Kävipä hassusti.
Hävitin kaikki, siis todellakin _kaikki_ jäljet sinusta.
Poistin numerosi, joskus tallennetut sähköpostisi, sähköpostiosoitteesi, kuvasi, puhelinmuistion sivun jossa oli tietosi... joulukorttisi, joululahjasi (se on arvoisessaan paikassa nyt)...
Olet ratkaisusi tehnyt, niin minäkin :).
Jep jep.
Kiitti silti näistä vuosista ja ns. ystävyydestä tai mitä ikinä se sitten olikin :).
Ja sitten teille muille, juu en kuvittele Hänen täällä näitä lukevan, itselleni kirjoittelen aikani kuluksi ja ajatusten selkiyttämiseksi :).
Uusi vuosi, uudet kujeet ;).
Hävitin kaikki, siis todellakin _kaikki_ jäljet sinusta.
Poistin numerosi, joskus tallennetut sähköpostisi, sähköpostiosoitteesi, kuvasi, puhelinmuistion sivun jossa oli tietosi... joulukorttisi, joululahjasi (se on arvoisessaan paikassa nyt)...
Olet ratkaisusi tehnyt, niin minäkin :).
Jep jep.
Kiitti silti näistä vuosista ja ns. ystävyydestä tai mitä ikinä se sitten olikin :).
Ja sitten teille muille, juu en kuvittele Hänen täällä näitä lukevan, itselleni kirjoittelen aikani kuluksi ja ajatusten selkiyttämiseksi :).
Uusi vuosi, uudet kujeet ;).
Vastaukset 4
Vanhimmat
mä vähän epäilen, että ihmissuhteet voi tosta noin vain pyyhkäistä roskakoriin.
En missään tapauksessa roskakoriin tätä olematonta ihmissuhdetta heittänyt, säilyy kaikki mielessä, siis siellä missä pitääkin :).
Muttakun. En vaan viitsinyt katsella seinälläni omasta tyhmyydestäni muistuttavaa esinettä :D.
Tai puhelimessa numeroa, jota en ikinä enää tarvitse jne.
Hohhoijaa ja whatever :D.
Mä olen kuulkaa niin säälittävän typerä, että ei vertaista löydy :D.
Toki Hänestä välitän. Hän on niin rakas, että annan olla rauhassa :).
en sitten ainakaan ollut minä koska en ole joulukorttia, en joululahjaa antanut. Sähköpostitkin poisti nainen jo aikaa sitten kun sain hänet raivon partaalle posteillani.
Numeroa tuskin koskaan säilytti ja kun kerran soitin niin ei edes tunnistanut ,muistanut minua.
Olen vaan niin säälittävä tapaus : (
kolmasti ihastunut. tai no tämä on paljon pahempaa kuin koskaan ennen. Jostain syystä todella välitän enkä pääse yli.
lobotomiaan matka vie ja saatan ehkä olla muutenkin vähän turhan sinnikäs
kuulostaa muuten loistavalta vaihtoehdolta, mut sitä ei kannata harkita, koska jäis oppimatta muutama oleellinen asia elämästä, eikö?