Täytyykö huonetta tuulettaa kuinka paljon jos maalaa öljyväreillä ilman tärpättiä/muita liuottimia? Ja miten siveltimet, paletit ym. kannattaa pestä, kun tärpätissä koko ajan lillutteleminen ei tee siveltimille hyvää ja kuulin, että pelkällä vedellä ei saa pestyä?
En ole ennen öljyvärejä käyttänyt, joten kaikki muutkit mieleentulevat vinkit ja ohjeet otan kiitollisena vastaan :)
En ole ennen öljyvärejä käyttänyt, joten kaikki muutkit mieleentulevat vinkit ja ohjeet otan kiitollisena vastaan :)
Vastaukset 21
Vanhimmat
siveltime kannattaa ensin pyyhkiä ja sitten pestä mäntysuovalla.
tuulettaa, jos maalaa ilman liuottimia. Öljyväreissä käytettävät ainekset eivät käsittääkseni ole kovin myrkyllisiä tai ainakaan ne eivät haihdu ilmaan. Kosketuksessa esim. pigmenttien tai lisäaineiden myrkyt voivat elimistöön joutua, joten käytä maalatessa hanskoja.
Toinen asia on sitten se, miten aiot pärjätä ilman minkäänlaisia liuottimia, jos öljyvärillä maalaat. Maalausnesteissä liuottimia on aina enemmän tai vähemmän, eikä ainakaan minkäänlainen kerrosmaalaus onnistu ilman liuottimia, koska öljyvärillä on aina maalattava rasvaisempaa kuivemman päälle.
Jos et voi kovasti tuulettaa työskentelytilaasi, suosittelisin hankkimaan vesiliukoiset öljyvärit tai maalaamaan akryyleilla ja esim. kiiltävällä mediumilla. Akryylitkaan eivät aivan myrkyttömiä ole ja jotkut ovat niille allergisiakin.
Jos käytät maalaamiseen pellavaöljyä, muista laittaa kaikki paperit, rätit ym. kannelliseen roska-astiaan, sillä ne voivat valon ja lämmön vaikutuksesta syttyä itsestään palamaan. Samoin kannattaa tehdä kaikille liuotinräteille, jos liuottimia käyttää.
Pensselit kannattaa pestä mäntysuovalla. Jos tapanasi on käyttää paljon pensseleitä ja vaihtaa pensseliä usein, laita likaiset pensselit sankoon tai purkkiin, jossa on vettä ja mäntysuopaliuosta. Voit sitten pestä pensselit kerralla kun kerkiät, eikä maali ehdi kuivua niihin kiinni. Yksittäisiä pensseleitä voi pestä pyörittämällä niitä mäntysuopapalassa ja huuhtelemalla vedellä. Tärpättiä ei tosiaan kannata käyttää, paitsi tietysti, jos väri on ehtinyt pahasti kuivahtaa. Vesiliukoiset värit lähtevät tietysti tuoreena vedellä tai vedellä ja saippualla, kuivahtaneina vaativat yleensä tinneriä.
Kysyisin siis sinultakin erästä asiaa, koska tunnuit tietävän jotakin näistä aineista ja muista käytännön asioista.. Mieltäni askarruttaa seuraavanlainen kysymys "rasvaista laihalle" periaatetta koskien: Voinko sekoittaa keskikerroksissa öljyväriin tärpättiä valmiin maalausnesteen LISÄKSI? Valmiilla maalausnesteellä tarkoitan siis esim. winsor & newtonin liquin original tai talens rembrandt maalausnestettä. En käytä pellavaöljyä tai itse sekoitettuja maalausnesteitä. Käytänkö siis toisinsanoen alusmaalauksessa pelkkää tärpättiä, keskikerroksissa tärpättiä SEKÄ maalausnestettä( maalausnestettä enenevässä suhteessa ylemmissä keskikerroksissa) VAI käytänkö PELKKÄÄ maalausnestettä aina lisääntyvässä suhteessa. Olisin kovin kiitollinen, jos jostakin saisin vastauksen tähän mieltäni askarruttavaan kysymykseen.
kiitos paljon tuosta mäntysuopavinkistä minunkin puolestani, itse olen leikkinyt tuolla tärpätillä aivan liikaa.. kyllä se onkin jo alkanut ihmetyttää, ettei voi olla terveellistä tämä alituinen tärpätillä lotraaminen.
valmiita maalausnesteitä, joten en varmasti tiedä niiden koostumuksista. Koostumuksia ei myöskään yleensä ilmoiteta aivan tarkalleen, joten aineiden muokkaaminen ja yhdisteleminen on aina vähän sattuman kauppaa. Jos maalaat vähänkin enemmän, kannattaa ostaa perustarvikkeita kuten dammarliuosta, tärpättejä/petroolia, pallavaöljyä ja fat/stand oilia sekä mahdollisesti sikkatiivia ja sekoitella maalausnesteet itse. Huomaat pian, että litrahinta on melkoisesti pienempi ja lisäksi tiedät koko ajan tarkkaan, millaisella ja miten rasvaisella nesteellä maalaat. Ohjeita löytyy kirjallisuudesta.
Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi kannattaa hankkia tai lainata kirjastosta.
Periaatteessa homma toimii juurikin niin, että vähennät tärpätin määrää maalinesteessä, mitä pidemmälle maalauksessa edistyt. Huolehdit siis, että et koskaan maalaa laihemmalla rasvaisemman päälle. Maalinesteen määrän lisääminen suhteessa väriin tuottaa läpikuultavampaa väriä, eikä rasvaisuusaste sillä lailla nouse. Sekoita siis väriin ensin esim 2 osaa tärpättiä ja 1 osa maalinestettä, sitten 1 osa tärpättiä ja 1 osa maalinestettä, sitten 2 osaa maalinestettä ja 1 osa tärpättiä..
Osa maalareista pitää tätä epäortodoksisena, mutta neuvoisin, että jos tuulettaminen maalaustilassa on ongelma, käyttäisit tärpätin sijasta lamppuöljyä, joka ei ole aivan niin vahingollista terveydelle. Voit myös käydä taidetarvikeliikkeessä kysymyssä sitrustärpättiä, jonka pitäisi myös olla hieman "terveellisempää." Kaikesta huolimatta mahdollisimman hyvä tuuletus on erittäin tärkeä, tärpätti ym. liuottimet aiheuttavat astmaa, allergiaa, ovat vahingollisia aivoille, ärsyttävät ihoa ja silmiä jne jne. Tunnen monia taiteilijoita, jotka ovat joutuneet oireiden takia lopettamaan öljyväreillä maalaamisen käytännössä kokonaan. Varoitukset kannattaa siis ottaa vakavasti.
Jos haluat käyttää liuottimia mahdollisimman vähän ja käytät maalauspohjana liitupohjaa tai muoviliimoilla pohjustettuja pohjia (joita ovat myös kaikki valmiit pinkopohjat), voit tehdä alusmaalauksen ym. valmistelevat työt akryylilla ja jatkaa öljymaalilla päälle. Tällä tavalla vältyt ensimmäisten maalauskerrosten tärpätillä "lotraamiselta."
Saamasi neuvot olivat ihan hyviä. Senverran omasta puolestani ehdotan maalausnesteeksi puolet pellavaöljyä ja puolet hajutonta tärpättiä. Tällä olen maalannut parikymmentä vuotta. Siihen ei kannata laittaa dammarvernissaa ollenkaan koska pienikin määrä sitä tuoksuu voimakkaalle ja itselleni ainakin sen tuoksu tekee huonon olon. Samoin kaikki valmiit maalinesteet sisältää aika paljon dammaria.
mutta ongelmana on vaan vähän se, että hajuton tärpätti on itseasiassa aivan yhtä myrkyllistä kuin hajullinenkin. Sitä ei vain huomaa, vaikka sitä olisi ilmassa paljonkin, ja siksi se on oikeastaan paljon vaarallisempaa kuin hajullinen. Voihan olla, että nimenomaan haju aiheuttaa jollekin päänsärkyä, mutta paljon todennäköisempää on se, että päänsärkyä saa juuri niistä myrkyistä.
Ennenhän tärpätin vaarallisuudesta ei juurikaan piitattu eikä siitä puhuttu taidekouluissa, maalailtiin vain iloisina menemään. Nykyään työturvallisuuteen on alettu kiinnittää enemmän huomiota, eikä tärpätillä maalaamista muissa kuin erittäin hyvin tuuletetuissa tiloissa enää suositella. Monissa kouluissa on jouduttu siirtymään kokonaan vesiliukoisiin öljyväreihin sopivien tilojen puutteessa. Useissa käytetään lamppuöljyä tai muita korvaavia aineita.
Terveydellä ei todellakaan kannata leikkiä, sen voivat todistaa monet astman tai kroonisen poskiontelon- tai keuhkoputkentulehduksen itselleen hankkineet maalarit. Tärpätin kanssa siis aina tehokas ja huolellinen tuuletus ja hajuttoman tärpätin kanssa erityisesti, jos sitä haluaa välttämättä käyttää.
No, mutta tämä tästä. Dammarhartsia voi toki ostaa liuottamattomanakin ja liuotella sitten itselle sopivassa suhteessa mihin vain haluaa ja mihin onnistuu.
Niinhän se hajuton tärpättikin on haitallista. Itse maalatessa käytän hajutonta tärpättiä sekoitettuna erilaisiin öljyihin ja hartseihin. Myös joskus käytän pineenitärpättiä koska mineraalitärpätti sumuuntuu esim dammarin kanssa käytettäessä. Pyrin kuitenkin käyttämään mahdollisimman vähän maalinestettä ja säilytän sen aina suljetussa astiassa tai maalauskupissa, josta haihtuminen on hyvin vähäistä.
Lisäksi käytän ns.kirurgin hanskoja maalatessa, joten ihon kautta maalinesteet eivät pääse imeytymään.
Pyyhin pensselit ensin puhtaiksi rättiin, jonka jälkeen huuhtelen ne tärpätissä. Pidän tämän pesutärpätin purkissa jonka kannen voin sulkea. Lisäksi käytän tämän purkin pohjalle kertyvän sakan imprimatuuran tekoon, näin ei mene mitään hukkaan. Tämän jälkeen pesen pansselit mäntysuovalla ja pidän myös tässä vaiheessa hanskat kädessä, koska itseasiassa mäntysuopa on ihaa samaa ainetta mistä esim. pineenitärpätti tehdään.
Lisäksi tuulettelen studiota aika ajoin. Tärpättiä on hyvin vaikeaa korvata perinteisessä öljymaalauksessa ja sen käyttöä pystyy hyvin minimoimaan. Dammar, Mastic ja muut hartsit ovat hyviä lisiä maalinesteessä mutta käytän myös niitä harkitusti juuri hajun vuoksi.
Käytä värien ohentamiseen ranskalaista tärpättiä. Hajuton tärpätti soveltuu vain pensseleiden pesuun.
Onko suurikin ero ranskalaiseen, mitenkä sen huomaa maalatessa, ja esim.valmiissa maalauksessa 50 vuoden päästä. kiinnostaa ihan ammatillisesti ja tietenkin asiakkaitteni puolesta, kestääkö maalaukseni esim. huonommin kuin ranskalaisella maalatut?
Hyvä kysymys. En ole kemian asiantuntija, mutta käsittääkseni muut maalinesteet tai -hartsit, esim. dammarhartsi eivät täysin liukene sen kanssa.
Onko tällä väliä? Ei varmaankaan harrastajille, mutta mikäli jatkaa alalla voi metodi jäädä päälle.
Eikä googlekaan tuntenut.
olen pessyt käteni ja pensselit 25 vuotta mäntysuovalla ja minulle se on ollut ainoa pesuaine jolla käteni on pysynyt hyvässä kunnossa. Iho ei ole kuivunut eikä mennyt rikki niinkuin esim. jos vähänkin käyttää käsissä tärpättiä. Olen huomannut Havin mäntynesteen toimivan paremmin kuin muut, tiedä sitä onko nykyään olemassakaan muun merkkistä. Mäntyneste sisältää mäntyöljyä minkä tähden käsistä ei lähde se luonnollinen ihon rasva pois.
imprimituuri eli alusmaalaus tai pohjan sävytys.
on, kuten sinulle jo on vastattu, alusmaalaus. Se tehdään piirustuksen päälle niin ohuella värillä, että motiivin pohjaan kiinnitetty piirros erottuu vielä selvästi alta. Alusmaalaukseksi sopii hyvin munatempera, koska se ohuesti siveltynä kuivuu hyvin nopeasti päällemaalausta varten. Väreinä imprimatuurassa käytetään yleisesti harmaita tai harmaanvihreitä sävyjä.
..neuvoista. Tuosta juuri halusinkin tietää, ettei siis maalinesteen lisääminen maaliin lisää sen rasvaisuutta.
Kyllä varmaan koetan jossain vaiheessa valmistaa itse maalausnestesekoitukseni, mutta ostin kuitenkin jo tuollaisen valmiin sekoituksen, joka oli aika tyyris, mutta myyjä kehui sitä parhaimmaksi, ja ajattelin kokeilla mitä sillä saa aikaan. Ehkäpä uskaltaudun vielä sieltä kysymään voiko siihen tärpättiä tms. sekoitta alemmissa kerroksissa.
En löydä purkista muuta sisältömainintaa kuin (öljymodifioitu alkydihartsi)
Itselläni on tällainen ehkä kummallinen itseopittu maalaustapa (mitään oppia kun en ole saanut) ja maalaus yleensä koostuu hyvin monista kerroksista, ennen kuin saan työn "yksityiskohdat" tai "tekstuurit" haluamikseni.
Varmaankin hyvällä pohjapiirustuksella ja alusmaalauksella saisin kerroksia vähennettyä ja maalikerroksista siten vähemmän alttiita hajoamiselle..
Kädet voi suojata myös rasvaisella voiteella tai vaikka ruokaöljyllä jos ei ole hanskoja, tällöin myös mahdolliset maalitahrat lähtevät helpommin pois iholta.
...sattumalta että näilläkin sivuilla paljon parjattu suomen surkein "taidekoulu", myös mainostaa itseään näillä sivuilla. Ja nyt alkaakin selvitä nämä lukuisat viestien poistamiset, vaikka niihin ei lain mukaan ole minkäänlaisia perusteita.
Yrittääköhän tämä "taidekoulu" ostaa palstan hiljaiseksi rahalla mainostamalla sivuilla, tämähän on ikivanha kikka ja maan tapakin. Härskeintä tässäkin asiassa on se että osto tapahtuu julkisilla varoilla, joilla "taidekoulu" pyörii. Ja nämä julkiset tuet tämä "taidekoulu" on saanut valheellisella vertaamisella kahteen viralliseen kouluun.
Konkurssi häämöttää koko hyvinvointi yhteiskuntaa, mutta maan tavoista ei ole syytä luopua. Poliittisia suhteita omaavia huijareita tai veijareita ei saada kuriin, ennemmin ajetaan maa vaikka konkurssiin.
...siis tähänkin ketjuun kirjoittamaan minun käyttämälläni nimimerkillä ja kopioit kirjoittamani viestin toisesta ketjusta tähän ketjuun. Teit tämän jo toisen kerran ja se kertoo miten naurettavan lapsellinen ja epätoivoinen olet.
Jos allergia vaivaa, voi maalata pelkästää pellavaöljyllä kerrosmaalausta. Alemman kerroksen annetaan aina kuivua hyvin, pieni määrä sikkatiivia pellavaöljyn joukossa nopeuttaa kuivumista, mutta jos on aikaa odottaa, niin ei tarvitse sitäkään. Kerrosten välissä kuivunut pinta käsitellään ensin nopeasti sipulilla tai perunalla. Eli leikkaa puoliksi ja hinkaa kevyesti maalaus sipulin leikkauspinnalla. Sivele sitten pellavaöljyä maalauksen pintaan ja hierrä kämmenellä tasaiseksi. Näin pinta vastaanottaa paremmin uuden värikerroksen. Jos öljyä on liika, voi pyyhkiä paperilla pois.
Kun maalaus on valmis ja kuivunut voit sekoittaa sille välivernissan esim. dammarista ja ranskalaisesta tärpätistä (1:5) suojaamaan ja antamaan kiiltoa. 1-2 vuoden kuluttua vasta loppuvernissan (1:3).
Olin työväenopiston kurssilla: liuotin aineetonta grafiikkaa.
Siellä käytettiin normaaleja grafiikka värejä, jotka sisältävät pellava öljyä, eikös ne ole tavallaan koostumukseltaan kuin öljyväritkin ?
Sen jälkeen, kun oli vedostettu kuparilaatalla muutamia grafiikkalehtiä, niin sen jälkeen levylle vähän ihan tavallista ruokaöljyä ja trasselilla kevyesti hinkkaamalla kaikki väri irtosi grafiikkapainolevystä.
Myös telat ja kaikki muutkin työvälineet puhdistettiin ruokaöljyllä, ensin liika väri paperilla pois.
Lopuksi öljy pestiin pois astianpesuaineella. En ole kokeillut ruokaöljyä öljyvärisiveltimien puhdistamiseen, mutta se voi olla ihan toimiva juttu.
Jos silmälasin linssiin joutuu pihkaa, niin sen saa pois voilla ja lopuksi pestään voi pois astianpesuaineella.
Ei tarvitse käyttää liottimia, jotka voivat pilata silmälasin linssin.