selventäkää!

ainakin puudutettiin ennen tikkausta.

Syynnytyksessä alpään kudokset venyvät äärimmilleen ja repeävät vasta sitten. Äärimmilleen venytytetyissä kudoksissa on tuntoaisti huomattavasti heikentynyt (hermosolut ovat venyneet myös äärimmilleen). Joten usein ompelu ei juurikaan satu, vaikka puudutusta ei käytettäisikään, kunhan ompelu tehdään nopeasti ennen kuin venymisen aiheuttama turtumus häviää. Synnytys saa myös äidin elimistön erittämään suuret määrät adrealiinia, joka turruttaa kipua tehokkaasti.

Venymisestä johtuen pistettävät puudutusaineet tehoavat monille naisille huonosti synnytyksen jälkeen. Vastaavasti suihkeena laitetut eivät ole kovinkaan tehokkaita. Joten hyvää tehokasta puudutustapaa ei ole käytettävistä. Puudutteet lisäävät myös turvotusta, joten niitä ei siksikään käytetä turhaan.

Useimmiten kätilöllä on kaksi vaihtoehtoa, joko ommella mahdollisimman nopeasti synnytyksen jälkeen, jolloin luonto hoitaa kivunlievityksen tai odottaa jonkin aikaa jolloin puudutus alkaa tehota.

Se että ompelu on jatkettu, vaikka äiti huutaa kivusta, itkee tai muuten osoittaa, että kipu on lievää suurempaa on suurta ammattitaidottomuutta kätilöltä. Näissä tapauksissa kätilön pitäisi malttaa odottaa hetki ja lisätä sitten puudutetta (vaikka homma ei olisi kuin paria pikkiä vaille valmis). Ääritilanteissa äiti voidaan viedä leikkaussaliin ja nukuttaa kevyesti, jolloin kätilö tai lääkäri voi ommella repeämät ilman kipua.

kuin kotimaiseen sairaalaan alatiesynnyttämään. Tämä on minun vakaa päätökseni. Puhuttuani heti ensimmäisellä neuvolakäynnillä vaatimuksestani saada sektio, ei ole neuvolatädin kanssa tarvinnut juuri mistään muustakaan keskustella. Hän ei puhu mitään neuvoläkäyntien aikana ja viimeksi oli jopa unohtanut antaneensa minulle ajan. Onneksi merkintä ajasta löytyi neuvolakortista. Minulle on ihan se ja sama, jos ajatukseni eivät käy yksiin hoitohenkilöstön oppien kanssa. Tiedän itse mitä tahdon ja mitä en. Naisella on synnytysten osalta parempi itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa mm. Turkissa kuin Suomessa. Tässä asiassa Suomi ei voi kehua olevansa sivistysvaltio. Ja kaikki luomusynnytysten puolestapuhujat älkää vaivautuko kommentoimaan.

minulta tikattiin repeämät puuduttamatta. tai sitten se puudute ei toiminut.

limakalvojen tikkaus ei tuntunut ollenkaan, mutta välilihan epparihaana tikkaus KOSKI!!! kai se jotain puudutetta suihkutti, mutta koski se silti. ja se kesti kauan, se tikkaus!

sain epiduraalin, joten itse synnytyskin oli kivuton alkusupistusten jälkeen.

Jotain puuduttavaa (mukamas) suihketta laitettiin, mutta kyllä se tikkaaminen sattui aivan hel*****ti!!!
Ensimmäistä kertaa ärräpäät lenteli siinä vaiheessa!
Kysyinki, että miksi ei puuduteta kunnolla, niin vastaus oli vain, että "se on puudutettu jo!"
En ymmärrä miksi vielä kärsimyksen täytyy jatkua senkin jälkeen, kun vauvan on synnyttänyt.

Arvatkaas paljonko sattuu kun jo umpeutunutta sektiohaavaa revitään auki ilman puudutetta...Toiseenkin kertaan avattiin, sillä kertaa oli toinen lääkäri joka puudutti ja ihmetteli
kun sanoin että eka ei niin tehnyt ja sattui niin ****! Näitä tolloja valitettavasti on synnytyspuolellakin.

Minulla kyllä puudutettiin ja puudutetta lisättiin tikkaamisen aikana. Ei tuntunut miltään, vauvan kanssa vain jutustelin - makasi siinä rinnalla samalla kun tikattiin. Ei sattunut yhtään. Tikkejä 28. Kun puudutteiden vaikutus lakkasi, jomotti jonkin verran, mutta osastolta sai kipulääkkeitä niin paljon kuin tarvitsi. Samoin toisen synnytykseni jälkeen, joka tapahtui sektiolla, sai kipulääkkeitä. Mutta sektiosynnytystä pidän molemmat kokeneena paljon inhottavampana kokemuksena kuin alatiesynnytystä. Sektiohaavan läpivientihakaset, jos niitä käytetään, tulehtuvat melkein aina, myös minulla. Oli tosi kipeää myös heti synnytyksen jälkeen vaikka kipulääkettä sainkin, kun kätilöt kävivät leikattua mahaa painamassa veren tyhjentämiseksi kohdusta. Spinaalipuudutus ennen sektiota oli ihan helvetillinen kokemus ja koski enemmän kuin synnytys, minulla näin. 5 kertaa pistettiin selkään ja tuntui kuin jalat olisivat olleet tulessa. En myöskään etukäteen tiennyt etttei puudutus vie kaikkea tuntoa ja varsinkin vatsan puhdistus (kun se oli auki, siis imu tms.) tuntui ihan järkyttävältä ja olin varma että oksennan siihen paikkaan (niin oisi käynytkin ellei olisi maha ollut tyhjä, yökin vain tyhjää). Lisäksi puudutus aiheutti tunteen kuin ei voisi kunnolla hengittää. Onneksi oli mies vieressä pitämässä happimaskia kasvoillani kun leikkelivät vauvaa massusta ulos.
Nyt sektiosta on kuukausia ja arven syvimpiin kerroksiin on kasvanut kiinnikkeitä ja ylimääräistä arpikudosta, jotka aiheuttavat kipua.
Myöskään seksielämää ei sektio välttämättä "säästä" (tämä monilla mielissä). Raskaudenaikana, jos alapään lihakset ovat heikossa kunnossa tai kohdunkannatinlihakset luonnostaan heikot, voi tulla eriasteisia laskeumia jo silloin jotka väljentävät emätintä.
Sektiossa on myös monta kertaa suuremmat riskit vaikeisiin infektioihin ja komplikaatiot seuraavien synnytysten yhteydessä ovat yleisempiä niillä joille on tehty sektio.
Minä hartaasti toivon etten sektiota joudu enää kokemaan, vaan että seuraavani syntyisi alakautta vesialtaan ja epiduraalin ja miehen tuen avulla. Se on minulle ainakin ollut kauniimpi ja helpommin kestettävä kokemus kuin sektio.

naisten klinikka.vuosi 97.synnytyn tyttöni ja repesin aika pahoin.koko synnytyksestä pahimmaksi kokemukseksi jäi toi tikkijen laitto.synnytin ilman epiduraaleja ainut käytin ilo kaasua.sitt tikkaus vaiheessa sanottiin jatka ilokaasun käyttöä että puudutus sattuis enempi.mutta se oli elämäni tuskaisin kokemus.kaippa niillä niin kiire.samassa synnytyksessä ennen ponnistus vaihetta painoin kelloa että nyt ponnistuttaa.kätilö kävi olella sanomassa että tulee kohta.kun tuli pää oli syntynyt ja olkapäitä ei oltu autettu vauvalta murtui käsi siinä rytinässä.kun ponnistus vaiheessa kätilö ei ollut paikalla. 2 aijempaa synnytystä sujui ihan ilman kauhu tarinoita.nyt odotan neljättä lastanu ja olen kovasti kotisynnytyksen puolelle kää ntymässä.olen niin sanotusti luomuna synnyttänyt kaikki.sairaalan tumpelot kätilöt aina kiireisiä.sairaalaan minulla 5 min matka tarvittaessa.itselle jäi sellainen käsitys tosta synnytyksestä ja kätilöstä koska pystyit luomuna synnyttämäänkin pystytään sitten ilman puudutteita paikkailemaankin.ilokaasu ei toimi paikkaus vaiheessa ollenkaan.

samaan asiaan.
Minulla synnytys edessä ja jos tikkaus todella sattuu enemmän kuin synnytys, eikä pyynnöstä huolimatta saa SAIRAALASSA kunnon puudutetta, niin sen jälkeen sattuu kyseistä toimenpidettä yrittävää henkilöä päähän ja kovasti.
Minulla on vahvat jalat.

ei mua ainakana ole puudutettu tikkausta varten kuin joitakin ulompia tikkejä varten. Eikä se sattunut.

Ehkä tässä avainsana onkin se ettet ole its esynnyttänyt alakautta. Sen jälkeen kun siletä on puskenut tenavan maailmaan ei juuri pienet jutut kuten muutama neulanpisto tunnu yhtään missään! Ja harvaa tikataan ihan urakalla vaan yleensä kyse on muutamasta yksittäisestä tikistä. Itse ainakin ennemmin olen tikattavana kuin että puudutetaan ja pistetään ja sitten tikataan vasta... Sama määrä pistoksia lopulta? Vai laitetaanko emlaa puudutuspiikiä ennen?

Ihan turhaan meuhkaat paitsi jo sjoku on kipua tuntenut niin tikattakoon hänet sitten ja luultavasti näin tehdäänkin. Tikkaus tuntuu kyllä ikävältä muuten...

Eli mulla jäi imukuppisynnytyksen jälkeen vielä sikiökalvoja kohtuun ja kohdunsuulle, lääkäri vaan veti ne kylmiltään sieltä jollain instrumenteilla.. Sattu v...sti kun jo valmiiks revennyttä alapäätä sörkittiin spekulalla ym.. Sain vaan ilokaasua. Lääkärinä oli tietysti MIES! Etunimi Mauri jos vaikka joku tunnistaa kyseisen kovakouran.....

se puudutus kyllä tehoa. siis omasta synnytyksestä paikat repesivät, lääkäri laittoi puudutus piikkejä ja suihketta mutta silti tunsin tikkien laiton.
minua se ei todellakaan haitannut koska ne olivat vain pistoksia ja paikat siinä kohtaa niin väsyneet ja venuneet.
itse synnytykseni oli todella pitkä ja raskas joten kun se oli ohi ei sellainen pieni kipu enää jälkeenpäin haitannut kun oli tosiaan oman vauvan ensimmäistä kertaa nähnyt.
eli suomalaisella sisulla vain yli kaikki eikä valituksella koska se on vain kipua, ei kannata aina pienistä asioista valittaa kun siitä seuraa niin suuria ja hienoja :)

Synnytyskipua pahempaa ei ole mikään, ja siksi miehet eivät synnytä..he eivät kestäisi!
Tikkaus ei tunnu missään sen jälkeen..et edes huomaa sitä, joten rohkeasti vain synnyttämään ja sitten vasta kauhistelemaan!

Olen kaksi synnyttänyt ja molemmilla kerroilla tikattu leikkaushaava, ei mitään puudutteita.

Äitini kehotti ensimmäistä odottaessani jättämään hammaslääkärissäkin puudutteet ottamatta, koska se on niin pientä..ja niinhän se onkin.

ihmisiä ilman puudutuksia joskus 30-40-luvulla, enpä olis uskonut et nykysuomessa vieläkin! voi teitä nais-parat kun ette puolianne pidä...;(

..Mutta mitä on vialla tikattavassa jos ei ymmärrä antaa kuulua kun sattuu?!

Mie pidän noita juttuja edelleenkin tiukasti kaupunkilegendana; ei helvetissä siis miettikää nyt! Lääkäri/kätilö joka tikkaa ilman puudutetta voi saada asiasta todella vakavan huomautuksen jos ilmoitus tehdään. Kyseessähän olisi jo liki silpomiseen verrattava tapahtuma, joka aiheuttaa täysin turhaa kipua ja tuskaa juuri paikkansa revityttäneelle synnyttäjälle.
Ja tänä päivänä nyt kuvittelisi jo naisten olevan sen verran valveutuneita ja omat oikeutensa tietäviä, ettei mitään operaatioita tarvitse genitaalialueella sietää ilman kivunievityksiä. Kuten ei missään muullakaan kropan alueella.

Itselläni tikkausvaiheessa oli vielä spinaalipuudutus päällä, mutta kätilö puudutti joka tapauksessa. Ilman sanomisia tai kyselyitä.