapsestaan pelastaa. Ei ole kaukana nykyjärjestelmän tuomioista.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Sophien valinta. Äiti pistettiin valitsemaan, kun vain yhden sai kahdesta lapsestaan pelastaa. Ei ole kaukana nykyjärjestelmän tuomioista.

oli se, jossa kuvastuu äidin rakkaus.

Se tarina joka on tosi,kun äiti oli poikiensa kanssa Titanic laivassa ja hänellä oli vauva sylissä. Hän oli itse vauvan kanssa heiveröisesti täyteen ahdetussa pelastusveneessä ja muut hänen poikansa olivat Titanic laivan kannella, kun eivät mahtuneet pelastusveneeseen. Pojat huusivat : äiti hukutaan yhdessä, äiti hyppäsi vauvan kanssa Titanic laivan kannelle poikiensa luo ja he hukkuivat yhdessä. Näin on Helinä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Sophien valinta. Äiti pistettiin valitsemaan, kun vain yhden sai kahdesta lapsestaan pelastaa. Ei ole kaukana nykyjärjestelmän tuomioista.

tietenkään ei seuraukset samanlaisia. Tein valinnan iän perusteella. Nykyään sisarukset tappelevat hirveästi kun näkevät. Silloin ei mistään semmoisesta kyse. Piti vaan valita.

ja vielä karmaisevampaa kirjoitti:

oli se, jossa kuvastuu äidin rakkaus.

Se tarina joka on tosi,kun äiti oli poikiensa kanssa Titanic laivassa ja hänellä oli vauva sylissä. Hän oli itse vauvan kanssa heiveröisesti täyteen ahdetussa pelastusveneessä ja muut hänen poikansa olivat Titanic laivan kannella, kun eivät mahtuneet pelastusveneeseen. Pojat huusivat : äiti hukutaan yhdessä, äiti hyppäsi vauvan kanssa Titanic laivan kannelle poikiensa luo ja he hukkuivat yhdessä. Näin on Helinä.

Lue lisää

nk.erotettu lapsi (tyttö) on aivan sairaalloisen hulaantunut titanic asioihin ja katselee (katselsisi)elokuvaa pakonomaisesti. Itse en muista tuota kohtausta, siitä on kauna kun olen elokuvan nähnyt.

olin tuossa sophien tilante... kirjoitti:

tietenkään ei seuraukset samanlaisia. Tein valinnan iän perusteella. Nykyään sisarukset tappelevat hirveästi kun näkevät. Silloin ei mistään semmoisesta kyse. Piti vaan valita.

Lue lisää

Sinun vankka elämänkokemuksesi saamatta. Sinun hieno, kokemusrikas, Sinun turvallisuutesi, Sinun oma elämänperintösi , huh, kaikki jäi Häneltä saamatta.

Mitä kaikkea olisittekaan voineet tehdä yhdessä. miten hän olisi kypsynyt Sinun kypsyydessäsi, huh, kuinka paljon häneltä jäikään saamatta.

Et Sinä olisi ollut liian väsynyt, sillä voimia annetaan sitä mukaan kuin tilanne vaatii, annetaan ihan varmasi, ei minultakaan ole koskaan jäänyt olemaan saamatta.

äitinä kirjoitti:

nk.erotettu lapsi (tyttö) on aivan sairaalloisen hulaantunut titanic asioihin ja katselee (katselsisi)elokuvaa pakonomaisesti. Itse en muista tuota kohtausta, siitä on kauna kun olen elokuvan nähnyt.

Lue lisää

kokee kaiken, joutuu jäsntelemään tärkeyden elämässä. Pitäytyy silmä tiukkana kuvassa, etsien sieltä, että löytääkö niitä kärsimyksiä, kokemuksia muiden elämänä, kuin mitä on itse elänyt. Jos löytyisi elokuvasta, jokin yhdistävä asia, jokin järkeen käyvä seikka,mikä pitää ihmiset koossa, yhdistäjänä, mikä pitää järjen kylmänä siltä tulevalta, väistämättömältä.

Lohtua voi myös saada toisten epätoivosta, ratkaisumalleista kaoottisuuden keskellä, tai vain huomatakseen, ettei apua löydy, on vain kohtalo. Ja siihen on tyytyminen.

suurentelette ja vääntelette tätä asiaa. Kuka tässä on puhunut mistään uusista syistä, tai asioiden vaikeuttamisista.
Alottaja kysyi neuvoa, "miten huostat puretaan".
Ei missään vaiheessa ole ollut puhettakaan muusta, kuin huostan purkamisesta, jota myös sossu puoltaa.
Vain käytännön asioista ja ajankohdasta ja toteutumisaikataulusta.
Miksi pitää kaikki vääntää niin ihmeellisesti?
Tämä äiti käy synnyttämässä vauvansa ja tammikuun lopulla menee luultavasti vauvansa kanssa neuvottelemaan esikoisen kotiutusaikataulusta.
Hän kysyi vain mitä kaikkea hänen pitäisi tietää ja mitä on vielä odotettavissa, ennen kuin lapsi pääsee kotiin.
Mitä todennäköisimmin kuukauden ehkä viimeistään parin kuukauden kuluttua, lapsi voi jo muuttaa.
Varmaankin ensin on muutaman kerran pidennetty viikonloppu tai koko viikko kotona lomalla totuttelemassa oman perheen elämään ja sen jälkeen homma on selvä. Näin ne asiat yleensä huostan purussa etenee ja siitähän tämä äiti juuri kyseli.
Vai onko mulla noin paha luetun ymmärtämisvaikeus.
Jos olen äidin kysymykset aivan väärin ymmärtänyt, niin auttakaa hitossa minua ymmärtämään mitä siinä tarkotettiin.

amalia kirjoitti:

suurentelette ja vääntelette tätä asiaa. Kuka tässä on puhunut mistään uusista syistä, tai asioiden vaikeuttamisista.
Alottaja kysyi neuvoa, "miten huostat puretaan".
Ei missään vaiheessa ole ollut puhettakaan muusta, kuin huostan purkamisesta, jota myös sossu puoltaa.
Vain käytännön asioista ja ajankohdasta ja toteutumisaikataulusta.
Miksi pitää kaikki vääntää niin ihmeellisesti?
Tämä äiti käy synnyttämässä vauvansa ja tammikuun lopulla menee luultavasti vauvansa kanssa neuvottelemaan esikoisen kotiutusaikataulusta.
Hän kysyi vain mitä kaikkea hänen pitäisi tietää ja mitä on vielä odotettavissa, ennen kuin lapsi pääsee kotiin.
Mitä todennäköisimmin kuukauden ehkä viimeistään parin kuukauden kuluttua, lapsi voi jo muuttaa.
Varmaankin ensin on muutaman kerran pidennetty viikonloppu tai koko viikko kotona lomalla totuttelemassa oman perheen elämään ja sen jälkeen homma on selvä. Näin ne asiat yleensä huostan purussa etenee ja siitähän tämä äiti juuri kyseli.
Vai onko mulla noin paha luetun ymmärtämisvaikeus.
Jos olen äidin kysymykset aivan väärin ymmärtänyt, niin auttakaa hitossa minua ymmärtämään mitä siinä tarkotettiin.

Lue lisää

jolle ei ole koskaan sopiva aika.
Joskus on amalia siten, että aika valitsee meidät, me emme aikaamme.
Mutta ne jotka odot sitä sopivaa aikaa, niin ehkä seuraavalla kerralla, on jo jotain muuta, joka ei teekään sitä aikaa sopivaksi.

Kuka silloin määrää toisen ajan. Jos se henkilö joka hoitaa vauvaa, jo kokemustakin on, hän katsoo jaksavansa, eli hän tietää jo entuudestaan, mitä nuo kaikki tuovat tullessaan.
Mikä oikeus meillä on väheksyä hänen määrittelemää aikaa, onko meillä oikeus laittaa matalaksi hänen omat ajatuksensa hetken soivuudesta.
Kun kerrot kirjoituksen aloittajan kysyvän mit hänen pitäisi tehdä, hän ei kysy sinulta amalia haluaako hän lapsen kotiin, hän ei kysy sitä amalia sinulta. Hän kysyy ja varmentaa tietojaan, koska hän haluaa oman rakkaan lapsensa jo kotiin, hän miettii aikaa, miettii raittiuttaan, hän miettii vauvaa ja etenkin hän miettii vielä sijoitettuna olevaa lastaan. Hän pitää aikaa pitkänä.
Sinä puhut hormnitoiminnasta ja ties mistä. Sitäkö hän kysyy, siihenkö hän haluaa vastauksia.
Meidän kaikkien kokemukset ovat omiamme.
Mutta me voimme lukea, mitä hän kysyy ja yrittää asettua hänen tilaansa. Yrittää ymmärtää toiveitaan, odotuksiaan, joita jo ilmeisesti on ollut kauan.
Sinä amalia ihmettelet, että oletko ymmärtänyt oikein, vai väärin, vai miten. Ihmettelen miksi sinä annat tälle kysyjälle tuollaisia vastauksia. Melkein kaikilla jo hätä täällä, jotka ovat olleet huostassa tilanteessa. Jos kotiutus ei tapahdu nyt sitä vain pitkitetään.
näin tahtoo olla, ikävä kyllä, niin kuin itsekin mainitsit, että kaikki ei tapahdu siinä silmänräpäyksessä.
Mutta kerran vielä, kun homma pitkittyy, se myös mutkistuu.
Eli mielestäni pitäisi kuunnella asian osaista ja panostaa hänen hyvinvointiinsa.
Kyllä ymmärsimme amalia, että sinä ajattelit, että se ei ole hänen, tai lapsen hyvinvointia, jos nyt tuossa vielä lapsi kotiutetan.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että äiti tässä tietää myös jopa niin paljon, että on ilmeisesti hätääntynyt itsekin sosiaalivirkailijan reaktioista kun vauvakin syntyy.

Miksi äitiä ei ole rauhoitettu aikataululla, jonka laki velvoittaa tekemään, huostassaöpidon arvioitu kesto. Asiat, jotka tehdään, että perhe saadaan jälleenyhdistettyä. Mitkä asiat siihen vaikuttaa.
Eikö olisi sosiaaliviranomaisen pitänyt mennä vähän itseensä ja ajatella, tässä on äiti, joka nyt tässä tilassa tarvitsee vankat suunnitelmat, että hän voi turvallisilla mielin viedä odotuksen loppuun, turvallisin mielin synnyttää.
Sanoisinpa monesti viisauden tosiaankin lisäävän tuskaa,niin kuin sanotaan, mutta tieto tässä tapauksessa olisi lisännyt TURVALLISUUTTA. Pelkkä kirjoitus papereihin peheen jälleenyhdistämis tavoitteista ei aina riitä.

kun olet niitä ihmisiä kirjoitti:

jolle ei ole koskaan sopiva aika.
Joskus on amalia siten, että aika valitsee meidät, me emme aikaamme.
Mutta ne jotka odot sitä sopivaa aikaa, niin ehkä seuraavalla kerralla, on jo jotain muuta, joka ei teekään sitä aikaa sopivaksi.

Kuka silloin määrää toisen ajan. Jos se henkilö joka hoitaa vauvaa, jo kokemustakin on, hän katsoo jaksavansa, eli hän tietää jo entuudestaan, mitä nuo kaikki tuovat tullessaan.
Mikä oikeus meillä on väheksyä hänen määrittelemää aikaa, onko meillä oikeus laittaa matalaksi hänen omat ajatuksensa hetken soivuudesta.
Kun kerrot kirjoituksen aloittajan kysyvän mit hänen pitäisi tehdä, hän ei kysy sinulta amalia haluaako hän lapsen kotiin, hän ei kysy sitä amalia sinulta. Hän kysyy ja varmentaa tietojaan, koska hän haluaa oman rakkaan lapsensa jo kotiin, hän miettii aikaa, miettii raittiuttaan, hän miettii vauvaa ja etenkin hän miettii vielä sijoitettuna olevaa lastaan. Hän pitää aikaa pitkänä.
Sinä puhut hormnitoiminnasta ja ties mistä. Sitäkö hän kysyy, siihenkö hän haluaa vastauksia.
Meidän kaikkien kokemukset ovat omiamme.
Mutta me voimme lukea, mitä hän kysyy ja yrittää asettua hänen tilaansa. Yrittää ymmärtää toiveitaan, odotuksiaan, joita jo ilmeisesti on ollut kauan.
Sinä amalia ihmettelet, että oletko ymmärtänyt oikein, vai väärin, vai miten. Ihmettelen miksi sinä annat tälle kysyjälle tuollaisia vastauksia. Melkein kaikilla jo hätä täällä, jotka ovat olleet huostassa tilanteessa. Jos kotiutus ei tapahdu nyt sitä vain pitkitetään.
näin tahtoo olla, ikävä kyllä, niin kuin itsekin mainitsit, että kaikki ei tapahdu siinä silmänräpäyksessä.
Mutta kerran vielä, kun homma pitkittyy, se myös mutkistuu.
Eli mielestäni pitäisi kuunnella asian osaista ja panostaa hänen hyvinvointiinsa.
Kyllä ymmärsimme amalia, että sinä ajattelit, että se ei ole hänen, tai lapsen hyvinvointia, jos nyt tuossa vielä lapsi kotiutetan.
Mutta edelleen olen sitä mieltä, että äiti tässä tietää myös jopa niin paljon, että on ilmeisesti hätääntynyt itsekin sosiaalivirkailijan reaktioista kun vauvakin syntyy.

Miksi äitiä ei ole rauhoitettu aikataululla, jonka laki velvoittaa tekemään, huostassaöpidon arvioitu kesto. Asiat, jotka tehdään, että perhe saadaan jälleenyhdistettyä. Mitkä asiat siihen vaikuttaa.
Eikö olisi sosiaaliviranomaisen pitänyt mennä vähän itseensä ja ajatella, tässä on äiti, joka nyt tässä tilassa tarvitsee vankat suunnitelmat, että hän voi turvallisilla mielin viedä odotuksen loppuun, turvallisin mielin synnyttää.
Sanoisinpa monesti viisauden tosiaankin lisäävän tuskaa,niin kuin sanotaan, mutta tieto tässä tapauksessa olisi lisännyt TURVALLISUUTTA. Pelkkä kirjoitus papereihin peheen jälleenyhdistämis tavoitteista ei aina riitä.

Lue lisää

lukea, kuten jotkut ja nähdä siellä sellaistakin mitä ei ole koskaan kirjoitettu, niin en nähnyt, että äiti olisi sanonut olevansa nyt heti valmis lapsen kotiutukseen ja hän aivan selvästi kirjoitti, että seuraava huostanpurkua käsittelevä kokous on tammikuun lopulla. Eli aivan selkeä aikataulu on jo olemassa. Äiti voi siis aivan rauhallisin mielin mennä synnyttämään ja hän tietää, että asiat sijoitetun lapsen osalta etenevät omalla painollaan koko ajan. Ei hänellä ole edes mitään pelkoa siitä, että tulisi jotain esteitä.
Sinä se häntä olet tässä pelotellut asioiden mutkistumisesta, en minä.
Minusta tämä asia etenee suunnitelman mukaisesti omaa tahtiaan. Älä maalaile uhkakuvia, joita ei ole olemassa. Äitihän kirjoitti, että purkua puoltavat kaikki osapuolet, sossut ja sijarit, miksi sinun siis pitää saada äiti pelkäämään, vaikka mitään syytä siihen ei ole nähtävissä.

amalia kirjoitti:

lukea, kuten jotkut ja nähdä siellä sellaistakin mitä ei ole koskaan kirjoitettu, niin en nähnyt, että äiti olisi sanonut olevansa nyt heti valmis lapsen kotiutukseen ja hän aivan selvästi kirjoitti, että seuraava huostanpurkua käsittelevä kokous on tammikuun lopulla. Eli aivan selkeä aikataulu on jo olemassa. Äiti voi siis aivan rauhallisin mielin mennä synnyttämään ja hän tietää, että asiat sijoitetun lapsen osalta etenevät omalla painollaan koko ajan. Ei hänellä ole edes mitään pelkoa siitä, että tulisi jotain esteitä.
Sinä se häntä olet tässä pelotellut asioiden mutkistumisesta, en minä.
Minusta tämä asia etenee suunnitelman mukaisesti omaa tahtiaan. Älä maalaile uhkakuvia, joita ei ole olemassa. Äitihän kirjoitti, että purkua puoltavat kaikki osapuolet, sossut ja sijarit, miksi sinun siis pitää saada äiti pelkäämään, vaikka mitään syytä siihen ei ole nähtävissä.

Lue lisää

kun tiedät niin hyvin?

amalia kirjoitti:

lukea, kuten jotkut ja nähdä siellä sellaistakin mitä ei ole koskaan kirjoitettu, niin en nähnyt, että äiti olisi sanonut olevansa nyt heti valmis lapsen kotiutukseen ja hän aivan selvästi kirjoitti, että seuraava huostanpurkua käsittelevä kokous on tammikuun lopulla. Eli aivan selkeä aikataulu on jo olemassa. Äiti voi siis aivan rauhallisin mielin mennä synnyttämään ja hän tietää, että asiat sijoitetun lapsen osalta etenevät omalla painollaan koko ajan. Ei hänellä ole edes mitään pelkoa siitä, että tulisi jotain esteitä.
Sinä se häntä olet tässä pelotellut asioiden mutkistumisesta, en minä.
Minusta tämä asia etenee suunnitelman mukaisesti omaa tahtiaan. Älä maalaile uhkakuvia, joita ei ole olemassa. Äitihän kirjoitti, että purkua puoltavat kaikki osapuolet, sossut ja sijarit, miksi sinun siis pitää saada äiti pelkäämään, vaikka mitään syytä siihen ei ole nähtävissä.

Lue lisää

asiatoikein´ja vain amalia on oikeutettu kirjoittamaan tänne.
Koskavain hänen mielipiteensä ovat tarkeitä!

amalia kirjoitti:

lukea, kuten jotkut ja nähdä siellä sellaistakin mitä ei ole koskaan kirjoitettu, niin en nähnyt, että äiti olisi sanonut olevansa nyt heti valmis lapsen kotiutukseen ja hän aivan selvästi kirjoitti, että seuraava huostanpurkua käsittelevä kokous on tammikuun lopulla. Eli aivan selkeä aikataulu on jo olemassa. Äiti voi siis aivan rauhallisin mielin mennä synnyttämään ja hän tietää, että asiat sijoitetun lapsen osalta etenevät omalla painollaan koko ajan. Ei hänellä ole edes mitään pelkoa siitä, että tulisi jotain esteitä.
Sinä se häntä olet tässä pelotellut asioiden mutkistumisesta, en minä.
Minusta tämä asia etenee suunnitelman mukaisesti omaa tahtiaan. Älä maalaile uhkakuvia, joita ei ole olemassa. Äitihän kirjoitti, että purkua puoltavat kaikki osapuolet, sossut ja sijarit, miksi sinun siis pitää saada äiti pelkäämään, vaikka mitään syytä siihen ei ole nähtävissä.

Lue lisää

Jos jokin huostaanotto- tai huostassapito tai kotiutussuunnitelma on tehty, niin se on tehty yli 9 kk sitten ja pitää nyt muuttaa, tai oikeastaan olisi pitänyt muuttaa jo ajat sitten. Omalla painollaan ei mikään suju, koska meidän elämäämme ei virkamiehet tässä maassa suunnittele. Virkamiehet palvelevat meitä sen mukaan, miten me täällä elämämme suunnittelevat. Virkamiehet eivät elä meidän elämäämme, mutta me vaikutamme virkamiesten jokapäiväiseen työhön, koska meidän rahoilla he saavat ruokaa jääkaappiinsa, ei toisinpäin, kuten niin moni täällä tuntuu kuvittelevan.
Ok, virkamiehet suunnittelivat lapsen kotiutusaikataulun ja sitä lähdettiin onnistuneesti toteuttamaan, mutta vauvapa päättikin muuttaa kaiken 9 kk sitten. Tämä aiheuttaa sen, että sisaruksen kotiuttaminen pitää aikaistaa, niin että hän on kotona ennen kuin vauva tulee. Näin korjataan edes osittain se, mitä tuolle lapselle on tapahtunut. Järjestyksen on oltava se, että vanhempi lapsi on siellä kotona ja sinne tulee sitten hänen nuorempi sisaruksensa vauvana. Näin se olisi pitänyt mennä ja vielä ehtii. Hän voi halutessaan mennä vierailulle sijaisperheeseen kodistaan päin, jos sinne ikävöi. Näin hänen pelätty turvattomuudentunteensa estyy. Hänen on kuitenkin oltava siellä omassa kodissaan ENNEN vauvaa, konkreettisesti, vastaanottamassa vauvaa laitokselta.
Hänelle pitää jäädä se mielikuva myöhäisempää elämäänsä varten, että hän oli.

ymmärtää kirjoitti:

asiatoikein´ja vain amalia on oikeutettu kirjoittamaan tänne.
Koskavain hänen mielipiteensä ovat tarkeitä!

vai tarkotatko, ettei mun pitäisi ollenkaan tänne kirjottaa ja ilmaista omaa näkemystäni? Miten se on toisilta pois, jos lisään oman mielipiteeni?
Koska olen kieltänyt toisia kirjottamasta tai väittänyt olevani yksin oikeassa?
Jos esittää tuollaisia väitteitä pitää pystyä ne jotenkin tosiksi osoittamaan.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos jokin huostaanotto- tai huostassapito tai kotiutussuunnitelma on tehty, niin se on tehty yli 9 kk sitten ja pitää nyt muuttaa, tai oikeastaan olisi pitänyt muuttaa jo ajat sitten. Omalla painollaan ei mikään suju, koska meidän elämäämme ei virkamiehet tässä maassa suunnittele. Virkamiehet palvelevat meitä sen mukaan, miten me täällä elämämme suunnittelevat. Virkamiehet eivät elä meidän elämäämme, mutta me vaikutamme virkamiesten jokapäiväiseen työhön, koska meidän rahoilla he saavat ruokaa jääkaappiinsa, ei toisinpäin, kuten niin moni täällä tuntuu kuvittelevan.
Ok, virkamiehet suunnittelivat lapsen kotiutusaikataulun ja sitä lähdettiin onnistuneesti toteuttamaan, mutta vauvapa päättikin muuttaa kaiken 9 kk sitten. Tämä aiheuttaa sen, että sisaruksen kotiuttaminen pitää aikaistaa, niin että hän on kotona ennen kuin vauva tulee. Näin korjataan edes osittain se, mitä tuolle lapselle on tapahtunut. Järjestyksen on oltava se, että vanhempi lapsi on siellä kotona ja sinne tulee sitten hänen nuorempi sisaruksensa vauvana. Näin se olisi pitänyt mennä ja vielä ehtii. Hän voi halutessaan mennä vierailulle sijaisperheeseen kodistaan päin, jos sinne ikävöi. Näin hänen pelätty turvattomuudentunteensa estyy. Hänen on kuitenkin oltava siellä omassa kodissaan ENNEN vauvaa, konkreettisesti, vastaanottamassa vauvaa laitokselta.
Hänelle pitää jäädä se mielikuva myöhäisempää elämäänsä varten, että hän oli.

Lue lisää

eikä myös voi mennä. Tässä ei ollut kysymyksessä perustetton huost.otto, vaan syyt ovat olleet aivan selvät, jotka äitikin jo myönsi. Tuon esittämäsi perusteella, ei olisi äidin tarvinnut muuta, kuin hankkiutua raskaaksi välittömästi, niin huosta olisi pitänyt purkaa, koska uusi vauva oli tulossa, vaikka
asiat olisi muuten kotona olleet ennallaan, eli huonosti.
Virkamiesten kuuluu huolehtia, että mennään tehtyjen
suunnitelmien mukaan.
se mitä esim. tässä tapauksessa äiti tekee suunnitelmien ulkopuolella ei voi vaikuttaa alkup. kuntoutusohjelmaan ja kotiutussuunnitelmaan.
Liian moni kotiutus on epäonnistunut liiallisen hätäilyn vuoksi. Minusta tässä sossu hoitaa hommaansa mitä ilmeisimmin ammattitaitoisesti ja kaikkien parasta viimekädessä ajatellen.

amalia kirjoitti:

eikä myös voi mennä. Tässä ei ollut kysymyksessä perustetton huost.otto, vaan syyt ovat olleet aivan selvät, jotka äitikin jo myönsi. Tuon esittämäsi perusteella, ei olisi äidin tarvinnut muuta, kuin hankkiutua raskaaksi välittömästi, niin huosta olisi pitänyt purkaa, koska uusi vauva oli tulossa, vaikka
asiat olisi muuten kotona olleet ennallaan, eli huonosti.
Virkamiesten kuuluu huolehtia, että mennään tehtyjen
suunnitelmien mukaan.
se mitä esim. tässä tapauksessa äiti tekee suunnitelmien ulkopuolella ei voi vaikuttaa alkup. kuntoutusohjelmaan ja kotiutussuunnitelmaan.
Liian moni kotiutus on epäonnistunut liiallisen hätäilyn vuoksi. Minusta tässä sossu hoitaa hommaansa mitä ilmeisimmin ammattitaitoisesti ja kaikkien parasta viimekädessä ajatellen.

Lue lisää

Huostaanoton syyt ovat poistuneen. Lapsi on siis palautettava heti, koska ei vierasta tai pelkää vanhempiaan ja saa uuden siskon.
Saattaa olla, että kotiutusprosessi olisi voinut olla pitkän kaavan mukaan, mutta koska tulee vauva, niin alkuperäisestä kotiutusta on aikaistettava, vaikka pitkän kaavan suunnittelija (aikuinen virkamies) loukkaantuisi virkatien ohituksesta. Ei voi mitään, menköön vaikka terapiaan.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Huostaanoton syyt ovat poistuneen. Lapsi on siis palautettava heti, koska ei vierasta tai pelkää vanhempiaan ja saa uuden siskon.
Saattaa olla, että kotiutusprosessi olisi voinut olla pitkän kaavan mukaan, mutta koska tulee vauva, niin alkuperäisestä kotiutusta on aikaistettava, vaikka pitkän kaavan suunnittelija (aikuinen virkamies) loukkaantuisi virkatien ohituksesta. Ei voi mitään, menköön vaikka terapiaan.

Lue lisää

on ollut alko-ongelmat äidillä, niin silloin mennään aina pitkän kaavan mukaan jonka välttämättömyyden jokainen joka vähänkään päihderiippuvuuksista tietää, ymmärtää. Ei riitä pelkkä sana ja muutaman kuukauden päihteettömyys. En väitä, että ko. tapauksessa olisi niin, vaan puhun yleisellä tasolla.
Luultavasti kyseisessä tapauksessa on asiat ihan hyvällä mallilla, silti on varovaisuus paikallaan.
Se, että perheeseen syntyy uusi vauva, ei ole mikään osoitus siitä, että oltais vahvoilla irti päihteistä ja se on se huostan syy alunperin ollut ja siitä myös näytöt on annettava ja määrätty aika ilman päihteitä on täytyttävä, jotta riittävä luotto saavutettaisi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos jokin huostaanotto- tai huostassapito tai kotiutussuunnitelma on tehty, niin se on tehty yli 9 kk sitten ja pitää nyt muuttaa, tai oikeastaan olisi pitänyt muuttaa jo ajat sitten. Omalla painollaan ei mikään suju, koska meidän elämäämme ei virkamiehet tässä maassa suunnittele. Virkamiehet palvelevat meitä sen mukaan, miten me täällä elämämme suunnittelevat. Virkamiehet eivät elä meidän elämäämme, mutta me vaikutamme virkamiesten jokapäiväiseen työhön, koska meidän rahoilla he saavat ruokaa jääkaappiinsa, ei toisinpäin, kuten niin moni täällä tuntuu kuvittelevan.
Ok, virkamiehet suunnittelivat lapsen kotiutusaikataulun ja sitä lähdettiin onnistuneesti toteuttamaan, mutta vauvapa päättikin muuttaa kaiken 9 kk sitten. Tämä aiheuttaa sen, että sisaruksen kotiuttaminen pitää aikaistaa, niin että hän on kotona ennen kuin vauva tulee. Näin korjataan edes osittain se, mitä tuolle lapselle on tapahtunut. Järjestyksen on oltava se, että vanhempi lapsi on siellä kotona ja sinne tulee sitten hänen nuorempi sisaruksensa vauvana. Näin se olisi pitänyt mennä ja vielä ehtii. Hän voi halutessaan mennä vierailulle sijaisperheeseen kodistaan päin, jos sinne ikävöi. Näin hänen pelätty turvattomuudentunteensa estyy. Hänen on kuitenkin oltava siellä omassa kodissaan ENNEN vauvaa, konkreettisesti, vastaanottamassa vauvaa laitokselta.
Hänelle pitää jäädä se mielikuva myöhäisempää elämäänsä varten, että hän oli.

Lue lisää

avaat ikkunoita ja ovia, tuuletat kunnolla, avaatnäkökulmia tarkasteltaviksi muiltakin kanteilta.
Ihanan monipuolinen ajattelutapa Sinulla Helinä.

Se ei ahdista olenkaan, ei edes silloin, kun se puhuttaa!

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos jokin huostaanotto- tai huostassapito tai kotiutussuunnitelma on tehty, niin se on tehty yli 9 kk sitten ja pitää nyt muuttaa, tai oikeastaan olisi pitänyt muuttaa jo ajat sitten. Omalla painollaan ei mikään suju, koska meidän elämäämme ei virkamiehet tässä maassa suunnittele. Virkamiehet palvelevat meitä sen mukaan, miten me täällä elämämme suunnittelevat. Virkamiehet eivät elä meidän elämäämme, mutta me vaikutamme virkamiesten jokapäiväiseen työhön, koska meidän rahoilla he saavat ruokaa jääkaappiinsa, ei toisinpäin, kuten niin moni täällä tuntuu kuvittelevan.
Ok, virkamiehet suunnittelivat lapsen kotiutusaikataulun ja sitä lähdettiin onnistuneesti toteuttamaan, mutta vauvapa päättikin muuttaa kaiken 9 kk sitten. Tämä aiheuttaa sen, että sisaruksen kotiuttaminen pitää aikaistaa, niin että hän on kotona ennen kuin vauva tulee. Näin korjataan edes osittain se, mitä tuolle lapselle on tapahtunut. Järjestyksen on oltava se, että vanhempi lapsi on siellä kotona ja sinne tulee sitten hänen nuorempi sisaruksensa vauvana. Näin se olisi pitänyt mennä ja vielä ehtii. Hän voi halutessaan mennä vierailulle sijaisperheeseen kodistaan päin, jos sinne ikävöi. Näin hänen pelätty turvattomuudentunteensa estyy. Hänen on kuitenkin oltava siellä omassa kodissaan ENNEN vauvaa, konkreettisesti, vastaanottamassa vauvaa laitokselta.
Hänelle pitää jäädä se mielikuva myöhäisempää elämäänsä varten, että hän oli.

Lue lisää

olla ja solmia hyvää kiinteää suhdetta tulevaan isos./isov.: jeen, heille pääsee kehittymään oikein hieno, salaisuuksia, yhteistä odotusta täynnä oleva tunnelma. Ja äidillä on mukava olla "laitoksella", kun tietää, että ihkaoma perhe on heitä odottamassa.

Tämän kun sosiaali lukee hän varmaan kuolee onnesta!

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Huostaanoton syyt ovat poistuneen. Lapsi on siis palautettava heti, koska ei vierasta tai pelkää vanhempiaan ja saa uuden siskon.
Saattaa olla, että kotiutusprosessi olisi voinut olla pitkän kaavan mukaan, mutta koska tulee vauva, niin alkuperäisestä kotiutusta on aikaistettava, vaikka pitkän kaavan suunnittelija (aikuinen virkamies) loukkaantuisi virkatien ohituksesta. Ei voi mitään, menköön vaikka terapiaan.

Lue lisää

muutenkin sosiaaloporukoihin, koska saavathan jotkut valtion laitoksissa työskentelevät virkamiehet niskahierontaa.
Voisi sosiaalialan väki saada v.2008 liittojensa tukemana "yksilökohtaisia" terapiapalveluita, että päätöksistä tulisi OIKEUDENMUKAISEMPIA.
Terapia voisi virkistää ja poistaa heiltä patoutumia, sekä turhia, kalliita vihoitteluja muutenkin jo alistetuille huostaperheille.
Silloin vasta tulisikin todellista säästöä, jos asaa tarkemmin mittailee, säästyy kunnan, valtion siis koko yhteiskunnan varoja.
´Koska ei tehtäisi jumiutuneilla aivoilla enää töitä!

Kiitos kaikille jotka otitte osaa tähän viestiin.

Tiedän ja ymmärrän tarkalleen että huostaanottoni syy on ollut vakava eli alkoholiongelma johon olen saanut apua ja saan edelleen. Myös terapeutilta on tullut lausuntoja eli kuinka meidän hoitosuhde on mennyt ja kuinka se etenee edelleen. Sitä en kuitenkaan näe esteeksi huostan purulle että käyn edelleen terapiassa niinkuin ei tepateuttinikaan.

Syntyvää lasta en ole tehnyt sen tähden että saisin huostaanoton puretuksi muka nopeammin.
Minulta jäi ensimmäisestä viestistäni mainitsematta että minulle kerrottiin sijaishuoltotoimistosta että purku ei kuulemma taphdu tän kevään aikana. Sen tähden kyselin niitä aikataulu asioita.
Ja niinkuin sanoin että ymmärrän kyllä että ei se heti tapahdu, mutta olen asian omassa päässäni miettinyt näin että esikoiseni aloittaa koulun ensi syksynä ja olen toivonut että viimeistään hän olisi jo kotona ja aloittaisi koulun kotipaikkakunnalla. Tietenkin olisi hyvä että kotiutus olisi paljon ennen koulun alkua että saataisiin taas muodostettua omaa perhe elämää ja käytyä kaikkia tunteita läpi, koska kouluuun meno on lapselle suuri elämän muutos myöskin niin kuin tämä syntyvä lapsikin ja sen herättämät tunteet.

Apua tarvitseva kirjoitti:

Kiitos kaikille jotka otitte osaa tähän viestiin.

Tiedän ja ymmärrän tarkalleen että huostaanottoni syy on ollut vakava eli alkoholiongelma johon olen saanut apua ja saan edelleen. Myös terapeutilta on tullut lausuntoja eli kuinka meidän hoitosuhde on mennyt ja kuinka se etenee edelleen. Sitä en kuitenkaan näe esteeksi huostan purulle että käyn edelleen terapiassa niinkuin ei tepateuttinikaan.

Syntyvää lasta en ole tehnyt sen tähden että saisin huostaanoton puretuksi muka nopeammin.
Minulta jäi ensimmäisestä viestistäni mainitsematta että minulle kerrottiin sijaishuoltotoimistosta että purku ei kuulemma taphdu tän kevään aikana. Sen tähden kyselin niitä aikataulu asioita.
Ja niinkuin sanoin että ymmärrän kyllä että ei se heti tapahdu, mutta olen asian omassa päässäni miettinyt näin että esikoiseni aloittaa koulun ensi syksynä ja olen toivonut että viimeistään hän olisi jo kotona ja aloittaisi koulun kotipaikkakunnalla. Tietenkin olisi hyvä että kotiutus olisi paljon ennen koulun alkua että saataisiin taas muodostettua omaa perhe elämää ja käytyä kaikkia tunteita läpi, koska kouluuun meno on lapselle suuri elämän muutos myöskin niin kuin tämä syntyvä lapsikin ja sen herättämät tunteet.

Lue lisää

myös hyvin tärkeä pointti. Viimeistään siiheksi pitäis saada purku tapahtumaan ja mieluiten jo paljon ennen sitä. Ainakin koko kesä pitäis saada olla jo kotona, ettei tule liikaa uutta asiaa kerralla ja sopeutumisia.
Saat varmaan lasta kuitenkin usein kotiin lomille, mikä helpottaa uuteen sisarukseen sopeutumisessa.
Yleensä, ennen kuin huosta kokonaan puretaan, lomien määrää ja pituutta selvästi lisätään. Lapsellasi on siis mahdollisuus tutustua vauvaan ja uusiin systeemeihin teillä.
Pidä ihmeessä kiinni siitä koulun aloituksesta viimeistään, vaikka olenkin sitä mieltä, että sijoituksesta kotiutuva ja vauva yhtäaikaa kotiin ei ole hyvä idea, mutta ei kauaakaan mene, kun vauvan kanssa on rutiinit löytyneet ja voi paremmin keskittyä isompaan lapseen. Kait sinä edes olet sen ymmärtänyt, että tämä on aivan eri tilanne lapsesi kannalta, kuin tavallisen kotona asuvan isomman lapsen kanssa.
Sijoituksesta kotiutuvaa voi huomiontarpeessaan oikein hyvin verrata vauvaan, vain sillä erolla, että vauvat vielä nukkuvat aika paljon. Isompi lapsi siis vaati vielä paljon enemmän.
Se on hyvä ottaa huomioon, että muutto kotiin onnistuu mahd. hyvin.
Tätä tosi seikkaa ei täällä jotkut äidit näytä mitenkään ymmärtävän ja heidän näkemyksensä näyttääkin perustuvan enemmin äidin tunteisiin ja tarpeisiin perheen yhdistämiseksi. Lapsen tarpeille/tunteille ei heidän unelmaperheessään näytä olevan sijaa.
Onneksi lapsesi on jo sen verran iso, että hänelle voi puhumalla selittää jo paljon ja hänellä on varmaan sinusta ja kodistanne jonkinlainen muistikuva ennestäänkin olemassa, ettei tule aivan "outoon" paikkaan.
Ihmettelen kyllä purkuohjelman hitautta, jos nyt lapsi on jo ollut noinkin usein kotilomilla.
Voipi olla, että kaikki, sossu, terapeuttisi ja ketä niitä nyt onkaan haluavat ensin nähdä, miten jaksat vauvan kanssa ja päättävät sitten uudestaan.
Jos sulla tuntuu voimia riittävän sekä fyysiseen, että psyykkiseen jaksamiseen, niin saattaa olla, että purkuaikataulua nopeutetaankin.

puhut ja juuri sillä lämmöllä mitä toinen äiti voi toiselle välittää. sinä ymmärrät tilanteen täysin oikein ja olet ilmeisesti muutenkin empatiaan kykenevä. Tässä kun ei ole kysymys vain tunteista ja tuntemuksista, vaan on katsottava myös ne realiteetit, joita uudet tilanteet tuovat tullessaan.
Sinulle sanoisin oman lapsesi tilanteesta, että ota lapsesi pois tuollaisesta paikasta. Se on myös hyvänä varoittavana esimerkkinä muiden sijoitettujen puolesta. Kaikkien vanhemmat eivät ole yhtä valveutuneita, eivätkä osaa lastensa puolia pitää. Älä sitä myöskään tee kaikessa hiljaisuudessa, vaan saata sij.paikan koko tila myös sossujen tietoon. Oman lapsesi voit siis pelastaa koska vaan, mutta ajattele myös niitä muita.
Saat varmaan uuden paikan lapsellesi, jos vielä tarvetta on. Hyvin usein kyllä "siperia" opettaa ja ehkä jotain on jo opettanutkin, ettei ehkä tarvetta jatkoon olekaan, mutta noita kalliita paikkoja todella riittää, joten toivottavasti löytyisi edes joku paikka missä hinta-laatusuhde olisi kohdallaan.

amalia kirjoitti:

myös hyvin tärkeä pointti. Viimeistään siiheksi pitäis saada purku tapahtumaan ja mieluiten jo paljon ennen sitä. Ainakin koko kesä pitäis saada olla jo kotona, ettei tule liikaa uutta asiaa kerralla ja sopeutumisia.
Saat varmaan lasta kuitenkin usein kotiin lomille, mikä helpottaa uuteen sisarukseen sopeutumisessa.
Yleensä, ennen kuin huosta kokonaan puretaan, lomien määrää ja pituutta selvästi lisätään. Lapsellasi on siis mahdollisuus tutustua vauvaan ja uusiin systeemeihin teillä.
Pidä ihmeessä kiinni siitä koulun aloituksesta viimeistään, vaikka olenkin sitä mieltä, että sijoituksesta kotiutuva ja vauva yhtäaikaa kotiin ei ole hyvä idea, mutta ei kauaakaan mene, kun vauvan kanssa on rutiinit löytyneet ja voi paremmin keskittyä isompaan lapseen. Kait sinä edes olet sen ymmärtänyt, että tämä on aivan eri tilanne lapsesi kannalta, kuin tavallisen kotona asuvan isomman lapsen kanssa.
Sijoituksesta kotiutuvaa voi huomiontarpeessaan oikein hyvin verrata vauvaan, vain sillä erolla, että vauvat vielä nukkuvat aika paljon. Isompi lapsi siis vaati vielä paljon enemmän.
Se on hyvä ottaa huomioon, että muutto kotiin onnistuu mahd. hyvin.
Tätä tosi seikkaa ei täällä jotkut äidit näytä mitenkään ymmärtävän ja heidän näkemyksensä näyttääkin perustuvan enemmin äidin tunteisiin ja tarpeisiin perheen yhdistämiseksi. Lapsen tarpeille/tunteille ei heidän unelmaperheessään näytä olevan sijaa.
Onneksi lapsesi on jo sen verran iso, että hänelle voi puhumalla selittää jo paljon ja hänellä on varmaan sinusta ja kodistanne jonkinlainen muistikuva ennestäänkin olemassa, ettei tule aivan "outoon" paikkaan.
Ihmettelen kyllä purkuohjelman hitautta, jos nyt lapsi on jo ollut noinkin usein kotilomilla.
Voipi olla, että kaikki, sossu, terapeuttisi ja ketä niitä nyt onkaan haluavat ensin nähdä, miten jaksat vauvan kanssa ja päättävät sitten uudestaan.
Jos sulla tuntuu voimia riittävän sekä fyysiseen, että psyykkiseen jaksamiseen, niin saattaa olla, että purkuaikataulua nopeutetaankin.

Lue lisää

Tässähän huostaanotetulle viestitetään, että äiti pystyy hoitamaan vauvan, kunhan vaan esikoinen on poissa jaloista. Onpas hyvä alku lämpimälle sisarussuhteelle. Lapsihan on jo niin iso, että saa varmasti huomiota vauvanhoidon lomassa, koska hän ei enää tarvitse sellaista huomiota mitä vastasyntynyt.
Sensijaan katsoisin, että lapsen pitäminen poissa kotoaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että hän jää sitä äitinsä suomaa huomiota paitsi. Harvoin kuulee noin älytöntä juttua, mitä tässä ketjussa esiintyy.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Tässähän huostaanotetulle viestitetään, että äiti pystyy hoitamaan vauvan, kunhan vaan esikoinen on poissa jaloista. Onpas hyvä alku lämpimälle sisarussuhteelle. Lapsihan on jo niin iso, että saa varmasti huomiota vauvanhoidon lomassa, koska hän ei enää tarvitse sellaista huomiota mitä vastasyntynyt.
Sensijaan katsoisin, että lapsen pitäminen poissa kotoaan tarkoittaa nimenomaan sitä, että hän jää sitä äitinsä suomaa huomiota paitsi. Harvoin kuulee noin älytöntä juttua, mitä tässä ketjussa esiintyy.

Lue lisää

sinusta tuntuu nämä jutut älyttömiltä, koska sulla ei ole hajuakaan huost.otetun lapsen tarpeista, kotiutustilanteessa. Et puhuisi noin, jos asioista tietäisit ja ymmärtäisit.
Olen jo moneen kertaan yrittänyt selittää, että kotiin palaava lapsi, vaikka isompikin, tarvitsee alussa jopa enemmän huomiota, kuin vauva. Siksi juuri tuo yhtälö, että molemmat tulisivat yhtä aikaa on todella huono.
Luultavasti tämäkin lapsi on joutunut kokemaan humalaisen äitinsä taholta suurta turvattomuutta ja mitä lie mahdollisesti kaikkea nähnyt kotonaan.
Vaikka nyt on asiat hyvin, on ne aikaisemmat kokemukset vielä lapsen mielessä ja vie oman aikansa, ennen kuin hänen luottamuksensa kodin turvallisuuteen ja äitiin palautuu.
Kun luottamus on kerran mennyt, on sen takaisin saaminen työn takana.
Muutoinkin, kun lapsi on jo parikin vuotta asunut ihan eri ympäristössä ja aivan eri ihmiset ovat hänestä päivittäin huolehtineet, niin äidiltä vaaditaan tosi paljon, että saa lapsen kotiutumaan.
Ei kotiutuminen tapahdu yhdessä hetkessä, vaikka kuinka omaan kotiinsa onkin palaamassa. Vielä sekin, että onko koti se sama, mistä joutui lähtemään, vai onko äiti muuttanut ja onko siellä mahd. lapsen oma isä, vai äidin uusi mies, johon pitää siis myös sopeutua. Monta, monta seikkaa on vielä ratkaistava, ennen kuin perhe on todella kokonainen.

amalia kirjoitti:

sinusta tuntuu nämä jutut älyttömiltä, koska sulla ei ole hajuakaan huost.otetun lapsen tarpeista, kotiutustilanteessa. Et puhuisi noin, jos asioista tietäisit ja ymmärtäisit.
Olen jo moneen kertaan yrittänyt selittää, että kotiin palaava lapsi, vaikka isompikin, tarvitsee alussa jopa enemmän huomiota, kuin vauva. Siksi juuri tuo yhtälö, että molemmat tulisivat yhtä aikaa on todella huono.
Luultavasti tämäkin lapsi on joutunut kokemaan humalaisen äitinsä taholta suurta turvattomuutta ja mitä lie mahdollisesti kaikkea nähnyt kotonaan.
Vaikka nyt on asiat hyvin, on ne aikaisemmat kokemukset vielä lapsen mielessä ja vie oman aikansa, ennen kuin hänen luottamuksensa kodin turvallisuuteen ja äitiin palautuu.
Kun luottamus on kerran mennyt, on sen takaisin saaminen työn takana.
Muutoinkin, kun lapsi on jo parikin vuotta asunut ihan eri ympäristössä ja aivan eri ihmiset ovat hänestä päivittäin huolehtineet, niin äidiltä vaaditaan tosi paljon, että saa lapsen kotiutumaan.
Ei kotiutuminen tapahdu yhdessä hetkessä, vaikka kuinka omaan kotiinsa onkin palaamassa. Vielä sekin, että onko koti se sama, mistä joutui lähtemään, vai onko äiti muuttanut ja onko siellä mahd. lapsen oma isä, vai äidin uusi mies, johon pitää siis myös sopeutua. Monta, monta seikkaa on vielä ratkaistava, ennen kuin perhe on todella kokonainen.

Lue lisää

Kyllähän vanhemmat selviävät kaksosistakin ja jopa kolmosista, joten se, että perheeseen tulee nyt yhtäaikaa kaksi huomiota tarvitsevaa ei ole mitään ainutlaatuista. Näinhän ei olisi päässyt käymään, jos sossutantat olisivat etukäteen oivaltaneet, että sijoitetun kotiutusta pitää aikaistaa ja hänet pitää asuttaa kotiinsa HYVISSÄ AJOIN ENNEN lapsen syntymää, kuten Merkkakin tuossa varsin älykkäästi totesi ihan maan rajat ylittävällä maalaisjärjellä. Nyt kun tämä sössittiin, eikä lasta vieläkään ole saatu kotiutetuksi, niin joudutaan turvautumaan hätäratkaisuun, eli viime tipan kotiutukseen ennen vauvan syntymää tai melkein ihan samanaikaisesti, suurempien vahinkojen välttämiseksi. Pitkittämällä aiheutetaan kuitenkin sijoitetulle ja hänen perheelleen suuremmat haitat kuin viimetipan kotiutuksella konsanaan.

Mitä sitten tulee äitiin, niin en nyt tältä istumalta menisi leimaamaan häntä alkoholistiksi. Hänhän kertoi liiallisesta alkoholin käytöstä, mikä on mielestäni eri asia kuin alkoholismi. Akoholisti ei kykene niin pitkäjänteiseen toimintaan, kuin mitä aloituksen äiti on kyennyt oltuaan helmikuusta 2006 saakka raitis. Hänen lapsensa otettiin huostaan vuonna 2005, jolloin huostaanottobuumi on ollut kuumimmillaan ja ainoa sekä myös ideologinen ratkaisu joka ikiseen lastensuojelijatanttojen havaitsemaan ongelmaan. Äiti ei vastustanut huostaanottoa vaan uskoi sen vastuullisesti sen olevan tilanteessa hyvä ratkaisu hänen lapselleen kun kerran asiantuntijat ja auktoriteetit (sitten suurelta osin heppoisen pätevyyden omaaviksi todetut) näin katsoivat. Alkoholisti ei olisi noin toiminut, alkoholisti ei myöskään olisi kyennyt mutkattomaan yhteistyöhön sijaisperheen kanssa ja sossujen kanssa noin pitkää aikaa, kuin mitä aloituksen äiti on kyennyt toivossa, että saisi lapsensa takaisin. Jos sossut nyt sivuuttavat lapsen oman äidin näkemyksensä oman lapsensa parhaasta, niin äiti on petetty.
Amalia, sinä tarkastelet asiaa juoppojen äitejen lapsen sijarina. Tämä aloituksen äiti ei mielestäni täytä juopon kriteerejä vaan on erehtynyt. Meistä jokainen erehtyy joskus. Äiti on jo maksanut kalliin hinnan erehdyksestään. Uuden lastensuojelulain mukaan hän ei ehkä olisi menettänyt lastaan lainkaan vaan olisi saanut avohuollon tukipalveluja, ohjausta ja neuvoja syyllistämisen sijaan. Jos oikeesti pidätte äitiä juoppona, niin vastasyntynythän on vaarassa. Kukaan ei kuitenkaan ole mitään sellaista täällä esittänyt. Mielestäni aloituksen äiti ja hänen esikoisensa ansaitsevat toisen mahdollisuuden, jonka katson menetetyksi, jos vauva tulee kotiin ilman esikoisen läsnäoloa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kyllähän vanhemmat selviävät kaksosistakin ja jopa kolmosista, joten se, että perheeseen tulee nyt yhtäaikaa kaksi huomiota tarvitsevaa ei ole mitään ainutlaatuista. Näinhän ei olisi päässyt käymään, jos sossutantat olisivat etukäteen oivaltaneet, että sijoitetun kotiutusta pitää aikaistaa ja hänet pitää asuttaa kotiinsa HYVISSÄ AJOIN ENNEN lapsen syntymää, kuten Merkkakin tuossa varsin älykkäästi totesi ihan maan rajat ylittävällä maalaisjärjellä. Nyt kun tämä sössittiin, eikä lasta vieläkään ole saatu kotiutetuksi, niin joudutaan turvautumaan hätäratkaisuun, eli viime tipan kotiutukseen ennen vauvan syntymää tai melkein ihan samanaikaisesti, suurempien vahinkojen välttämiseksi. Pitkittämällä aiheutetaan kuitenkin sijoitetulle ja hänen perheelleen suuremmat haitat kuin viimetipan kotiutuksella konsanaan.

Mitä sitten tulee äitiin, niin en nyt tältä istumalta menisi leimaamaan häntä alkoholistiksi. Hänhän kertoi liiallisesta alkoholin käytöstä, mikä on mielestäni eri asia kuin alkoholismi. Akoholisti ei kykene niin pitkäjänteiseen toimintaan, kuin mitä aloituksen äiti on kyennyt oltuaan helmikuusta 2006 saakka raitis. Hänen lapsensa otettiin huostaan vuonna 2005, jolloin huostaanottobuumi on ollut kuumimmillaan ja ainoa sekä myös ideologinen ratkaisu joka ikiseen lastensuojelijatanttojen havaitsemaan ongelmaan. Äiti ei vastustanut huostaanottoa vaan uskoi sen vastuullisesti sen olevan tilanteessa hyvä ratkaisu hänen lapselleen kun kerran asiantuntijat ja auktoriteetit (sitten suurelta osin heppoisen pätevyyden omaaviksi todetut) näin katsoivat. Alkoholisti ei olisi noin toiminut, alkoholisti ei myöskään olisi kyennyt mutkattomaan yhteistyöhön sijaisperheen kanssa ja sossujen kanssa noin pitkää aikaa, kuin mitä aloituksen äiti on kyennyt toivossa, että saisi lapsensa takaisin. Jos sossut nyt sivuuttavat lapsen oman äidin näkemyksensä oman lapsensa parhaasta, niin äiti on petetty.
Amalia, sinä tarkastelet asiaa juoppojen äitejen lapsen sijarina. Tämä aloituksen äiti ei mielestäni täytä juopon kriteerejä vaan on erehtynyt. Meistä jokainen erehtyy joskus. Äiti on jo maksanut kalliin hinnan erehdyksestään. Uuden lastensuojelulain mukaan hän ei ehkä olisi menettänyt lastaan lainkaan vaan olisi saanut avohuollon tukipalveluja, ohjausta ja neuvoja syyllistämisen sijaan. Jos oikeesti pidätte äitiä juoppona, niin vastasyntynythän on vaarassa. Kukaan ei kuitenkaan ole mitään sellaista täällä esittänyt. Mielestäni aloituksen äiti ja hänen esikoisensa ansaitsevat toisen mahdollisuuden, jonka katson menetetyksi, jos vauva tulee kotiin ilman esikoisen läsnäoloa.

Lue lisää

enää ole kuin korkeintaan entinen juoppo, en siis syytä tätä äitiä mistään tai miksikään. Hän kuitenkin itse kertoi, että sen verran on tullut alkon kanssa läträttyä, että huos.otto voidaan katsoa täysin aiheelliseksi. Yleensä se tarkoittaa sitä, että lapsen hoito on laiminlyöty juuri juopottelun takia ja usein paljon, paljon muuta mitä tämä tarina ei kerro. tiedän senkin, vaikka kuinka sossuja liian hanakoiksi huostaajiksi syytätte, että aivan liian pitkään monet lapset joutuvat vanhempiensa juopottelua seuraamaan, ennen kuin kukaan asiaan puuttuu.
Silloin ei ole enää kysymyksessä vastasyntynyt kaksonen, jolla ei mitään ikäviä kokemuksia vielä ole, vaan lapsi, joka kokenut turvattomuutta ja nähnyt kenties aivan liikaa. Hänen luottamuksensa saavuttaminen on aivan eri asia, kuin esim. kaksosvauvojen hoito.
Tässä on juuri se iso ero.
Tässä asiassa ei edes ole mitään arvailtavaa, koska äiti jo alotuksessa kertoi taustoista tarpeeksi. Pysyn edelleen siinä mitä olen sanonut aikasemmin ja näen, että tässä tapauksessa sossu on kuin onkin tehtäviensä tasalla.
Sossu ajattelee koko perheen tilannetta ja pyrkii tekemään ratkaisut siten, että kotiutus onnistuisi
hienosti kaikkien kannalta, eikä todellakaan vähiten juuri kotiinpalaavan lapsen kannalta.
Mitään ei ole sisarusten kesken menetetty, vaikka pieni viivästys ensi alkuun tulisikin. Onhan niitä tapauksia, että vauva joutuu jäämään sairaalaan, eikä muut lapset pääse hänen ensimmäisiin viikkoihinsa tai kuukausiin osallistumaan, mutta ei niissäkään tilanteissa mitään lopullista sisarusten välistä etääntymistä synny.
Suhdetta kehitetään sitten siitä hetkestä, kun sisarukset alkavat elää yhteistä elämää.
Tässä vielä varmaan esikoinen pääsee lomille tutustumaan vauvaan, kun on tähänkin asti jo päässyt, joten ensi kontaktiin pääsevät heti.
Nämä on vain sellasia juttuja joita on hyvin vaikea selittää sellaselle, joka ei ole sijoitettujen kanssa ollut tekemisissä, mutta olen varma, että kaikki sijarit ymmärtävät täysin mitä tarkoitan, samoin luulen, että myös tämä aloituksen äiti. Varmaan hänkin on jo lomilla huomannut miten erilaista on olla lapsen kanssa, joka on asunut jo vuosia muualla, kuin ennen huost.ottoa.
Hyvin ratkaisevaa on tietenkin se yhteinen historia, minkälainen se on ollut. Sitä vaikeampaa on mitä turvattomampaa lapsen elämä on ollut.
Toivon, ettei lapsella olisi huonoja muistoja, joita joutuu paikkailemaan, mutta siitähän tarina ei kerro. Sossulla on kuitenkin varmaan kaikki tarvittava tieto päätöksen tekoa varten. Tässä kohtaa jostain syystä nyt luottaisin sossun arviointikykyyn. Ehkä siksi, että on jo puoltanut huostan purkua. Uskon, että halutaan olla varmoja onnistumisesta.

amalia kirjoitti:

enää ole kuin korkeintaan entinen juoppo, en siis syytä tätä äitiä mistään tai miksikään. Hän kuitenkin itse kertoi, että sen verran on tullut alkon kanssa läträttyä, että huos.otto voidaan katsoa täysin aiheelliseksi. Yleensä se tarkoittaa sitä, että lapsen hoito on laiminlyöty juuri juopottelun takia ja usein paljon, paljon muuta mitä tämä tarina ei kerro. tiedän senkin, vaikka kuinka sossuja liian hanakoiksi huostaajiksi syytätte, että aivan liian pitkään monet lapset joutuvat vanhempiensa juopottelua seuraamaan, ennen kuin kukaan asiaan puuttuu.
Silloin ei ole enää kysymyksessä vastasyntynyt kaksonen, jolla ei mitään ikäviä kokemuksia vielä ole, vaan lapsi, joka kokenut turvattomuutta ja nähnyt kenties aivan liikaa. Hänen luottamuksensa saavuttaminen on aivan eri asia, kuin esim. kaksosvauvojen hoito.
Tässä on juuri se iso ero.
Tässä asiassa ei edes ole mitään arvailtavaa, koska äiti jo alotuksessa kertoi taustoista tarpeeksi. Pysyn edelleen siinä mitä olen sanonut aikasemmin ja näen, että tässä tapauksessa sossu on kuin onkin tehtäviensä tasalla.
Sossu ajattelee koko perheen tilannetta ja pyrkii tekemään ratkaisut siten, että kotiutus onnistuisi
hienosti kaikkien kannalta, eikä todellakaan vähiten juuri kotiinpalaavan lapsen kannalta.
Mitään ei ole sisarusten kesken menetetty, vaikka pieni viivästys ensi alkuun tulisikin. Onhan niitä tapauksia, että vauva joutuu jäämään sairaalaan, eikä muut lapset pääse hänen ensimmäisiin viikkoihinsa tai kuukausiin osallistumaan, mutta ei niissäkään tilanteissa mitään lopullista sisarusten välistä etääntymistä synny.
Suhdetta kehitetään sitten siitä hetkestä, kun sisarukset alkavat elää yhteistä elämää.
Tässä vielä varmaan esikoinen pääsee lomille tutustumaan vauvaan, kun on tähänkin asti jo päässyt, joten ensi kontaktiin pääsevät heti.
Nämä on vain sellasia juttuja joita on hyvin vaikea selittää sellaselle, joka ei ole sijoitettujen kanssa ollut tekemisissä, mutta olen varma, että kaikki sijarit ymmärtävät täysin mitä tarkoitan, samoin luulen, että myös tämä aloituksen äiti. Varmaan hänkin on jo lomilla huomannut miten erilaista on olla lapsen kanssa, joka on asunut jo vuosia muualla, kuin ennen huost.ottoa.
Hyvin ratkaisevaa on tietenkin se yhteinen historia, minkälainen se on ollut. Sitä vaikeampaa on mitä turvattomampaa lapsen elämä on ollut.
Toivon, ettei lapsella olisi huonoja muistoja, joita joutuu paikkailemaan, mutta siitähän tarina ei kerro. Sossulla on kuitenkin varmaan kaikki tarvittava tieto päätöksen tekoa varten. Tässä kohtaa jostain syystä nyt luottaisin sossun arviointikykyyn. Ehkä siksi, että on jo puoltanut huostan purkua. Uskon, että halutaan olla varmoja onnistumisesta.

Lue lisää

Kukaan ei ole tehtäviensä tasalla, jollei lapselta itseltään ole kysytty.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Kukaan ei ole tehtäviensä tasalla, jollei lapselta itseltään ole kysytty.

kysytty. Siitä kun äiti ei maininnut mitään.
Joka tapauksessa se on tullut selväksi, ettei lapsi ainakaan kärsi olostaan siellä sij.kodissa, joten mitään hätää hänellä ei ole. Lisäksi jos lapsi siellä todella viihtyy, niin voi hyvinkin haluta olla vielä jonkin aikaa, ennen kuin lopullinen muutto tulee. Lapsille yleensäkin on isot muutokset aika vaikeita. He haluaisivat vain pysyttäytyä tutussa ja turvallisessa, mikä nyt viimeaikoina on ollut se sij.koti. Siksi pitää antaa lapselle reilusti sopeutumisaikaa.
Voi olla, että lapsella on hyvinkin ristiriitaiset tunteet, kun haluaisi ehkä olla vielä sij.kodissa, mutta toisaalta myös oman äidin kanssa, eikä itsekään tiedä missä on paras. Etenkin jos on niitä huonoja muistoja rasitteena äidin kanssa elämisestä, se vielä vaikeuttaa tilannetta.
Tämä nyt on vain puhtaasti arvailua, koska tietoa aikasemmin tapahtuneesta ei ole, mutta hyvin todennäköistä kuitenkin on, ettei asiat ole olleet mitenkään hyvin, koska huost.ottoon on jouduttu.
Äitikin on asian myöntänyt. Ei tämä kotiinmuutto ole varmastikaan lapsellekaan ihan yksinkertaista.
Parin vuoden aikana on just ennättänyt oppia uuden perheen systeemeihin ja mahd. luottamaan sij.vanhempiin ja nyt se kaikki pitää taas jättää ja htehdä tavallaan hyppy tuntemattomaan.

amalia kirjoitti:

kysytty. Siitä kun äiti ei maininnut mitään.
Joka tapauksessa se on tullut selväksi, ettei lapsi ainakaan kärsi olostaan siellä sij.kodissa, joten mitään hätää hänellä ei ole. Lisäksi jos lapsi siellä todella viihtyy, niin voi hyvinkin haluta olla vielä jonkin aikaa, ennen kuin lopullinen muutto tulee. Lapsille yleensäkin on isot muutokset aika vaikeita. He haluaisivat vain pysyttäytyä tutussa ja turvallisessa, mikä nyt viimeaikoina on ollut se sij.koti. Siksi pitää antaa lapselle reilusti sopeutumisaikaa.
Voi olla, että lapsella on hyvinkin ristiriitaiset tunteet, kun haluaisi ehkä olla vielä sij.kodissa, mutta toisaalta myös oman äidin kanssa, eikä itsekään tiedä missä on paras. Etenkin jos on niitä huonoja muistoja rasitteena äidin kanssa elämisestä, se vielä vaikeuttaa tilannetta.
Tämä nyt on vain puhtaasti arvailua, koska tietoa aikasemmin tapahtuneesta ei ole, mutta hyvin todennäköistä kuitenkin on, ettei asiat ole olleet mitenkään hyvin, koska huost.ottoon on jouduttu.
Äitikin on asian myöntänyt. Ei tämä kotiinmuutto ole varmastikaan lapsellekaan ihan yksinkertaista.
Parin vuoden aikana on just ennättänyt oppia uuden perheen systeemeihin ja mahd. luottamaan sij.vanhempiin ja nyt se kaikki pitää taas jättää ja htehdä tavallaan hyppy tuntemattomaan.

Lue lisää

kirjoittajan lastensuojeluviranomaiset ovat ammattitaitoisia ja asiansa osaavia
ei tämän äidin olisi (todennäköisesti) edes tarvinnut tälle palstalle kirjoittaakaan....
Mutta kun kunnissa työskentelee
(melkein.... karjakotkin...) lastensuojeluviranomaisnimikkeen alla,
jos mitä "ammattilaista"
niin tälläiseksi yleiseksi nettipalsta-arvuutteluksihan
se lastensuojelutyö kunnissa ja kapupungeissa
on tänä päivänä Suomessa mennyt!

amalia kirjoitti:

kysytty. Siitä kun äiti ei maininnut mitään.
Joka tapauksessa se on tullut selväksi, ettei lapsi ainakaan kärsi olostaan siellä sij.kodissa, joten mitään hätää hänellä ei ole. Lisäksi jos lapsi siellä todella viihtyy, niin voi hyvinkin haluta olla vielä jonkin aikaa, ennen kuin lopullinen muutto tulee. Lapsille yleensäkin on isot muutokset aika vaikeita. He haluaisivat vain pysyttäytyä tutussa ja turvallisessa, mikä nyt viimeaikoina on ollut se sij.koti. Siksi pitää antaa lapselle reilusti sopeutumisaikaa.
Voi olla, että lapsella on hyvinkin ristiriitaiset tunteet, kun haluaisi ehkä olla vielä sij.kodissa, mutta toisaalta myös oman äidin kanssa, eikä itsekään tiedä missä on paras. Etenkin jos on niitä huonoja muistoja rasitteena äidin kanssa elämisestä, se vielä vaikeuttaa tilannetta.
Tämä nyt on vain puhtaasti arvailua, koska tietoa aikasemmin tapahtuneesta ei ole, mutta hyvin todennäköistä kuitenkin on, ettei asiat ole olleet mitenkään hyvin, koska huost.ottoon on jouduttu.
Äitikin on asian myöntänyt. Ei tämä kotiinmuutto ole varmastikaan lapsellekaan ihan yksinkertaista.
Parin vuoden aikana on just ennättänyt oppia uuden perheen systeemeihin ja mahd. luottamaan sij.vanhempiin ja nyt se kaikki pitää taas jättää ja htehdä tavallaan hyppy tuntemattomaan.

Lue lisää

Amalia hyvä. Sijaisperheeseen tulo on lapselle hyppy tuntemattomaan, kotiinpaluu ei. Sijaisperheeseen muuttaessa lapsi tarvitsee paljon aikaa ja huomiota oppiakseen luottamaan ventovieraisiin aikuisiin sijareihin tuntemattomine tapoineen ja rutiineineen. Sijaisperheeseen tulo on uusi ja aikaa vievä prosessi lapselle, sehän on selvä.
Kotiinpaluu on aivan eri asia, ja siitähän sinulla amalia sijarina ei voi olla kokemusta, kun sinun lapsesi ei ole kotiutunut sijaiskodista.
Unohdat tyylikkäästi myös biologian merkityksen, eli ei lapsi nyt aivan tuntemattomaan hyppää palatessaan kotiinsa, johon on pidetty kiitettävästi yhteyksiä yllä koko sijoituksen ajan.
Ristiriitaista on myös näkemys siitä, ettei lapselle saisi tulla liikaa uutta yhdellä kertaa tämän kotiutuksen yhteydessä, kun vauvakin tulee. Eikös muutosta tule sitten liikaa muka ja vielä enemmän, jos kotiutus tapahtuu vasta kouluun alkaessa. Uuden koulun lisäksi tulee vielä uusi sisaruskin samaan syssyyn, se vauva. Pitäsköhän nyt taas vähän lykätä sitä kotiutusta, kun niin paljon uutta havaitaan siinä vaiheessa sit kuitenkin lapselle tulevan, ei hän varmaan näistä uutuuksista selviydy, eikä se perhe, tuskin koulukaan, kun huostaanotettu kuitenkin varmaan oireelee ja opettaja, ja luokkakaverit ja äiti, isä, mummot ja vaarit serkuista nyt puhumattakaan.
Muutoksiahan iän myötä tulee aina vain lisää, mikään mahti maailmassa ei pysty elämän mukanaan tuomia muutoksia estämään, sijoitus nyt kaikkein vähiten. Lapsi kotiin nyt ja sillä selvä, jos hän haluaa. Jos hän empii, niin sitten kenties yhteydenpitoa läheisiin ei ole tarvittavissa määrin harjoitettu.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Amalia hyvä. Sijaisperheeseen tulo on lapselle hyppy tuntemattomaan, kotiinpaluu ei. Sijaisperheeseen muuttaessa lapsi tarvitsee paljon aikaa ja huomiota oppiakseen luottamaan ventovieraisiin aikuisiin sijareihin tuntemattomine tapoineen ja rutiineineen. Sijaisperheeseen tulo on uusi ja aikaa vievä prosessi lapselle, sehän on selvä.
Kotiinpaluu on aivan eri asia, ja siitähän sinulla amalia sijarina ei voi olla kokemusta, kun sinun lapsesi ei ole kotiutunut sijaiskodista.
Unohdat tyylikkäästi myös biologian merkityksen, eli ei lapsi nyt aivan tuntemattomaan hyppää palatessaan kotiinsa, johon on pidetty kiitettävästi yhteyksiä yllä koko sijoituksen ajan.
Ristiriitaista on myös näkemys siitä, ettei lapselle saisi tulla liikaa uutta yhdellä kertaa tämän kotiutuksen yhteydessä, kun vauvakin tulee. Eikös muutosta tule sitten liikaa muka ja vielä enemmän, jos kotiutus tapahtuu vasta kouluun alkaessa. Uuden koulun lisäksi tulee vielä uusi sisaruskin samaan syssyyn, se vauva. Pitäsköhän nyt taas vähän lykätä sitä kotiutusta, kun niin paljon uutta havaitaan siinä vaiheessa sit kuitenkin lapselle tulevan, ei hän varmaan näistä uutuuksista selviydy, eikä se perhe, tuskin koulukaan, kun huostaanotettu kuitenkin varmaan oireelee ja opettaja, ja luokkakaverit ja äiti, isä, mummot ja vaarit serkuista nyt puhumattakaan.
Muutoksiahan iän myötä tulee aina vain lisää, mikään mahti maailmassa ei pysty elämän mukanaan tuomia muutoksia estämään, sijoitus nyt kaikkein vähiten. Lapsi kotiin nyt ja sillä selvä, jos hän haluaa. Jos hän empii, niin sitten kenties yhteydenpitoa läheisiin ei ole tarvittavissa määrin harjoitettu.

Lue lisää

että lapselle on paljon vaikeampaa nyt mennä takasin kotiin, kun just on tottunut sij.perheen rutiineihin ja hänellä on muistissaan se biologian vaikutus.
Eli juuri se biovanhempi, johon hänen olisi pitänyt voida luottaa, on hänet pettänyt ja siitä on seurannut lapselle huost.otto ja pakkosopeutuminen uuteen perheeseen. Nyt pitäisi olla valmis palaamaan entiseen kotiin, vailla epäilyksen häivää, vaikka mitä olisi joutunut kokemaan.
On aivan eeri asia, jos lapsi on ollut hoidossa esim. äidin sairauden vuoksi, kuin siksi, että ennen huost. ottoa on saattanut joutua koviakin siellä omassa rakkaassa kodissaan kokemaan.
Minun lapseni ei ole kotiutunut huostassa, kun ei ole onneksi koskaan huostattukaan, mutta tiedän mitä lapset kotiinmuutosta ajattelevat ja kuinka monta avointa kysymystä heidän päässään liikkuu. Tunteet ovat hyvin ristiriitaiset, kun toisaalta toivovat kovasti, että kaikki olis hyvin, mutta toisaalta pelkäävät ja epäilevät, että voiko luottaa ja onko sittenkään. Sen olen nähnyt näiden meidän lasten kanssa. Vaikka ovat olleet aika nuoriakin, niin yllättävän syvällisesti pystyvät tilanteita analysoimaan.
Toisaalta saattais olla kova hinku päästä kotiin, mutta toisaalta eivät haluaisi luopua nykyisestä turvalliseksi kokemastaan ympäristöstä.
Hyppy tuntemattomaan se on lapsille sikäli, että
on se luottamus mennyt ja tuleva heitä arveluttaa.
Kouluun menosta jo kirjotin tuolla aikasemmin, että reilusti ennen koulun alkua, on päästävä kotiin, että ehtii ainakin koko kesän jo sopeutua kotioloihin, ennen kuin alkaa kouluun sopeutuminen.
Se on se takaraja, josta pitää pitää kiinni, koska sitten on oikeesti pelättävissä, että yritetään pitkittää, kun on se koulukin tuossa lähellä ja kaverit siellä jne.

amalia kirjoitti:

että lapselle on paljon vaikeampaa nyt mennä takasin kotiin, kun just on tottunut sij.perheen rutiineihin ja hänellä on muistissaan se biologian vaikutus.
Eli juuri se biovanhempi, johon hänen olisi pitänyt voida luottaa, on hänet pettänyt ja siitä on seurannut lapselle huost.otto ja pakkosopeutuminen uuteen perheeseen. Nyt pitäisi olla valmis palaamaan entiseen kotiin, vailla epäilyksen häivää, vaikka mitä olisi joutunut kokemaan.
On aivan eeri asia, jos lapsi on ollut hoidossa esim. äidin sairauden vuoksi, kuin siksi, että ennen huost. ottoa on saattanut joutua koviakin siellä omassa rakkaassa kodissaan kokemaan.
Minun lapseni ei ole kotiutunut huostassa, kun ei ole onneksi koskaan huostattukaan, mutta tiedän mitä lapset kotiinmuutosta ajattelevat ja kuinka monta avointa kysymystä heidän päässään liikkuu. Tunteet ovat hyvin ristiriitaiset, kun toisaalta toivovat kovasti, että kaikki olis hyvin, mutta toisaalta pelkäävät ja epäilevät, että voiko luottaa ja onko sittenkään. Sen olen nähnyt näiden meidän lasten kanssa. Vaikka ovat olleet aika nuoriakin, niin yllättävän syvällisesti pystyvät tilanteita analysoimaan.
Toisaalta saattais olla kova hinku päästä kotiin, mutta toisaalta eivät haluaisi luopua nykyisestä turvalliseksi kokemastaan ympäristöstä.
Hyppy tuntemattomaan se on lapsille sikäli, että
on se luottamus mennyt ja tuleva heitä arveluttaa.
Kouluun menosta jo kirjotin tuolla aikasemmin, että reilusti ennen koulun alkua, on päästävä kotiin, että ehtii ainakin koko kesän jo sopeutua kotioloihin, ennen kuin alkaa kouluun sopeutuminen.
Se on se takaraja, josta pitää pitää kiinni, koska sitten on oikeesti pelättävissä, että yritetään pitkittää, kun on se koulukin tuossa lähellä ja kaverit siellä jne.

Lue lisää

Onko lapsen mielestä se huostaanotto ollut paikallaan kun se tapahtui vuonna 2005. Meidän lastensuojelujärjestelmässämmehän ei ole ollut tapana kuulla lasta hänen asiassaan.
Ei voida siis välttämättä tietää, miten tuokin lapsi on huostaanoton ja sijoituksen välttämättömyyden kokenut, emmekä nytkään tiedä, mitä mieltä hän on kotiinpaluustaan. Äidille on ilmoitettu syyksi liiallinen alkoholinkäyttö, johon syyhyn hän on taipunut, mutta mitä on lapselle ilmoitettu syyksi, sitäkään emme tiedä.

amalia kirjoitti:

enää ole kuin korkeintaan entinen juoppo, en siis syytä tätä äitiä mistään tai miksikään. Hän kuitenkin itse kertoi, että sen verran on tullut alkon kanssa läträttyä, että huos.otto voidaan katsoa täysin aiheelliseksi. Yleensä se tarkoittaa sitä, että lapsen hoito on laiminlyöty juuri juopottelun takia ja usein paljon, paljon muuta mitä tämä tarina ei kerro. tiedän senkin, vaikka kuinka sossuja liian hanakoiksi huostaajiksi syytätte, että aivan liian pitkään monet lapset joutuvat vanhempiensa juopottelua seuraamaan, ennen kuin kukaan asiaan puuttuu.
Silloin ei ole enää kysymyksessä vastasyntynyt kaksonen, jolla ei mitään ikäviä kokemuksia vielä ole, vaan lapsi, joka kokenut turvattomuutta ja nähnyt kenties aivan liikaa. Hänen luottamuksensa saavuttaminen on aivan eri asia, kuin esim. kaksosvauvojen hoito.
Tässä on juuri se iso ero.
Tässä asiassa ei edes ole mitään arvailtavaa, koska äiti jo alotuksessa kertoi taustoista tarpeeksi. Pysyn edelleen siinä mitä olen sanonut aikasemmin ja näen, että tässä tapauksessa sossu on kuin onkin tehtäviensä tasalla.
Sossu ajattelee koko perheen tilannetta ja pyrkii tekemään ratkaisut siten, että kotiutus onnistuisi
hienosti kaikkien kannalta, eikä todellakaan vähiten juuri kotiinpalaavan lapsen kannalta.
Mitään ei ole sisarusten kesken menetetty, vaikka pieni viivästys ensi alkuun tulisikin. Onhan niitä tapauksia, että vauva joutuu jäämään sairaalaan, eikä muut lapset pääse hänen ensimmäisiin viikkoihinsa tai kuukausiin osallistumaan, mutta ei niissäkään tilanteissa mitään lopullista sisarusten välistä etääntymistä synny.
Suhdetta kehitetään sitten siitä hetkestä, kun sisarukset alkavat elää yhteistä elämää.
Tässä vielä varmaan esikoinen pääsee lomille tutustumaan vauvaan, kun on tähänkin asti jo päässyt, joten ensi kontaktiin pääsevät heti.
Nämä on vain sellasia juttuja joita on hyvin vaikea selittää sellaselle, joka ei ole sijoitettujen kanssa ollut tekemisissä, mutta olen varma, että kaikki sijarit ymmärtävät täysin mitä tarkoitan, samoin luulen, että myös tämä aloituksen äiti. Varmaan hänkin on jo lomilla huomannut miten erilaista on olla lapsen kanssa, joka on asunut jo vuosia muualla, kuin ennen huost.ottoa.
Hyvin ratkaisevaa on tietenkin se yhteinen historia, minkälainen se on ollut. Sitä vaikeampaa on mitä turvattomampaa lapsen elämä on ollut.
Toivon, ettei lapsella olisi huonoja muistoja, joita joutuu paikkailemaan, mutta siitähän tarina ei kerro. Sossulla on kuitenkin varmaan kaikki tarvittava tieto päätöksen tekoa varten. Tässä kohtaa jostain syystä nyt luottaisin sossun arviointikykyyn. Ehkä siksi, että on jo puoltanut huostan purkua. Uskon, että halutaan olla varmoja onnistumisesta.

Lue lisää

Juoppo on aina juoppo, ei ole olemassa entisiä juoppoja. Jouppous on vuosikausien asia, ei kenestäkään hetkessä juoppo tule. Juoppois on itsekkyyden syvintä olemusta, heikkoudella ratsastamista ja toisen ihmisten, jopa lapsienkin ällöttävää hyväksikäyttöä emotionaalisella ja syyllistävällä tavalla sekä sääliä kerjäten ja vastuuta pakoillen.
Aloituksen äiti ei ole juoppo, eikä ole koskaan ollutkaan. Hän on liian nuorikin, jottai hänet voitaisiin juopoksi kategorisoida. Hän on käyttänyt liikaa alkoholia, ja nyt hän ei enää käytä. Pidän jopa vaarallisena sitä, että tälläinen nuori äiti juoksee AA-kertossa spurgujen seassa, koska hän ei sellaiseen viiteryhmään ja porukkaan kuulu ollenkaan.
Katson, että lastensuojelijoilta on edesvastuutonta ohjata ja velvoittaa nuoria äitejä istumaan spurgujengin kanssa samassa AA-kertossa. Se jos mikä edistää vaan nuoren naisen ja äidin synkeetä maailmankuvaa, kuunnellessa näitä toivottomia ikisurkemuksia ja heidän vuodatuksiaan muka vertaisryhminä. Päin helv...ttiä. Joku sosiaali- ja terveysjärjestelmämme pellesuunnittelija on taas tuonkin AA-velvotteen kehitellyt ja vaadin hänen päänsä vadille vielä joku päivä, kun tässä remontissa sinne asti edetään.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Juoppo on aina juoppo, ei ole olemassa entisiä juoppoja. Jouppous on vuosikausien asia, ei kenestäkään hetkessä juoppo tule. Juoppois on itsekkyyden syvintä olemusta, heikkoudella ratsastamista ja toisen ihmisten, jopa lapsienkin ällöttävää hyväksikäyttöä emotionaalisella ja syyllistävällä tavalla sekä sääliä kerjäten ja vastuuta pakoillen.
Aloituksen äiti ei ole juoppo, eikä ole koskaan ollutkaan. Hän on liian nuorikin, jottai hänet voitaisiin juopoksi kategorisoida. Hän on käyttänyt liikaa alkoholia, ja nyt hän ei enää käytä. Pidän jopa vaarallisena sitä, että tälläinen nuori äiti juoksee AA-kertossa spurgujen seassa, koska hän ei sellaiseen viiteryhmään ja porukkaan kuulu ollenkaan.
Katson, että lastensuojelijoilta on edesvastuutonta ohjata ja velvoittaa nuoria äitejä istumaan spurgujengin kanssa samassa AA-kertossa. Se jos mikä edistää vaan nuoren naisen ja äidin synkeetä maailmankuvaa, kuunnellessa näitä toivottomia ikisurkemuksia ja heidän vuodatuksiaan muka vertaisryhminä. Päin helv...ttiä. Joku sosiaali- ja terveysjärjestelmämme pellesuunnittelija on taas tuonkin AA-velvotteen kehitellyt ja vaadin hänen päänsä vadille vielä joku päivä, kun tässä remontissa sinne asti edetään.

Lue lisää

jopa eka kännikokeilun (en millään tapaa puolustele) juksutetaan A-klinikalla. Useamman kerran kännäillyt 17-vuotias voidaan velvoittaa katkolle. Kerran yksi nuori joka nyt muutaman kerran oli ryypännyt kertoi, miten "vanhat tekijät" antoi kaikenlaisia vinkkejä ilmasesta viinasta, viinin valmistamisesta sun muusta. Toisinaan auttamiskeinot voivat toden totta olla vääriä.

amalia kirjoitti:

puhut ja juuri sillä lämmöllä mitä toinen äiti voi toiselle välittää. sinä ymmärrät tilanteen täysin oikein ja olet ilmeisesti muutenkin empatiaan kykenevä. Tässä kun ei ole kysymys vain tunteista ja tuntemuksista, vaan on katsottava myös ne realiteetit, joita uudet tilanteet tuovat tullessaan.
Sinulle sanoisin oman lapsesi tilanteesta, että ota lapsesi pois tuollaisesta paikasta. Se on myös hyvänä varoittavana esimerkkinä muiden sijoitettujen puolesta. Kaikkien vanhemmat eivät ole yhtä valveutuneita, eivätkä osaa lastensa puolia pitää. Älä sitä myöskään tee kaikessa hiljaisuudessa, vaan saata sij.paikan koko tila myös sossujen tietoon. Oman lapsesi voit siis pelastaa koska vaan, mutta ajattele myös niitä muita.
Saat varmaan uuden paikan lapsellesi, jos vielä tarvetta on. Hyvin usein kyllä "siperia" opettaa ja ehkä jotain on jo opettanutkin, ettei ehkä tarvetta jatkoon olekaan, mutta noita kalliita paikkoja todella riittää, joten toivottavasti löytyisi edes joku paikka missä hinta-laatusuhde olisi kohdallaan.

Lue lisää

kun sosku myöntää sijaispaikan huonoksi,ja lapsi siirretään toisaalle,mutta toisten perheiden lapset jäävät sinne?

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Juoppo on aina juoppo, ei ole olemassa entisiä juoppoja. Jouppous on vuosikausien asia, ei kenestäkään hetkessä juoppo tule. Juoppois on itsekkyyden syvintä olemusta, heikkoudella ratsastamista ja toisen ihmisten, jopa lapsienkin ällöttävää hyväksikäyttöä emotionaalisella ja syyllistävällä tavalla sekä sääliä kerjäten ja vastuuta pakoillen.
Aloituksen äiti ei ole juoppo, eikä ole koskaan ollutkaan. Hän on liian nuorikin, jottai hänet voitaisiin juopoksi kategorisoida. Hän on käyttänyt liikaa alkoholia, ja nyt hän ei enää käytä. Pidän jopa vaarallisena sitä, että tälläinen nuori äiti juoksee AA-kertossa spurgujen seassa, koska hän ei sellaiseen viiteryhmään ja porukkaan kuulu ollenkaan.
Katson, että lastensuojelijoilta on edesvastuutonta ohjata ja velvoittaa nuoria äitejä istumaan spurgujengin kanssa samassa AA-kertossa. Se jos mikä edistää vaan nuoren naisen ja äidin synkeetä maailmankuvaa, kuunnellessa näitä toivottomia ikisurkemuksia ja heidän vuodatuksiaan muka vertaisryhminä. Päin helv...ttiä. Joku sosiaali- ja terveysjärjestelmämme pellesuunnittelija on taas tuonkin AA-velvotteen kehitellyt ja vaadin hänen päänsä vadille vielä joku päivä, kun tässä remontissa sinne asti edetään.

Lue lisää

Väistämättä lastensuojeluviranomaisistamme jää vaikutelma, että he kohdistavat toimensa huostaanotetun lapsen sijasta hänen äitiinsä. Äitejä kytätään, velvoitetaan ja kontrolloidaan kaikin mahdollin keinoin ja nöyryytetään ennestäänkin häpeäissään olevia huostalasten äitejä. Lapsi sensijaan lykätään sijoituspaikkaan ja unohdetaan sinne oman onnensa nojaan.
Miksi näin?
Täällä on sijarit kirjoittaneet, miten äidit ovat sitten unohtaneet kokonaan lapsensa, eivätkä edes jouluna muista millään tavalla, edes joulukorttia eivät lähetä. Ehkäpä kyseessä on vain selviytymiskeino, pysyä hengissä rääkättynä ja kiusattuna ja vailla toivoa, kun huostaanottoa ei kuitenkaan pureta, kuten kaikki purku tilastot kertovat. Nöyryytykseen alistuminen on siten turhaakin turhempaa, ja tämän varmaan moni äiti on joutunut ennen pitkää toteamaan.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Väistämättä lastensuojeluviranomaisistamme jää vaikutelma, että he kohdistavat toimensa huostaanotetun lapsen sijasta hänen äitiinsä. Äitejä kytätään, velvoitetaan ja kontrolloidaan kaikin mahdollin keinoin ja nöyryytetään ennestäänkin häpeäissään olevia huostalasten äitejä. Lapsi sensijaan lykätään sijoituspaikkaan ja unohdetaan sinne oman onnensa nojaan.
Miksi näin?
Täällä on sijarit kirjoittaneet, miten äidit ovat sitten unohtaneet kokonaan lapsensa, eivätkä edes jouluna muista millään tavalla, edes joulukorttia eivät lähetä. Ehkäpä kyseessä on vain selviytymiskeino, pysyä hengissä rääkättynä ja kiusattuna ja vailla toivoa, kun huostaanottoa ei kuitenkaan pureta, kuten kaikki purku tilastot kertovat. Nöyryytykseen alistuminen on siten turhaakin turhempaa, ja tämän varmaan moni äiti on joutunut ennen pitkää toteamaan.

Lue lisää

mitään tilastotietoa käytettävissäni, mutta hyvin vahva tuntuma on siihen, että kyllä niillä äideillä, jotka lapsensa "unohtavat" on ainakin valtaosalla
syynä päihteet, eikä sossujen toimet. Se on todella valitettavaa, mutta totuus.
Meillä on äitejä yritetty kannustaa kaikin tavoin pitämään yhteyksiä lapsiinsa, eikä esim. kortin lähettämistä mikään estäisi.
Kyllähän niitä syitä aina löytyy muka toisista.
Omista lapsista on kysymys ja heidän tunteistaan. Äidit saisivat enemmän ajatella lastensa tunteita, eikä raukkamaisesti tyytä vaan vaipua itsesääliin.
Siinä on sitten taas syy juoda, kun elämä on heitä vastaan, eikä tarvi yrittääkää parantaa tilannettaan. Sellasta on hyvin paljon.
Luulen, että sellaiset äidit, joilta on lapsi huostattu muusta, kuin alkosyistä jaksavat lapsiinsa pitää yhteyksiä, eivätkä anna minkäälaisten nöyryytysten tulla esteeksi. Ne äidit katsovat, että lapset menevät oman ylpeyden edelle.

on vain kirjoitti:

kun sosku myöntää sijaispaikan huonoksi,ja lapsi siirretään toisaalle,mutta toisten perheiden lapset jäävät sinne?

Moikka!

Mietin sitä vaan, että kun yhdelle lapselle sijaispaikka myönnettään huonooksi mutta toiset lapset jäävätkin vielä sinne...

Jospa se jollatavalla sille yhdelle lapselle siis oli jotenkin huono paikka. Meille kun tukiperheen paperit taskuun annettiin niin sosiaalin työntekijä sanoi, että " ruvetaanpa etsimään teille sopivaa lasta".
Itse minä vielä ihmittelin, että sopivaa millatavalla? Eikös lapsi ole lapsi ja auttava koti aina yhtä hyvää? No eipä kuulema ole.

Jokaiselle lapselle pyritään etsimään mahdollisemman sellainen hänen tarpeisiin vastava koti. Esim. joku lapsi tarvitsee enemmän aikuisten seuraa ja sitten olisi hyvää se lapseton perhe, toine tarvitsee justisa lapsiseuraa, kolmannellä on vaikka eläinalergia ja ei missään nimessä voi laitta perheeseen missä on kisat, koirat...
Siinä oli kyse tukilapsista mutta miksei se voisi olla näin myös sijoitettujen lasten kohdalla?
Jos sijaisperhe olisi siis oikeesti huono, niin eihän sinne muitakaan lapsia sitten olisi jätetty.

Noh, voin olla väärässä, mutta sellainen ajatus tuli päähääni.

Niin ja hyvää tätä vuotta kaikille!
Toivottavasti se on parempi kun edellinen.

Merkka kirjoitti:

Moikka!

Mietin sitä vaan, että kun yhdelle lapselle sijaispaikka myönnettään huonooksi mutta toiset lapset jäävätkin vielä sinne...

Jospa se jollatavalla sille yhdelle lapselle siis oli jotenkin huono paikka. Meille kun tukiperheen paperit taskuun annettiin niin sosiaalin työntekijä sanoi, että " ruvetaanpa etsimään teille sopivaa lasta".
Itse minä vielä ihmittelin, että sopivaa millatavalla? Eikös lapsi ole lapsi ja auttava koti aina yhtä hyvää? No eipä kuulema ole.

Jokaiselle lapselle pyritään etsimään mahdollisemman sellainen hänen tarpeisiin vastava koti. Esim. joku lapsi tarvitsee enemmän aikuisten seuraa ja sitten olisi hyvää se lapseton perhe, toine tarvitsee justisa lapsiseuraa, kolmannellä on vaikka eläinalergia ja ei missään nimessä voi laitta perheeseen missä on kisat, koirat...
Siinä oli kyse tukilapsista mutta miksei se voisi olla näin myös sijoitettujen lasten kohdalla?
Jos sijaisperhe olisi siis oikeesti huono, niin eihän sinne muitakaan lapsia sitten olisi jätetty.

Noh, voin olla väärässä, mutta sellainen ajatus tuli päähääni.

Niin ja hyvää tätä vuotta kaikille!
Toivottavasti se on parempi kun edellinen.

Lue lisää

oikeassa ja osittain väärässä.
Noin se just menee, että pyritään löytämään jokaiselle lapselle mahd. sopiva perhe, olkoon sitten tuki-, tai sijaisperhe.
Juuri nuo luoettelemasi seikat otetaan huomioon ja sij.lasten kohdalla ehkä vielä enemmän. Vähän myös luonteita katsotaan, mitkä sopii yhteen, siis tempperamentiltaan ym.
Toisaalta on oikeesti olemassa sellaisia sijoituspaikkoja, missä ei ole kenelläkään lapsella hyvä. Siis siellä on tingitty jopa lasten perustarpeista, kuten tuo äitikin kertoi, ettei ole lämmintä pesuvettä ja ruokakin on mitä on, jos on jne. Eli lapsia pidetään tosi kurjissa oloissa.
Sellaista ei pitäisi kenenkään lapsen joutua kestämään, ja vielä vähemmän niillä maksuilla mitä niille hoitopaikoille maksetaan. Sillä rahalla pitää saada jo luksusta.

amalia kirjoitti:

mitään tilastotietoa käytettävissäni, mutta hyvin vahva tuntuma on siihen, että kyllä niillä äideillä, jotka lapsensa "unohtavat" on ainakin valtaosalla
syynä päihteet, eikä sossujen toimet. Se on todella valitettavaa, mutta totuus.
Meillä on äitejä yritetty kannustaa kaikin tavoin pitämään yhteyksiä lapsiinsa, eikä esim. kortin lähettämistä mikään estäisi.
Kyllähän niitä syitä aina löytyy muka toisista.
Omista lapsista on kysymys ja heidän tunteistaan. Äidit saisivat enemmän ajatella lastensa tunteita, eikä raukkamaisesti tyytä vaan vaipua itsesääliin.
Siinä on sitten taas syy juoda, kun elämä on heitä vastaan, eikä tarvi yrittääkää parantaa tilannettaan. Sellasta on hyvin paljon.
Luulen, että sellaiset äidit, joilta on lapsi huostattu muusta, kuin alkosyistä jaksavat lapsiinsa pitää yhteyksiä, eivätkä anna minkäälaisten nöyryytysten tulla esteeksi. Ne äidit katsovat, että lapset menevät oman ylpeyden edelle.

Lue lisää

Jos noin sykeästi on tilanne aloittajankin tapauksessa, että alkoholipeikko odottaa nurkan takana ja todistella pitää ja hyppiä sossun pillin mukaan eikä isompaa voida palauttaa vielä aikoihin, niin mites luulet vauvan käyvän.
Minä en usko tota mitä sanot. Vielä jokin aika sitten tälläkin palstalla sijarit kilvan painostivat äitejä luopumaan lapestaan ja antamaan lapsellensa lupa kiintyä sijareihin, uskotellen, että lapsen on parempi unohtaa läheisensä lähes kokonaan. Nyt olette jo onneksi tästä matrasta näköjään luopuneet. Mutta minkälaisina jojoina lapsia ja vanhempia tässä maassa oikein pidetään, kun milloin mitäkin oppia vaihdetaan toiseen tämän tästä. Totutellaan sijaiskotiin ja sitten pitäisi taas totutella omaan kotiin tai sit ei.
Aivan sairasta.

amalia kirjoitti:

oikeassa ja osittain väärässä.
Noin se just menee, että pyritään löytämään jokaiselle lapselle mahd. sopiva perhe, olkoon sitten tuki-, tai sijaisperhe.
Juuri nuo luoettelemasi seikat otetaan huomioon ja sij.lasten kohdalla ehkä vielä enemmän. Vähän myös luonteita katsotaan, mitkä sopii yhteen, siis tempperamentiltaan ym.
Toisaalta on oikeesti olemassa sellaisia sijoituspaikkoja, missä ei ole kenelläkään lapsella hyvä. Siis siellä on tingitty jopa lasten perustarpeista, kuten tuo äitikin kertoi, ettei ole lämmintä pesuvettä ja ruokakin on mitä on, jos on jne. Eli lapsia pidetään tosi kurjissa oloissa.
Sellaista ei pitäisi kenenkään lapsen joutua kestämään, ja vielä vähemmän niillä maksuilla mitä niille hoitopaikoille maksetaan. Sillä rahalla pitää saada jo luksusta.

Lue lisää

En ole ihan kaikkea jaksannut lukea mitä tässä ketjussa on ,kun riitelyksi siinäkin meni, mutta löysinpäs nyt sen jutun, missä ei edes lämmintä pesuvettä ole.

Noh, sitten ei voi muuta kuin ihmitella, että miksi sossu antaa viedä sieltä yhden muttei laita koko porukkaa pois? Tai miksi se kyseinen äiti ei tee jotain konkreettistä sellaisen paikan pois panemiseksi?

Jos asiat tosiaan jossain niin huonosti on, niin sitähän pitäisi nostaa iso mellakka .
Jos yksikin sellainen paikka on olemassa, missä rahat laitettaan vaan taskuun ja lapset elää huonoissa oloissa, niin kohta se käy niin, että taas yleistettään ja jokaikinen sijari on taas se rahaahne kakkapää ja yksikään sijari ei oo enää hyvää.
Siitä syyttelystä en tykkää yhtään vaikka itse en edes ole siihen sijaritoimintaan vielä päässyt.

Miksei kuka siis uskalla tuota esille niitä huonoja sijoituspaikkoja?
Eihän täällä palstalla nimettomana ja "siellä jossain on" kertomalla autta ketään, varsinkaan pulassa oleviä lapsia.

amalia kirjoitti:

oikeassa ja osittain väärässä.
Noin se just menee, että pyritään löytämään jokaiselle lapselle mahd. sopiva perhe, olkoon sitten tuki-, tai sijaisperhe.
Juuri nuo luoettelemasi seikat otetaan huomioon ja sij.lasten kohdalla ehkä vielä enemmän. Vähän myös luonteita katsotaan, mitkä sopii yhteen, siis tempperamentiltaan ym.
Toisaalta on oikeesti olemassa sellaisia sijoituspaikkoja, missä ei ole kenelläkään lapsella hyvä. Siis siellä on tingitty jopa lasten perustarpeista, kuten tuo äitikin kertoi, ettei ole lämmintä pesuvettä ja ruokakin on mitä on, jos on jne. Eli lapsia pidetään tosi kurjissa oloissa.
Sellaista ei pitäisi kenenkään lapsen joutua kestämään, ja vielä vähemmän niillä maksuilla mitä niille hoitopaikoille maksetaan. Sillä rahalla pitää saada jo luksusta.

Lue lisää

Et siis Sinä Amalia, tarkoitan nyt sitä palstaa tai tietokonetta.
Lähetin Sinulle viestin ja sitä ei missään näy. Sit koettin uudelleen ja siinä sanotiin: olet jo lähettänyt sen viestin! Eikä edelleen missä näy. Kolmas kerta tarkistan ja sama juttu, viestiä ei missään näy eikä uudelleen pystyy lähettämään , koska mä oon sen jo lähetänyt. mihin ihmeeseen mä ne viestit siis lähetin?

Merkka kirjoitti:

Et siis Sinä Amalia, tarkoitan nyt sitä palstaa tai tietokonetta.
Lähetin Sinulle viestin ja sitä ei missään näy. Sit koettin uudelleen ja siinä sanotiin: olet jo lähettänyt sen viestin! Eikä edelleen missä näy. Kolmas kerta tarkistan ja sama juttu, viestiä ei missään näy eikä uudelleen pystyy lähettämään , koska mä oon sen jo lähetänyt. mihin ihmeeseen mä ne viestit siis lähetin?

Lue lisää

Viisi minuuttia tässä se viestin näkyviin tulo kesti. Kärsimätön ja tyhmä niin kuin olen, minä tässä ihan itekeseni nyt viestejä lähetän.
Sori kamalasti!
Koettakaa kestä...

Merkka kirjoitti:

En ole ihan kaikkea jaksannut lukea mitä tässä ketjussa on ,kun riitelyksi siinäkin meni, mutta löysinpäs nyt sen jutun, missä ei edes lämmintä pesuvettä ole.

Noh, sitten ei voi muuta kuin ihmitella, että miksi sossu antaa viedä sieltä yhden muttei laita koko porukkaa pois? Tai miksi se kyseinen äiti ei tee jotain konkreettistä sellaisen paikan pois panemiseksi?

Jos asiat tosiaan jossain niin huonosti on, niin sitähän pitäisi nostaa iso mellakka .
Jos yksikin sellainen paikka on olemassa, missä rahat laitettaan vaan taskuun ja lapset elää huonoissa oloissa, niin kohta se käy niin, että taas yleistettään ja jokaikinen sijari on taas se rahaahne kakkapää ja yksikään sijari ei oo enää hyvää.
Siitä syyttelystä en tykkää yhtään vaikka itse en edes ole siihen sijaritoimintaan vielä päässyt.

Miksei kuka siis uskalla tuota esille niitä huonoja sijoituspaikkoja?
Eihän täällä palstalla nimettomana ja "siellä jossain on" kertomalla autta ketään, varsinkaan pulassa oleviä lapsia.

Lue lisää

Suomessa ei pysty nostamaan isoa metakkaa poliittisesti epäkorrekteista tai Suomen mainetta hiertavistä asioista. Iso metakka vaatisi lehdistön, media ja journalistejen myötävaikutusta, mutta valitettavasti Suomi ei ole avoimmuuden paratiisi, kuten ehkä kuvittelet. Suomessa propaganda toimii niin, että jatkuvasti hehkutetaan muka avoimesta yhteiskunnasta, sananvapaudesta ja ilmaisunvapaudesta. Muista maista poiketen, meillä on kuitenkin edelleen suomettumisen peruja erittäin vahva itsesensuuri, joka Suomen edun nimissä vaikenaa epäkohdista julkisuudessa. Hys, hys.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Suomessa ei pysty nostamaan isoa metakkaa poliittisesti epäkorrekteista tai Suomen mainetta hiertavistä asioista. Iso metakka vaatisi lehdistön, media ja journalistejen myötävaikutusta, mutta valitettavasti Suomi ei ole avoimmuuden paratiisi, kuten ehkä kuvittelet. Suomessa propaganda toimii niin, että jatkuvasti hehkutetaan muka avoimesta yhteiskunnasta, sananvapaudesta ja ilmaisunvapaudesta. Muista maista poiketen, meillä on kuitenkin edelleen suomettumisen peruja erittäin vahva itsesensuuri, joka Suomen edun nimissä vaikenaa epäkohdista julkisuudessa. Hys, hys.

Lue lisää

Olen kyllä itsekin huomannut, että jos olisi aihetta joskus kapinoita niin ei, kaikki odotta hiljaa.
Mutta kun viinan hintoja nostetaan niin se on sitten heti uutisissa .
Siitä ollaan heti valittamassa. Kumma juttu.

Merkka kirjoitti:

En ole ihan kaikkea jaksannut lukea mitä tässä ketjussa on ,kun riitelyksi siinäkin meni, mutta löysinpäs nyt sen jutun, missä ei edes lämmintä pesuvettä ole.

Noh, sitten ei voi muuta kuin ihmitella, että miksi sossu antaa viedä sieltä yhden muttei laita koko porukkaa pois? Tai miksi se kyseinen äiti ei tee jotain konkreettistä sellaisen paikan pois panemiseksi?

Jos asiat tosiaan jossain niin huonosti on, niin sitähän pitäisi nostaa iso mellakka .
Jos yksikin sellainen paikka on olemassa, missä rahat laitettaan vaan taskuun ja lapset elää huonoissa oloissa, niin kohta se käy niin, että taas yleistettään ja jokaikinen sijari on taas se rahaahne kakkapää ja yksikään sijari ei oo enää hyvää.
Siitä syyttelystä en tykkää yhtään vaikka itse en edes ole siihen sijaritoimintaan vielä päässyt.

Miksei kuka siis uskalla tuota esille niitä huonoja sijoituspaikkoja?
Eihän täällä palstalla nimettomana ja "siellä jossain on" kertomalla autta ketään, varsinkaan pulassa oleviä lapsia.

Lue lisää

Jos olisit huostaanotetun lapsen vanhempi niin
1) sinulla ei ole mitään ihmisarvoa olemassa ulkopuolisten silmissä,
ei kanssaihmisten eikä edes viranomaisten
- luuseri, juoppo ja narkkari jne
ovat vakionimityksiä huostaanotettujen lasten vanhemmille
- ei mediastakaan mitään muuta syytä huostaanotoille toitote kuin vanhempien viinan juonti ja juoppous!

2) kun viranomaisten (lastensuojelun sekä asiaan muidenkin kietoutuneiden)
valinnasta, valvonnasta jne sijaishuollon paikkojen suhteen ja sijoitettujen lasten olon ja elon valvonnasta taikka valvomattomuudesta
ei ole mitään pakotetta taikka sanktiotakaan lain mukaan valvonnasta vastaaville viranomaisille
niin ei lastensuojeluviranomaisenkaan tarvitse edes nokkaansa lotkauttaa
vaikka ilmenisi mitä tahansa sijaishuollon paikasta ja siellä olevien lasten ja nuorten tilanteesta.
Hyväksikäyttötuomioitakin on viime vuoden aikana jaettu erilaisille sijaistahoille, mutta yhdenkään virkamiehen tuomiosta (sijaishuollon valvonta) ei näiden sijaishuoltoon jaettujen tuomioiden yhteydessä ole kerrottu.

Televisiossa esitetty ohjelma sijoitettujen nuorten tilanteesta taisi karmeudessaan olla pelkkä pintaraapaisu siitä mitä todellisuus huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten kohdalla tänä päivänä on!

3) Jos poliisin ja koulunkin taholta voidaan sijoitettua lasta kohdella ihan miten tahansa (laittomasti ja ihmis-, perus- ja kaikkien muidenkin oikeuksien vastaisesti)
niin jos vanhempi erehtyy valittamaan sijoituksessa olevan lapsensa
pahoinpitelyyn verrattavasta kohtelusta
esimerkiksi poliisille niin poliisi varmistaa
sijoitetun lapsen tai nuoren saaman sijaishuoltokohtelun sosiaaliviranomaisilta
jotka puhuvat ja kertovat poliisille
"maan tavoista", "yleisestä käytännöstä" jne.

Eräällä vanhemmalla oli vahva epäily sijoituspaikassa tehdystä hyväksikäytöstä
mutta kun poliisi totesi ettei sijoitustaholla
kukaan jäänyt ns "rysän päältä kiinni"
niin näyttöä tälläisesta hyväksikäytöstä ei ollut eikä mitään edes rikostutkintaakaan tarvinnut suorittaa.

4) kuka omissa tuskissaan ja vaikeukissaan oleva huostaanotetun lapsen vanhempi/vanhemmat
enää jaksaa (eikä se missään tapauksessa edes heille kuulu)
valvoa ja vahtia sijaishuollon toimintaa muiden siellä olevien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta?
Vaatii valtavasti voimia aloittaa edes oman lapsensa pelastaminen tälläisesta sijaishuollon törkykasasta
saatikka että olisi vanhemmalla voimia toimia vielä mahdollisesti esimerkiksi kuuden muunkin lapsen, nuoren puolesta.
Kyllä lastensuojeluviranomainen palkkansa yhteiskunnan verokukkarolta saa myös siitä
että hoitaa omaa virkaansa niin ettei hänen asiakkaidensa tarvitse lastensuojeluviranomaisen virkatöitä enää suorittaa!

Lääninhallitukset ovat myös omalta osaltaan sijaishuollon valvonnasta vastaavia ja valvontaa suorittavia virkamiehiä,
joten sielläkin on myös oma ja vakava vastuunsa
näiden sikolättisijaishuoltopaikkojen toiminnasta.

Se ettei Suomessa ole keskitettyä sijoitettujen lasten ja nuorten rekisteriä
on erittäin vakava puute lastensuojeluviranomaisten toiminnassa.
Samassa yksityisessäkin sijoituspaikassa
kun voi olla useammalta eri paikalta
ympäri Suomea sijoitettuja lapsia ja nuoria
eikä kenenkään sosiaaliviranomaisen tarvitse näistä epäinhimillisistä törkysikoläteistä
muiden kuntien lastensuojeluviranomaisille ilmoittaa.


P...a juttu koko valvomaton sijoitussysteemi nykytilassa ja aivan kaikkien osapuolten kannalta (huostaanotettujen lasten, nuorten, vanhempien mutta myös sijaishuollon tason ja arvostuksen kannalta)

Merkka
tulipas pitkä vuodatus......

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos noin sykeästi on tilanne aloittajankin tapauksessa, että alkoholipeikko odottaa nurkan takana ja todistella pitää ja hyppiä sossun pillin mukaan eikä isompaa voida palauttaa vielä aikoihin, niin mites luulet vauvan käyvän.
Minä en usko tota mitä sanot. Vielä jokin aika sitten tälläkin palstalla sijarit kilvan painostivat äitejä luopumaan lapestaan ja antamaan lapsellensa lupa kiintyä sijareihin, uskotellen, että lapsen on parempi unohtaa läheisensä lähes kokonaan. Nyt olette jo onneksi tästä matrasta näköjään luopuneet. Mutta minkälaisina jojoina lapsia ja vanhempia tässä maassa oikein pidetään, kun milloin mitäkin oppia vaihdetaan toiseen tämän tästä. Totutellaan sijaiskotiin ja sitten pitäisi taas totutella omaan kotiin tai sit ei.
Aivan sairasta.

Lue lisää

Heipä taas kaikille!!
Kovasti olen saanut keskustelua aikaiseksi asiastani.
Minä en missään nimessä ole unohtanut lastani lähetän hänelle säännöllisesti postia sijaiskotiin ja näemme säännöllisesti. Lahjoja en lähettele enkä korvaa omia virheitäni lahjoja ostamalla hänelle.
Olen joutunut virheistäni kovan hinnan maksamaan ja niistä en muita syytä.
Aa-kerhossa en käy koska sieltä en mitään apua saa, vaan käyn yksityisellä terapeutilla omasta tahdostani jonka myös itse maksan. En saa sossusta rahaa eli olen vain lastensuojelu asiakkaana tilanteeni takia.

Lapseni syntyi viime yönä kello 00.12. Hän oli tyttö ja pituutta oli 54cm ja painoa 3876g.
Soitin sijaisperheeseen myös ilouutisen kun he olivat sitä pyytäneet. Huomenna näen lapseni jälleen kun hän tulee katsomaan meitä sijaisperheen äidin kanssa.
Vointini on hyvä ja synnytys meni hyvin.

.... kirjoitti:

Jos olisit huostaanotetun lapsen vanhempi niin
1) sinulla ei ole mitään ihmisarvoa olemassa ulkopuolisten silmissä,
ei kanssaihmisten eikä edes viranomaisten
- luuseri, juoppo ja narkkari jne
ovat vakionimityksiä huostaanotettujen lasten vanhemmille
- ei mediastakaan mitään muuta syytä huostaanotoille toitote kuin vanhempien viinan juonti ja juoppous!

2) kun viranomaisten (lastensuojelun sekä asiaan muidenkin kietoutuneiden)
valinnasta, valvonnasta jne sijaishuollon paikkojen suhteen ja sijoitettujen lasten olon ja elon valvonnasta taikka valvomattomuudesta
ei ole mitään pakotetta taikka sanktiotakaan lain mukaan valvonnasta vastaaville viranomaisille
niin ei lastensuojeluviranomaisenkaan tarvitse edes nokkaansa lotkauttaa
vaikka ilmenisi mitä tahansa sijaishuollon paikasta ja siellä olevien lasten ja nuorten tilanteesta.
Hyväksikäyttötuomioitakin on viime vuoden aikana jaettu erilaisille sijaistahoille, mutta yhdenkään virkamiehen tuomiosta (sijaishuollon valvonta) ei näiden sijaishuoltoon jaettujen tuomioiden yhteydessä ole kerrottu.

Televisiossa esitetty ohjelma sijoitettujen nuorten tilanteesta taisi karmeudessaan olla pelkkä pintaraapaisu siitä mitä todellisuus huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten kohdalla tänä päivänä on!

3) Jos poliisin ja koulunkin taholta voidaan sijoitettua lasta kohdella ihan miten tahansa (laittomasti ja ihmis-, perus- ja kaikkien muidenkin oikeuksien vastaisesti)
niin jos vanhempi erehtyy valittamaan sijoituksessa olevan lapsensa
pahoinpitelyyn verrattavasta kohtelusta
esimerkiksi poliisille niin poliisi varmistaa
sijoitetun lapsen tai nuoren saaman sijaishuoltokohtelun sosiaaliviranomaisilta
jotka puhuvat ja kertovat poliisille
"maan tavoista", "yleisestä käytännöstä" jne.

Eräällä vanhemmalla oli vahva epäily sijoituspaikassa tehdystä hyväksikäytöstä
mutta kun poliisi totesi ettei sijoitustaholla
kukaan jäänyt ns "rysän päältä kiinni"
niin näyttöä tälläisesta hyväksikäytöstä ei ollut eikä mitään edes rikostutkintaakaan tarvinnut suorittaa.

4) kuka omissa tuskissaan ja vaikeukissaan oleva huostaanotetun lapsen vanhempi/vanhemmat
enää jaksaa (eikä se missään tapauksessa edes heille kuulu)
valvoa ja vahtia sijaishuollon toimintaa muiden siellä olevien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta?
Vaatii valtavasti voimia aloittaa edes oman lapsensa pelastaminen tälläisesta sijaishuollon törkykasasta
saatikka että olisi vanhemmalla voimia toimia vielä mahdollisesti esimerkiksi kuuden muunkin lapsen, nuoren puolesta.
Kyllä lastensuojeluviranomainen palkkansa yhteiskunnan verokukkarolta saa myös siitä
että hoitaa omaa virkaansa niin ettei hänen asiakkaidensa tarvitse lastensuojeluviranomaisen virkatöitä enää suorittaa!

Lääninhallitukset ovat myös omalta osaltaan sijaishuollon valvonnasta vastaavia ja valvontaa suorittavia virkamiehiä,
joten sielläkin on myös oma ja vakava vastuunsa
näiden sikolättisijaishuoltopaikkojen toiminnasta.

Se ettei Suomessa ole keskitettyä sijoitettujen lasten ja nuorten rekisteriä
on erittäin vakava puute lastensuojeluviranomaisten toiminnassa.
Samassa yksityisessäkin sijoituspaikassa
kun voi olla useammalta eri paikalta
ympäri Suomea sijoitettuja lapsia ja nuoria
eikä kenenkään sosiaaliviranomaisen tarvitse näistä epäinhimillisistä törkysikoläteistä
muiden kuntien lastensuojeluviranomaisille ilmoittaa.


P...a juttu koko valvomaton sijoitussysteemi nykytilassa ja aivan kaikkien osapuolten kannalta (huostaanotettujen lasten, nuorten, vanhempien mutta myös sijaishuollon tason ja arvostuksen kannalta)

Merkka
tulipas pitkä vuodatus......

Lue lisää

Moi !

Ei, minusta on hyvää että kirjoitit pitkän viestin, toivottavasti sitä lukee myös monet muut sijarit ja lasten kanssa työskenttelevät ja saavat vähä miettimistä.
Ikina ei ole pahitteeksi jäädä ajattelemään että olenko mä itse todellakin se täydellinen?

Taitan olla vissi oudo valkoinen varis muitten joukossa tai mistä se johtuu, etten osaa nähdä sitä asiaa niin kun monesti tässä palstalla luen.

Siis mä oikeesti olen nyt kun lapsi joululahjan kanssa, mä olen hurjan iloinen että meille niitä tukilapsia tulee.
Jos saisin päättä niin mä painusin jonnekin köyhään valtioon ja keräsin kaikki katulapst ja orvot kasaan ja tekisin heille jonkunlaisen turvakotin. Tai tekisin jotain konkreettistä tässä, senverran haluaisin lapsia auttaa vaikka joku käskii mua painumaan sinne mistä tulin.

Ja nyt tuntuu aivan kamalalta lukea ja pohtia, etteikö sit kaikki muut ihmiset tunnekaan samalla tavalla vieraita lapsia kohten?
Missä vaiheessa mukavasta ja auttaa haluvasta ihanasta ,naisesta /miehestä tulee se hirviö joka ei välittä enää lapsista ja heitän hyvinvoinnista pätkäkään?

Onko tosiaan raha se, mikä saa mielen sekoamaan ja unohtamaan sen alunperisen tehtävän, lapsen kasvattamisen kunnes bioperhe saa asiat kuntoon ?
Mihin unohtuvat ne lupaukset ja ajatukset, että tärkein homma on hoitaa lapsia kunnes ne pääsevät omaan kotiin takaisiin?

Mä kävin sen tukikoulutuksen ja siellä puhutiin paljon myös sijoitus lapsista, koko ajan painotettiin, että pääasia on lapsi takas kotiin, omien vanhemopien luokseen jos vähäkin mahdollista. Siellä puhutiin miten tärkeä on vanhempien ja bioperheen yhteistyö, että lapsi on se kenen auttamisen nimissä kaikki pitää hoitaa hyvin. Missävaiheessa sit sekin unohtuu?

Tuleeko sijaisvanhemmasta jossain vaiheessa todellakin se Hitleri, joka päättä kuka saa elää , missä , miten ja kenen kanssa?
Entäs se sosiaalitäti, joka vakuutta jo nyt tässä tukiperheena aloittelijoille, miten kaikki on kontrolloitua, miten seurataan aina sitä työskentelyä ja meille annettiin jopa nippu papereita mitkä tulee aina kiikutella sinne sosiaalitoimistoon kun lapset ovat lähteneet ja kun paperit ovat täytetty.

Siellä on meidän täytettäviä papereita, miten meidän mielestä menee se lasten hoitaminen ja lapset sekä biovanhemmat saavat omat täytettävät paperit . Se on hurjan tarkkana oltava ja mua suorastaa vähä jännittää. Ei siellä ole varaa olla huono , se tulisi heti ilmiin ja meidät potkastais heti pois koko tukijutusta.
Eikö sijaishommissa ole siis näin kontrolloitua se työskentely?
Unohtaako sosiaalitätit lapset heti kun ne on passitettu jonnekin perheeseen ja sen jälkeen on vaan tuurista kiinni, että sattuiko hyvää tai huono sijaiskoti?
Eikös sitten sijaispaikoissa tai niissä isoissa laitosmaisissa paikossa ole mitään valvonta?

Ja kuule, tuskin se auttaa, mutta minä en ajattele että kaikki lapset menettänyt vanhemmat olisivat juoppoja , narkkareita ja pahoja. Ihan oikeesti, meille koulutuksessa ei haukuttu vanhempia ollenkaan näin.
Hyvin hienovaraisesti sanotiin, että osaa on alkoholista ja osaa mielenterveydestä johtuvia sijoituksia, mutta korostettiin monesti, että siellä on takana niin monia muita syitä ja väsymystä ja korostettiin aina sitä, että lapsi menee heti kotiin kun bioperheessa on asiat hyvin. Sain käsityksen että sen bioperheen eteen jotain tehdään. mutta tehtäänkö sitten vai seurataan vaan sivusta miten he itse pärjävät?

Minusta ei tuntuu ollenkaan että kaikki biot on samalaiset. Siksi mä olen koko tämän palstalla ollut ajan ollut sitä mieltä, että haluan bioperheen kanssa hyvät välit, mutta mua on naurettu aina ulos. Ihan kun olisi ihan mahdoton juttu se, että sijareiden ja bioperheiten välissä voisi olla yhteisymmärrystä tai jopa lämpimiä välejä.
Itse olen kuvitellut, että lapsi tulee ja jos lapsi lähtee, niin saan pitää yhdeyttä lapseen ja vaikka mennä synttäreille, tai laitta lahjan jouluna. En minä osaa panna välejä poikki heti kun lapsi lähtee. Ei kait nyt fiksu bioäitikään sitä tee jos mä olen hänelle ihmiseksi ollut?

Toi on varmaankin totta, että jotkut virkaihmiset pitää biovanhempia sitten huonoina ja käyttäytyvät heitän kanssa alentuvasti, mutta mä uskon, että ne eivät muutenkaan ole ihmisinä kovin kummoiset. Toisen ihmisen kunnioitaminen olisi jokaisen ihmisen ensimmäinen tehtävä tässä hommassa. Tietän että monet käyttä virkavaltaa vääriin, mutta pakko on olla heillekin laki.

Minuakin joskus kohdellaan törkeästi vaan siksi etten ole suomalainen, mutta hitsi, mä en anna sitä tehtä ilman että mä en antaisi vastaan !
En mä ole sen huonompi vaikka en olekaan suomalainen. Joku täällä palstalla ei sitä vielä tajuaa, mutta jospa senkin ihmisen ajatusmaailma muuttu . Minä voin toki olla tyhmä ja epämiellyttävä, mutta ei koko mun kansa. Siinä on ero.

Toivosin, että käyttäisit jonkunlaista nimimerkkia. Sinun viestiä oli hyvää lukea ja lukisin jatkossakin mitä kirjoitat.

Nii, ja hyvää tätä vuotta Sinullekin!

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jos noin sykeästi on tilanne aloittajankin tapauksessa, että alkoholipeikko odottaa nurkan takana ja todistella pitää ja hyppiä sossun pillin mukaan eikä isompaa voida palauttaa vielä aikoihin, niin mites luulet vauvan käyvän.
Minä en usko tota mitä sanot. Vielä jokin aika sitten tälläkin palstalla sijarit kilvan painostivat äitejä luopumaan lapestaan ja antamaan lapsellensa lupa kiintyä sijareihin, uskotellen, että lapsen on parempi unohtaa läheisensä lähes kokonaan. Nyt olette jo onneksi tästä matrasta näköjään luopuneet. Mutta minkälaisina jojoina lapsia ja vanhempia tässä maassa oikein pidetään, kun milloin mitäkin oppia vaihdetaan toiseen tämän tästä. Totutellaan sijaiskotiin ja sitten pitäisi taas totutella omaan kotiin tai sit ei.
Aivan sairasta.

Lue lisää

muu, kuin se, että vanhemmat sairastaa alkoholismia.
Tämä aloittaja-äiti kuuluu todella pieneen vähemmistöön sillä, että hän tosissaan on halunnut päästä ongelmastaan eroon ja oikeesti haluaa lapsensa takaisin ja alottaa uuden paremman elämän. Toivon hänelle kaikkea hyvää uuden vauvan kanssa ja että saa mahd. pian esikoisensakin kotiin. Sellaisia vanhempia pitää tukea ja kannustaa kaikin tavoin, jotka todella yrittää ja haluaa lastensa parasta, mutta ei niin, että hätiköidään ja tehdään päätökset vain vanhempien tunteita ajatellen. Mitään ei saa tehdä lasten kustannuksella.
Ne sijarit, jotka toivovat vanhemmilta, et antaisivat lastensa vihdoinkin keskittyä oman elämänsä rakentamiseen, ovat varmasti niitä, jotka ovat jo nähneet, ettei vanhemmilla ole aikomustakaan päästä viinasta tai päihteistä eroon.
Silti monet sellaiset vanhemmat pitävät lapsia otteessaan ja antavat katteettomia lupauksia.
Päihtyneineä häiritsevät lastensa elämää mekastamalla ja yrittämällä vetää lapsilta maton alta syyttelemällä ja haukkumalla sij.vanhempia kaikin mahdollisin tavoin. Eivät sallisi lapsilleen minkään laista hyvänolon tunnetta. Itse eivät pysty sitä antamaan, mutta eivät halua, että sitä kukaan muukaan heidän lapsilleen antaisi.
Eikös se sinustakin ole hyvin itsekästä vanhemmilta ja raukkamaista toimintaa lapsia kohtaan.
Kaikki tapaukset ovat omanlaisiaan ja niihin pitää suhtautua tapauskohtaisesti.
Jotkut vanhemmat muka yrittävät ja huijaavat valheillaan vaan lähinnä itseään ja tietysti myös pieniä lapsiaan, jotka niin mielellään haluaisivat uskoa, että vanhemmat pystyy siihen, mutta jotka kerta toisensa jälkeen joutuvat pettymään ja lopulta isompina eivät usko enää mihinkään ja ovat katkeria vanhemmilleen.
Kirjoitit, että sijarit pitäis lapsia jojoina.
Niin se juuri ei ole, vaan vanhemmat jojottelevat lapsiaan ja leikkivät lastensa tunteilla.
Tässä alottajan tapauksessa juuri tarkan harkinnan
avulla halutaan ehkäistä jojo-ilmiö. Kaikki toivovat, että lapsi kotiutuu ja että se kotiutus tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla lapsen kannalta, siksi ei haluta tehdä hätiköityjä päätöksiä, vaan annetaan kaikille sopeutumisaikaa.
Se ei ole saivartelua, eikä ilkeyttä, vaan viisautta. Usko nyt, että lapsen ja koko perheen paras tässä vain on taustalla, tällä kertaa.

.... kirjoitti:

Jos olisit huostaanotetun lapsen vanhempi niin
1) sinulla ei ole mitään ihmisarvoa olemassa ulkopuolisten silmissä,
ei kanssaihmisten eikä edes viranomaisten
- luuseri, juoppo ja narkkari jne
ovat vakionimityksiä huostaanotettujen lasten vanhemmille
- ei mediastakaan mitään muuta syytä huostaanotoille toitote kuin vanhempien viinan juonti ja juoppous!

2) kun viranomaisten (lastensuojelun sekä asiaan muidenkin kietoutuneiden)
valinnasta, valvonnasta jne sijaishuollon paikkojen suhteen ja sijoitettujen lasten olon ja elon valvonnasta taikka valvomattomuudesta
ei ole mitään pakotetta taikka sanktiotakaan lain mukaan valvonnasta vastaaville viranomaisille
niin ei lastensuojeluviranomaisenkaan tarvitse edes nokkaansa lotkauttaa
vaikka ilmenisi mitä tahansa sijaishuollon paikasta ja siellä olevien lasten ja nuorten tilanteesta.
Hyväksikäyttötuomioitakin on viime vuoden aikana jaettu erilaisille sijaistahoille, mutta yhdenkään virkamiehen tuomiosta (sijaishuollon valvonta) ei näiden sijaishuoltoon jaettujen tuomioiden yhteydessä ole kerrottu.

Televisiossa esitetty ohjelma sijoitettujen nuorten tilanteesta taisi karmeudessaan olla pelkkä pintaraapaisu siitä mitä todellisuus huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten kohdalla tänä päivänä on!

3) Jos poliisin ja koulunkin taholta voidaan sijoitettua lasta kohdella ihan miten tahansa (laittomasti ja ihmis-, perus- ja kaikkien muidenkin oikeuksien vastaisesti)
niin jos vanhempi erehtyy valittamaan sijoituksessa olevan lapsensa
pahoinpitelyyn verrattavasta kohtelusta
esimerkiksi poliisille niin poliisi varmistaa
sijoitetun lapsen tai nuoren saaman sijaishuoltokohtelun sosiaaliviranomaisilta
jotka puhuvat ja kertovat poliisille
"maan tavoista", "yleisestä käytännöstä" jne.

Eräällä vanhemmalla oli vahva epäily sijoituspaikassa tehdystä hyväksikäytöstä
mutta kun poliisi totesi ettei sijoitustaholla
kukaan jäänyt ns "rysän päältä kiinni"
niin näyttöä tälläisesta hyväksikäytöstä ei ollut eikä mitään edes rikostutkintaakaan tarvinnut suorittaa.

4) kuka omissa tuskissaan ja vaikeukissaan oleva huostaanotetun lapsen vanhempi/vanhemmat
enää jaksaa (eikä se missään tapauksessa edes heille kuulu)
valvoa ja vahtia sijaishuollon toimintaa muiden siellä olevien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta?
Vaatii valtavasti voimia aloittaa edes oman lapsensa pelastaminen tälläisesta sijaishuollon törkykasasta
saatikka että olisi vanhemmalla voimia toimia vielä mahdollisesti esimerkiksi kuuden muunkin lapsen, nuoren puolesta.
Kyllä lastensuojeluviranomainen palkkansa yhteiskunnan verokukkarolta saa myös siitä
että hoitaa omaa virkaansa niin ettei hänen asiakkaidensa tarvitse lastensuojeluviranomaisen virkatöitä enää suorittaa!

Lääninhallitukset ovat myös omalta osaltaan sijaishuollon valvonnasta vastaavia ja valvontaa suorittavia virkamiehiä,
joten sielläkin on myös oma ja vakava vastuunsa
näiden sikolättisijaishuoltopaikkojen toiminnasta.

Se ettei Suomessa ole keskitettyä sijoitettujen lasten ja nuorten rekisteriä
on erittäin vakava puute lastensuojeluviranomaisten toiminnassa.
Samassa yksityisessäkin sijoituspaikassa
kun voi olla useammalta eri paikalta
ympäri Suomea sijoitettuja lapsia ja nuoria
eikä kenenkään sosiaaliviranomaisen tarvitse näistä epäinhimillisistä törkysikoläteistä
muiden kuntien lastensuojeluviranomaisille ilmoittaa.


P...a juttu koko valvomaton sijoitussysteemi nykytilassa ja aivan kaikkien osapuolten kannalta (huostaanotettujen lasten, nuorten, vanhempien mutta myös sijaishuollon tason ja arvostuksen kannalta)

Merkka
tulipas pitkä vuodatus......

Lue lisää

Moi!

Mun tiettsikässä taitaa olla joku vikaa. Kirjoitin Sinulle pitkän viestin ja sitä taas ei näy missään vaikka lähetin sen. Pakko odotta jos se vaikka iltaan mennessä kerkee tulemaan palstalle, muuten nolan itsensä kokona kun taas monesti sama asiaa kirjoitan .

Mutta siihen asti tietoksi, että Sinulla oli oikein hyvää viesti . Jos käyttäist nimimerkkiä niin varmaan lukisin jatkossakin mitä mieltä Sä mistäkin asiasta olet.

Vastaan myöhemmin jos sitä viestiä ei iltaan mennessä näy.

Apua tarvitseva kirjoitti:

Heipä taas kaikille!!
Kovasti olen saanut keskustelua aikaiseksi asiastani.
Minä en missään nimessä ole unohtanut lastani lähetän hänelle säännöllisesti postia sijaiskotiin ja näemme säännöllisesti. Lahjoja en lähettele enkä korvaa omia virheitäni lahjoja ostamalla hänelle.
Olen joutunut virheistäni kovan hinnan maksamaan ja niistä en muita syytä.
Aa-kerhossa en käy koska sieltä en mitään apua saa, vaan käyn yksityisellä terapeutilla omasta tahdostani jonka myös itse maksan. En saa sossusta rahaa eli olen vain lastensuojelu asiakkaana tilanteeni takia.

Lapseni syntyi viime yönä kello 00.12. Hän oli tyttö ja pituutta oli 54cm ja painoa 3876g.
Soitin sijaisperheeseen myös ilouutisen kun he olivat sitä pyytäneet. Huomenna näen lapseni jälleen kun hän tulee katsomaan meitä sijaisperheen äidin kanssa.
Vointini on hyvä ja synnytys meni hyvin.

Lue lisää

oikein ison sylin täydeltä onnea teille molemmille ja tietysti koko perheelle.
Aika ison tytön sait.
Oliko vauva vuoden ensimmäinen lapsi?
Kiva, että just noin olette järjestäneet, että isompi lapsi pääsee heti tuoreeltaan mukaan siskonsa elämään.
Toivottavasti myös sij.perheessä osataan suhtautua siskon syntymään siten, että esikoista onnitellaan, kun hän on saanut siskon ja häntä muutoinkin käsitellään siten, että hän on saanut jotain ihanaa, eikä häneltä olla ottamassa mitään pois, vaan kaikki on vain plussaa.
Vielä kerran onnea kovasti ja hyviä vointeja.

Merkka kirjoitti:

Et siis Sinä Amalia, tarkoitan nyt sitä palstaa tai tietokonetta.
Lähetin Sinulle viestin ja sitä ei missään näy. Sit koettin uudelleen ja siinä sanotiin: olet jo lähettänyt sen viestin! Eikä edelleen missä näy. Kolmas kerta tarkistan ja sama juttu, viestiä ei missään näy eikä uudelleen pystyy lähettämään , koska mä oon sen jo lähetänyt. mihin ihmeeseen mä ne viestit siis lähetin?

Lue lisää

palstoilla usein ihan samalla tavalla, eikä kirjotuksia ole tullut koskaan palstalle.
Sillon olen ajatellut, että haistatan kohta pitkät koko palstalle.
Pahasti tökkii ja liian usein.

Merkka kirjoitti:

Moi !

Ei, minusta on hyvää että kirjoitit pitkän viestin, toivottavasti sitä lukee myös monet muut sijarit ja lasten kanssa työskenttelevät ja saavat vähä miettimistä.
Ikina ei ole pahitteeksi jäädä ajattelemään että olenko mä itse todellakin se täydellinen?

Taitan olla vissi oudo valkoinen varis muitten joukossa tai mistä se johtuu, etten osaa nähdä sitä asiaa niin kun monesti tässä palstalla luen.

Siis mä oikeesti olen nyt kun lapsi joululahjan kanssa, mä olen hurjan iloinen että meille niitä tukilapsia tulee.
Jos saisin päättä niin mä painusin jonnekin köyhään valtioon ja keräsin kaikki katulapst ja orvot kasaan ja tekisin heille jonkunlaisen turvakotin. Tai tekisin jotain konkreettistä tässä, senverran haluaisin lapsia auttaa vaikka joku käskii mua painumaan sinne mistä tulin.

Ja nyt tuntuu aivan kamalalta lukea ja pohtia, etteikö sit kaikki muut ihmiset tunnekaan samalla tavalla vieraita lapsia kohten?
Missä vaiheessa mukavasta ja auttaa haluvasta ihanasta ,naisesta /miehestä tulee se hirviö joka ei välittä enää lapsista ja heitän hyvinvoinnista pätkäkään?

Onko tosiaan raha se, mikä saa mielen sekoamaan ja unohtamaan sen alunperisen tehtävän, lapsen kasvattamisen kunnes bioperhe saa asiat kuntoon ?
Mihin unohtuvat ne lupaukset ja ajatukset, että tärkein homma on hoitaa lapsia kunnes ne pääsevät omaan kotiin takaisiin?

Mä kävin sen tukikoulutuksen ja siellä puhutiin paljon myös sijoitus lapsista, koko ajan painotettiin, että pääasia on lapsi takas kotiin, omien vanhemopien luokseen jos vähäkin mahdollista. Siellä puhutiin miten tärkeä on vanhempien ja bioperheen yhteistyö, että lapsi on se kenen auttamisen nimissä kaikki pitää hoitaa hyvin. Missävaiheessa sit sekin unohtuu?

Tuleeko sijaisvanhemmasta jossain vaiheessa todellakin se Hitleri, joka päättä kuka saa elää , missä , miten ja kenen kanssa?
Entäs se sosiaalitäti, joka vakuutta jo nyt tässä tukiperheena aloittelijoille, miten kaikki on kontrolloitua, miten seurataan aina sitä työskentelyä ja meille annettiin jopa nippu papereita mitkä tulee aina kiikutella sinne sosiaalitoimistoon kun lapset ovat lähteneet ja kun paperit ovat täytetty.

Siellä on meidän täytettäviä papereita, miten meidän mielestä menee se lasten hoitaminen ja lapset sekä biovanhemmat saavat omat täytettävät paperit . Se on hurjan tarkkana oltava ja mua suorastaa vähä jännittää. Ei siellä ole varaa olla huono , se tulisi heti ilmiin ja meidät potkastais heti pois koko tukijutusta.
Eikö sijaishommissa ole siis näin kontrolloitua se työskentely?
Unohtaako sosiaalitätit lapset heti kun ne on passitettu jonnekin perheeseen ja sen jälkeen on vaan tuurista kiinni, että sattuiko hyvää tai huono sijaiskoti?
Eikös sitten sijaispaikoissa tai niissä isoissa laitosmaisissa paikossa ole mitään valvonta?

Ja kuule, tuskin se auttaa, mutta minä en ajattele että kaikki lapset menettänyt vanhemmat olisivat juoppoja , narkkareita ja pahoja. Ihan oikeesti, meille koulutuksessa ei haukuttu vanhempia ollenkaan näin.
Hyvin hienovaraisesti sanotiin, että osaa on alkoholista ja osaa mielenterveydestä johtuvia sijoituksia, mutta korostettiin monesti, että siellä on takana niin monia muita syitä ja väsymystä ja korostettiin aina sitä, että lapsi menee heti kotiin kun bioperheessa on asiat hyvin. Sain käsityksen että sen bioperheen eteen jotain tehdään. mutta tehtäänkö sitten vai seurataan vaan sivusta miten he itse pärjävät?

Minusta ei tuntuu ollenkaan että kaikki biot on samalaiset. Siksi mä olen koko tämän palstalla ollut ajan ollut sitä mieltä, että haluan bioperheen kanssa hyvät välit, mutta mua on naurettu aina ulos. Ihan kun olisi ihan mahdoton juttu se, että sijareiden ja bioperheiten välissä voisi olla yhteisymmärrystä tai jopa lämpimiä välejä.
Itse olen kuvitellut, että lapsi tulee ja jos lapsi lähtee, niin saan pitää yhdeyttä lapseen ja vaikka mennä synttäreille, tai laitta lahjan jouluna. En minä osaa panna välejä poikki heti kun lapsi lähtee. Ei kait nyt fiksu bioäitikään sitä tee jos mä olen hänelle ihmiseksi ollut?

Toi on varmaankin totta, että jotkut virkaihmiset pitää biovanhempia sitten huonoina ja käyttäytyvät heitän kanssa alentuvasti, mutta mä uskon, että ne eivät muutenkaan ole ihmisinä kovin kummoiset. Toisen ihmisen kunnioitaminen olisi jokaisen ihmisen ensimmäinen tehtävä tässä hommassa. Tietän että monet käyttä virkavaltaa vääriin, mutta pakko on olla heillekin laki.

Minuakin joskus kohdellaan törkeästi vaan siksi etten ole suomalainen, mutta hitsi, mä en anna sitä tehtä ilman että mä en antaisi vastaan !
En mä ole sen huonompi vaikka en olekaan suomalainen. Joku täällä palstalla ei sitä vielä tajuaa, mutta jospa senkin ihmisen ajatusmaailma muuttu . Minä voin toki olla tyhmä ja epämiellyttävä, mutta ei koko mun kansa. Siinä on ero.

Toivosin, että käyttäisit jonkunlaista nimimerkkia. Sinun viestiä oli hyvää lukea ja lukisin jatkossakin mitä kirjoitat.

Nii, ja hyvää tätä vuotta Sinullekin!

Lue lisää

luulen, että kaikki, tai ainakin valtaosa, jotka haluavat ruveta sijareiksi lähtevät tähän hommaan juuri samanlaisin ajatuksin, kuin sinäkin, mutta kun alkaa niitä ongelmia tulla, ei vain lasten kanssa, vaan sossujen ja biojen ja heidän sukujensa ja ympäröivän yhteiskunnan, niin kyynisyys alkaa vallata alaa ja joutuu miettimään, että mihin sitä on oikein itsensä laittanut ja ihan vapaaehtoisesti vielä.
Raha ei ole motiivi tämän työn aloittamiseen. Kodin ulkopuolisista töistä maksetaan palkkaa paljon paremmin ja muun ajan on vapaata. Lomat pyörii ja illat ja viikonloput vapaita.
Kyllä se on se lapsista välittäminen ja auttamishalu se liikkeellepaneva voima.
Sijaisperheitä kyllä valvotaan, etenkin alussa, kunnes ossut ovat vakuuttuneita perheen luotettavuudesta, aika hyvin ja useilla kotikäynneillä. Nämä isot perhekodit, koska toimivat ns. ammatillisina, niin niiden valvonta
ei taid oikein kuulua kellekään, tai korkeintaa läänille, jolla ei ole aikaa, eikä kiinnostusta.
Sossut uskovat mainoksiin ja siihen, että koska on kallis paikka, niin varmaan myös taso on hyvä.
Kokemus on vasta osoittanut totuuden, mutta sitäkään ei aina haluta uskoa. Olisi liian työlästä etsiä taas uutta paikka joka lapselle. Parempi vain sulkea silmänsä. Kunhan sijoitetut pysyvät edes hengissä.
Minäkin olen haaveillut voivani pelastaa koko maailman lapset, mutta on ollut pakko itselle myöntää omat rajalliset voimavaransa. Nykyisin saan olla itseeni tyytyväinen, että olen voinut autta edes
viittä lasta, joista kukaan muu ei ole välittänyt.
Tai siitä viidennestä kylläkin, koska pääsi isänsä kotiin muuttamaan, mutta nää muut, huh
Minäkin kuvittelin vaan, että lapset on lapsia ja ihanaa hoitaa ja helliä sellasia pieniä palleroita.
Niin paljon kaikkea sellasta kuitenkin lasten mukana tulee, mitä ei osannut hurjimmassa mielikuvituksessaankaan ajatella. Ei ole olleet päivä ruusuilla tanssimista, kaikkea muuta.
sitä on tosi vaikea selittää sellaselle, jolla ei ole omakohtaista kokemusta. Siinä myös omat tuntee joutuu koetukselle monesti ja kokee ja tuntee sellaista, mitä ei etukäteen ollut osannut ajatellakaan. Sekin vielä, että ei ole olemassa yhtä samaa mallia, joka pätisi kaikkiin sijoitettuihin tai sij.perheisiin ja sama biojen kanssa.
Niin sitä vois luulla, että jos itse on mukava bioille, niin ne on takas, mutta kun sulla on vastassa päihteillä aivonsa sumentanut todella mustasukkainen äiti, jolle ei mikään puhe mene perille, niin yritä sitten siinä asiallista keskustelua ja yhteyden luomista.
Oma nahkansa pitää kovettaa, jos meinaa pärjätä. Hempeilyt ei enää auta.Siksi kait vaikutamme muiden silmissä melko kovilta, mutta luulen, että sisältä olemme silti vielä ihan pehmeitä, mutta elämä on opettanut suhtautumaan asioihin realistisemmin ja työntämään taustalle liian hempeät ja optimistiset ajatukset, että välttyy isoilta pettymyksiltä.

Apua tarvitseva kirjoitti:

Heipä taas kaikille!!
Kovasti olen saanut keskustelua aikaiseksi asiastani.
Minä en missään nimessä ole unohtanut lastani lähetän hänelle säännöllisesti postia sijaiskotiin ja näemme säännöllisesti. Lahjoja en lähettele enkä korvaa omia virheitäni lahjoja ostamalla hänelle.
Olen joutunut virheistäni kovan hinnan maksamaan ja niistä en muita syytä.
Aa-kerhossa en käy koska sieltä en mitään apua saa, vaan käyn yksityisellä terapeutilla omasta tahdostani jonka myös itse maksan. En saa sossusta rahaa eli olen vain lastensuojelu asiakkaana tilanteeni takia.

Lapseni syntyi viime yönä kello 00.12. Hän oli tyttö ja pituutta oli 54cm ja painoa 3876g.
Soitin sijaisperheeseen myös ilouutisen kun he olivat sitä pyytäneet. Huomenna näen lapseni jälleen kun hän tulee katsomaan meitä sijaisperheen äidin kanssa.
Vointini on hyvä ja synnytys meni hyvin.

Lue lisää

Kiitos iloisesta vauvauutisesta ja onnea minunkin puolestani koko teidän perheelle.

amalia kirjoitti:

luulen, että kaikki, tai ainakin valtaosa, jotka haluavat ruveta sijareiksi lähtevät tähän hommaan juuri samanlaisin ajatuksin, kuin sinäkin, mutta kun alkaa niitä ongelmia tulla, ei vain lasten kanssa, vaan sossujen ja biojen ja heidän sukujensa ja ympäröivän yhteiskunnan, niin kyynisyys alkaa vallata alaa ja joutuu miettimään, että mihin sitä on oikein itsensä laittanut ja ihan vapaaehtoisesti vielä.
Raha ei ole motiivi tämän työn aloittamiseen. Kodin ulkopuolisista töistä maksetaan palkkaa paljon paremmin ja muun ajan on vapaata. Lomat pyörii ja illat ja viikonloput vapaita.
Kyllä se on se lapsista välittäminen ja auttamishalu se liikkeellepaneva voima.
Sijaisperheitä kyllä valvotaan, etenkin alussa, kunnes ossut ovat vakuuttuneita perheen luotettavuudesta, aika hyvin ja useilla kotikäynneillä. Nämä isot perhekodit, koska toimivat ns. ammatillisina, niin niiden valvonta
ei taid oikein kuulua kellekään, tai korkeintaa läänille, jolla ei ole aikaa, eikä kiinnostusta.
Sossut uskovat mainoksiin ja siihen, että koska on kallis paikka, niin varmaan myös taso on hyvä.
Kokemus on vasta osoittanut totuuden, mutta sitäkään ei aina haluta uskoa. Olisi liian työlästä etsiä taas uutta paikka joka lapselle. Parempi vain sulkea silmänsä. Kunhan sijoitetut pysyvät edes hengissä.
Minäkin olen haaveillut voivani pelastaa koko maailman lapset, mutta on ollut pakko itselle myöntää omat rajalliset voimavaransa. Nykyisin saan olla itseeni tyytyväinen, että olen voinut autta edes
viittä lasta, joista kukaan muu ei ole välittänyt.
Tai siitä viidennestä kylläkin, koska pääsi isänsä kotiin muuttamaan, mutta nää muut, huh
Minäkin kuvittelin vaan, että lapset on lapsia ja ihanaa hoitaa ja helliä sellasia pieniä palleroita.
Niin paljon kaikkea sellasta kuitenkin lasten mukana tulee, mitä ei osannut hurjimmassa mielikuvituksessaankaan ajatella. Ei ole olleet päivä ruusuilla tanssimista, kaikkea muuta.
sitä on tosi vaikea selittää sellaselle, jolla ei ole omakohtaista kokemusta. Siinä myös omat tuntee joutuu koetukselle monesti ja kokee ja tuntee sellaista, mitä ei etukäteen ollut osannut ajatellakaan. Sekin vielä, että ei ole olemassa yhtä samaa mallia, joka pätisi kaikkiin sijoitettuihin tai sij.perheisiin ja sama biojen kanssa.
Niin sitä vois luulla, että jos itse on mukava bioille, niin ne on takas, mutta kun sulla on vastassa päihteillä aivonsa sumentanut todella mustasukkainen äiti, jolle ei mikään puhe mene perille, niin yritä sitten siinä asiallista keskustelua ja yhteyden luomista.
Oma nahkansa pitää kovettaa, jos meinaa pärjätä. Hempeilyt ei enää auta.Siksi kait vaikutamme muiden silmissä melko kovilta, mutta luulen, että sisältä olemme silti vielä ihan pehmeitä, mutta elämä on opettanut suhtautumaan asioihin realistisemmin ja työntämään taustalle liian hempeät ja optimistiset ajatukset, että välttyy isoilta pettymyksiltä.

Lue lisää

ettei Amaliaa tarvitse viranomaistenkaan edes sijaishuollossa toimisen vuoksi valvoa...!

Valvonta, seuranta ei ole yhdellekkään sijaishuollossa toimivalle uhka
vaan pikemminkin etu, hyöty ja mm. sijaishuollon laadun mittari!


Uutisia ja muutakin tästä sijaishuollon valvomattomuudesta.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=4500000000001326&posting=22000000030349987#22000000030349987
Esitetty: 19.10.2007 | Päivitetty: 19.10.2007
Juontaja / tuottaja: Hannele Valkeeniemi
Joonalla ja Millalla on takanaan ikäviä kokemuksia
OJASTA ALLIKKOON
(mm. tv-jutun yhteydessä esiintynyt ministeri Risikko myönsi valvonnan riittämättömyyden ja lupasi sitä lisättävän tulevaisuudessa...)


http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Oikeusasiamies tutkii lastensuojelun tilat/1135230072098
"Oikeusasiamies tutkii lastensuojelun tilat
...........................Asia tuli esille julkisuudessa, kun herttoniemeläinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) toimitti asiasta kirjeen tiedotusvälineille.
Alanko-Kahiluoto ihmetteli, kuinka kaupunki on voinut perustaa huostaanotettujen lasten ensihuoltolaitoksen "entiselle poliisilaitokselle, synkkiin, sokkeloisiin ja huonokuntoisiin tiloihin. Jopa entinen putka on jatkuvassa käytössä", Alanko-Kahiluoto ihmetteli.
Asiasta kirjoitti sanomalehti Hufvudstadsbladet elokuun puolivälissä.
Oikeusasiamies on pyytänyt Helsingin sosiaalivirastolta selvitystä asiasta. "


http://www.kaleva.fi/plus/juttu682429_page0.htm
".......Kontrollia lisättävä
Lastensuojelun Keskusliiton sijaishuollon asiantuntijan Seppo Sauron mielestä perhehoitoon olisi saatava lisää resursseja ja sitä olisi kehitettävä monipuolisemmaksi, jotta se vastaisi paremmin ongelmalapsien tarpeita.

Sauro lisäisi myös sijaisperheiden
"myönteistä kontrollia", koska kyse on yhteiskunnan sijoittamista lapsista, viranomaistenkin täytyy pitäisi tietää, missä mennään.

"Lastensuojelulapset herättävät monenlaisia tunteita niin ammattilaisissa kuin muissakin ihmisissä.
Olisi naiivia luulla, että lastensuojelu olisi poissa siitä vaaravyöhykkeestä, josta puhutaan esimerkiksi kehitysvammahuollossa",
hän muistuttaa.

Perhehoitolain uudistus on mukana nykyisessä hallitusohjelmassa ja sen toivotaan täydentävän lastensuojelulakia.
"Toivoisin, että sijaisvanhemmuudesta karsittaisiin hyväntekeväisyyden leima ja kehitettäisiin sitä ammatillisempaan suuntaan."


JA SEURAAVAT POMINNOT TODELLA IKÄVIÄ UUTISIA VALVONNAN PUUTTEESTA
http://www.ess.fi/Article.jsp?article=119759
Mäntymäen lastenkodin ex-johtajan Tuomo Romppasen jutussa. Romppanen tuomittiin Lahdessa viime perjantaina kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen muun muassa useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä.


http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1304397
Lapuan perusturvajohtajalle ehdollista lapsen hyväksikäytöstä (99 %)
Lapuan kaupungin perusturvajohtaja Oiva Yli-Mannila tuomittiin perjantaina 60 päivän vankeusrangaistukseen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.


Tähän ei löytynyt linkkiä.
Sijaisisälle vankeutta hyväksikäytöstä
11.9.2006 18:36
Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi maanantaina neljäksi vuodeksi vankeuteen miehen, joka oli käyttänyt seksuaalisesti hyväkseen kahta luonaan asunutta lasta.
Oikeuden mukaan teot olivat erityisen törkeitä, koska mies oli ollut lasten sijaisperhevanhempi.
Rikokset tapahtuivat vuosina 1998-2001. Toinen lapsista oli tapahtumien alkaessa kuusivuotias ja toinen kahdeksanvuotias. Mies käytti lapsia hyväkseen useita kertoja näiden ollessa nukkumassa tai menossa nukkumaan.
Molemmat lapset ovat nyttemmin teini-ikään ehtineitä nuoria. Toinen heistä kertoi tapahtumista oikeudessa yksityiskohtaisesti. Toinen taas on kärsinyt pitkään masennus- ja ahdistusoireista eikä ole pystynyt muistamaan tapahtumia. Hänen osaltaan syytetty kuitenkin tunnusti itse tekonsa.
Vankeustuomion lisäksi käräjäoikeus tuomitsi miehen maksamaan toiselle nuorelle korvauksia kärsimyksestä ja henkisen vamman aiheuttamisesta 70 800 euroa ja toiselle 47 000 euroa.
Käräjäoikeus käsitteli asiaa suljetuin ovin ja määräsi oikeudenkäyntiaineiston salaiseksi 30 vuodeksi. Oikeus antoi kuitenkin julkisen selosteen tuomion sisällöstä.
STT
_____________

Paljon on tehtävää hallinnon eri tasoilla (valtion, läänien ja kuntien) sijaishuollon valvonnan asiallisen ja ajanmukaisen lisäämisen vuoksi, mutta eteenpäin tässä asiassakin ollaan tässä valtakunnassa menossa.


Merkalle ja Amalialle (Kaikille muillekin)
Oikein Mukavaa ja Valoisaa Uutta Vuotta 2008.
T. yksi pitkien vuodatusten kirjoittelija

Apua tarvitseva kirjoitti:

Heipä taas kaikille!!
Kovasti olen saanut keskustelua aikaiseksi asiastani.
Minä en missään nimessä ole unohtanut lastani lähetän hänelle säännöllisesti postia sijaiskotiin ja näemme säännöllisesti. Lahjoja en lähettele enkä korvaa omia virheitäni lahjoja ostamalla hänelle.
Olen joutunut virheistäni kovan hinnan maksamaan ja niistä en muita syytä.
Aa-kerhossa en käy koska sieltä en mitään apua saa, vaan käyn yksityisellä terapeutilla omasta tahdostani jonka myös itse maksan. En saa sossusta rahaa eli olen vain lastensuojelu asiakkaana tilanteeni takia.

Lapseni syntyi viime yönä kello 00.12. Hän oli tyttö ja pituutta oli 54cm ja painoa 3876g.
Soitin sijaisperheeseen myös ilouutisen kun he olivat sitä pyytäneet. Huomenna näen lapseni jälleen kun hän tulee katsomaan meitä sijaisperheen äidin kanssa.
Vointini on hyvä ja synnytys meni hyvin.

Lue lisää

koko perheelle!

Toivotaan että purkuasianne järjestyy ammattimaisesti hoidettuna
niin että lapsesi voi aloittaa kotonaan koulunsa ja isona sisaruksena olonkin mahdollisimman pian.
Onnea.

amalia kirjoitti:

luulen, että kaikki, tai ainakin valtaosa, jotka haluavat ruveta sijareiksi lähtevät tähän hommaan juuri samanlaisin ajatuksin, kuin sinäkin, mutta kun alkaa niitä ongelmia tulla, ei vain lasten kanssa, vaan sossujen ja biojen ja heidän sukujensa ja ympäröivän yhteiskunnan, niin kyynisyys alkaa vallata alaa ja joutuu miettimään, että mihin sitä on oikein itsensä laittanut ja ihan vapaaehtoisesti vielä.
Raha ei ole motiivi tämän työn aloittamiseen. Kodin ulkopuolisista töistä maksetaan palkkaa paljon paremmin ja muun ajan on vapaata. Lomat pyörii ja illat ja viikonloput vapaita.
Kyllä se on se lapsista välittäminen ja auttamishalu se liikkeellepaneva voima.
Sijaisperheitä kyllä valvotaan, etenkin alussa, kunnes ossut ovat vakuuttuneita perheen luotettavuudesta, aika hyvin ja useilla kotikäynneillä. Nämä isot perhekodit, koska toimivat ns. ammatillisina, niin niiden valvonta
ei taid oikein kuulua kellekään, tai korkeintaa läänille, jolla ei ole aikaa, eikä kiinnostusta.
Sossut uskovat mainoksiin ja siihen, että koska on kallis paikka, niin varmaan myös taso on hyvä.
Kokemus on vasta osoittanut totuuden, mutta sitäkään ei aina haluta uskoa. Olisi liian työlästä etsiä taas uutta paikka joka lapselle. Parempi vain sulkea silmänsä. Kunhan sijoitetut pysyvät edes hengissä.
Minäkin olen haaveillut voivani pelastaa koko maailman lapset, mutta on ollut pakko itselle myöntää omat rajalliset voimavaransa. Nykyisin saan olla itseeni tyytyväinen, että olen voinut autta edes
viittä lasta, joista kukaan muu ei ole välittänyt.
Tai siitä viidennestä kylläkin, koska pääsi isänsä kotiin muuttamaan, mutta nää muut, huh
Minäkin kuvittelin vaan, että lapset on lapsia ja ihanaa hoitaa ja helliä sellasia pieniä palleroita.
Niin paljon kaikkea sellasta kuitenkin lasten mukana tulee, mitä ei osannut hurjimmassa mielikuvituksessaankaan ajatella. Ei ole olleet päivä ruusuilla tanssimista, kaikkea muuta.
sitä on tosi vaikea selittää sellaselle, jolla ei ole omakohtaista kokemusta. Siinä myös omat tuntee joutuu koetukselle monesti ja kokee ja tuntee sellaista, mitä ei etukäteen ollut osannut ajatellakaan. Sekin vielä, että ei ole olemassa yhtä samaa mallia, joka pätisi kaikkiin sijoitettuihin tai sij.perheisiin ja sama biojen kanssa.
Niin sitä vois luulla, että jos itse on mukava bioille, niin ne on takas, mutta kun sulla on vastassa päihteillä aivonsa sumentanut todella mustasukkainen äiti, jolle ei mikään puhe mene perille, niin yritä sitten siinä asiallista keskustelua ja yhteyden luomista.
Oma nahkansa pitää kovettaa, jos meinaa pärjätä. Hempeilyt ei enää auta.Siksi kait vaikutamme muiden silmissä melko kovilta, mutta luulen, että sisältä olemme silti vielä ihan pehmeitä, mutta elämä on opettanut suhtautumaan asioihin realistisemmin ja työntämään taustalle liian hempeät ja optimistiset ajatukset, että välttyy isoilta pettymyksiltä.

Lue lisää

Toivottavasti et ymmärtänyt vääriin, en mä kaikkia sijareita tarkoitanut, vaan yksistään niitä tapauksia , jotka tosiaan ovat huonoja eikä välittä lapsista. Hyvillä sijareillä ei oo sen tekstin kanssa mitään tekemistä.

Tarkoitin lähinnä sellaisia mitä ylempää viestissä oli ettei edes lämmitä vettä lapsilla ole tai niin kuin itse koulutuskirjassa luin, miten omat lapset saivat kaiken hyvän ja uuden ja kalliin ja sijoitetut vaan sitä vanhaa ja huonoa.
Lapset pitäisi olla aikalailla samalla tasolla, ne omat ja vieraat. Ymmärrät?

Huonoja sijaiskoteja on, sen ymmärsin jo koulutuksessa. Ja en mä ollenkaan ajattelee, että kaikki biot olisi mukavia, en ollenkaan,
mutta jokaista asia on otettava tapauskohtaisesti, niin kuin itse sanoit.

Suurimmakseen osakseen sijarit tekee kuitenkin työtä sydämmellä ja on hyviä ja mukavia ihmisia, mutta en moittinut teitä! Enkä niitä fiksuja sosiaalin työntekijöitä.

Ja oikeessa olet kyllä siinä, että minä kävelen edelleen vaaleanpunaiset lasit päässä ja kuvittelen kaiken olevan simpeliä.
Minulta tosiaan puuttu se kokemus, mutta minun on ihan pakko uskoa siihen mitä uskon, edes nyt alussa.
Sen näkee sitten myöhemmin miten ja mitä tapahtuu. Mutta pakko on aloitta homma aina puhtaalta pöydältä, sillä ajatuksella, että ne lapset on ihania palleroita ja heitän vanhemmat on järkeviä ihmisiä.
En voi mennä siihen sijaishommaan mukaan ja otta itselleen heti jonkun toisen sijarin huonot kokemukset eteen ja olla heti sitä mieltä, että minulla on justisa sama tapaus edessä. Se ei olisi reilua kenenkään kohtin.

Jos ne ei olekaan sitä, niin tietysti sitten on asiat uusiksi mietittävä , ne punaiset rillit päästä heitettävä ja ihmiteltävä, että mitenkäs tässä nyt näin kävi?

Onneksi olkoon kirjoitti:

koko perheelle!

Toivotaan että purkuasianne järjestyy ammattimaisesti hoidettuna
niin että lapsesi voi aloittaa kotonaan koulunsa ja isona sisaruksena olonkin mahdollisimman pian.
Onnea.

Lue lisää

ja jatkossakin hyvää hyvin alkanutta vuotta!

Merkka kirjoitti:

Toivottavasti et ymmärtänyt vääriin, en mä kaikkia sijareita tarkoitanut, vaan yksistään niitä tapauksia , jotka tosiaan ovat huonoja eikä välittä lapsista. Hyvillä sijareillä ei oo sen tekstin kanssa mitään tekemistä.

Tarkoitin lähinnä sellaisia mitä ylempää viestissä oli ettei edes lämmitä vettä lapsilla ole tai niin kuin itse koulutuskirjassa luin, miten omat lapset saivat kaiken hyvän ja uuden ja kalliin ja sijoitetut vaan sitä vanhaa ja huonoa.
Lapset pitäisi olla aikalailla samalla tasolla, ne omat ja vieraat. Ymmärrät?

Huonoja sijaiskoteja on, sen ymmärsin jo koulutuksessa. Ja en mä ollenkaan ajattelee, että kaikki biot olisi mukavia, en ollenkaan,
mutta jokaista asia on otettava tapauskohtaisesti, niin kuin itse sanoit.

Suurimmakseen osakseen sijarit tekee kuitenkin työtä sydämmellä ja on hyviä ja mukavia ihmisia, mutta en moittinut teitä! Enkä niitä fiksuja sosiaalin työntekijöitä.

Ja oikeessa olet kyllä siinä, että minä kävelen edelleen vaaleanpunaiset lasit päässä ja kuvittelen kaiken olevan simpeliä.
Minulta tosiaan puuttu se kokemus, mutta minun on ihan pakko uskoa siihen mitä uskon, edes nyt alussa.
Sen näkee sitten myöhemmin miten ja mitä tapahtuu. Mutta pakko on aloitta homma aina puhtaalta pöydältä, sillä ajatuksella, että ne lapset on ihania palleroita ja heitän vanhemmat on järkeviä ihmisiä.
En voi mennä siihen sijaishommaan mukaan ja otta itselleen heti jonkun toisen sijarin huonot kokemukset eteen ja olla heti sitä mieltä, että minulla on justisa sama tapaus edessä. Se ei olisi reilua kenenkään kohtin.

Jos ne ei olekaan sitä, niin tietysti sitten on asiat uusiksi mietittävä , ne punaiset rillit päästä heitettävä ja ihmiteltävä, että mitenkäs tässä nyt näin kävi?

Lue lisää

luulen, että ymmärsin mitä tarkoitit. tossa toi äiti puhui, kuten minäkin noista ammatillisista perhekodeista, joille maksetaan isot palkkiot ja silti lapsia pidetään kurjissa oloissa.
Toi, että perhekoteja ja sij.koteja kutsutaan samalla nimityksellä sotkee paljon asioita ja käsitteitä. Minusta niitä pitäis nimittää eri tavoin, ettei turhia väärinkäsityksiä tulisi.
Tuntuu, että eniten juuri on valittamista noista isoista perhekodeista, mutta monet biot puhuvat silti sij.kodista ja sij.vanhemmista, vaikka ne on ihan eri
asiat. Perhekodeissakin on jotkut muodolliset "vanhemmat", mutta niissä on myös paljon ulkop.työntekijöitä ja toiminta muistuttaa enempi alitosta, kuin tavallista sij.kotia. Meille tehtiin aikanaan karhunpalvelus, kun nimitykset yhtenäistettiin. Nyt kaikki kulkee nimityksellä perhekoti.
En halua sinua lyödä lyttyyn ja masentaa ennen kun olet alottanut, että pidä vaan ne vaaleanpunaiset rillit, mutta ystävänä haluan kertoa sen mitä tiedän myös niistä varjopuolista, että osaisit edes henkisesti varautua siihen, ettei kaikki ehkä menekään kuten olet ajatellut. Yleensä ei koskaan.
Pitää osata ajatella mihin lupautuu ja mihin on itsensä ja perheensä laittamassa, koska siinä vaiheessa on jo myöhäistä, kun ne rillit sun päästä lopullisesti putoo. Kun lapset on sulla, niin ei niitä niin vain pois enää laiteta.
Onhan se mahdollisuus tietysti olemassa, mutta käytännössä harvoin kukaan siihen lähtee, että palauttaa lapset tai lopettaa ennen aikojaan.
Se on inhimillisesti ajatellen väärin pompotella lapsia, omien mielihalujensa mukaan. Homma on vaan vietävä eteenpäin, kun siihen on sitoutunut.
Uskon, että sinä kyllä jaksat ja pärjäät, mutta siltikin olen halunnut vähän avata silmiäsi jo ennakkoon.
Ei kukaan kuitenkaan pysty etukäteen tietämään miten tulee menemään, vaikka menis kuinka hyvin, ei voi tietää, mutta iloiset yllätykset kyllä kestää, tarkotus on varottaa niistä mahdollisista ikävistä yllätyksistä, joista meillä useimmilla on kokemuksia. Ihan yhtä sinisilmäisinä valtaosa on tähän hommaan varmaan hypännyt.

amalia kirjoitti:

palstoilla usein ihan samalla tavalla, eikä kirjotuksia ole tullut koskaan palstalle.
Sillon olen ajatellut, että haistatan kohta pitkät koko palstalle.
Pahasti tökkii ja liian usein.

Lue lisää

Oisin vaa puhunu omast tilanteest ni eipä oo viestii missää, kuka tääl näit si poistaa.

Turhhaanselittelijä kirjoitti:

Oisin vaa puhunu omast tilanteest ni eipä oo viestii missää, kuka tääl näit si poistaa.

En usko että joku niitä viestejä poistaa, mutta olisko joku ruuhka tai paljon kävijöitä ja se jotenkin vaikuutta?

Itse katsoin kellosta, niin yhden viestin esiletulo kesti 5min ja toinen 20min. Joku taas napsahtaa esille heti. Ota siis siitä selvä!?