Muslimien pyhä on perjantai, juutalaisten lauantai ja kristittyjen sunnuntai. Miksi?
Kristityt ja muslimit vaihtoivat pyhäpäivää erottuakseen juutalaisuudesta, johon molemmat uskonnot perustuvat. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä luotuaan kuudessa päivässä maan. Siksi juutalaisille lauantai-juutalaisten viikon seitsemäs päivä - on lepo- ja rukouspäivä. Kristityt kirkkoisät nimesivät vuoden 150 tienoilla pyhäpäiväksi sunnuntain eli pakanallisen Auringon päivän. Kun koraania kirjoitettiin muistiin 600-luvun alkupuolella, muslimit siirsivät viikoittaisen lepo- ja rukouspäivän perjantaiksi. Koraanin mukaan perjantai-iltapäivällä ei saa tehdä työtä, vaan silloin on rukoiltava Allahia.
Kristityt ja muslimit siis valitsivat eri pyhäpäivät erottuakseen paremmin juutalaisuudesta.
On olemassa kolme pyhää kirjaa: Raamattu, Toora ja Koraani.
Nyt herääkin kysymys, miten tämä pitää vanhoillislestadiolaisena ymmärtää ja uskoa.
Saarnamies selitti kerran, että apostolit ovat Jeesuksen käskystä muuttaneet lepopäivän jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi sunnuntaille.
Onko saarnamies puhunut puppua tai onko hän noin tietämätön, sillä tosiasiassa kristityt alkoivat roomalaisten uhkausten pelossa pitämään uutta lepopäivää. Unohtaa ei sovi Keisari Konstantinusta, joka asetti tämän sunnuntailain valtansa merkiksi.
Jeesushan oli itse juutalainen ja on käsittämätöntä, että hän olisi muuttanut Jumalan käskyä, joka oli niin tärkeä, että se kirjattiin kymmenen käskun joukkoon.
Aina sanotaan, ettei sillä ole mitään väliä, minkä päivän pyhittää, kunhan yhden vain viikosta pyhittää, olkoon se sitten vaikka perjantai, lauantai tai sunnuntai.
Mutta onko se näin. Eihä se voi olla näin. Mehän rikomme törkeästi Jumalan nimenomaista muistopäivää ja pyhitämme sensijaan Paavinvaltaa, joka lepopäivän siirsi.
Ja juutalaisethan on Jumalan omaisuuskansaa. Miksi ihmeessä heitä pitää halveksia?
Juutalaisia halveksimme esim. sianlihasta, jota he eivät syö, koska raamattu sen kielsi ja jota kieltoa myös Jeeus noudatti.
Jo paavi Sixtus III:n (432-440) kerrotaan syöneen hallintovirkakuntansa kanssa juutalaisten kiusaksi siankinkkua. Eri asia kuitenkin on, alkoiko joulukinkun syöminen juuri tästä, niin kuin eräät tutkijat ovat arvelleet.
Kristityt ja muslimit vaihtoivat pyhäpäivää erottuakseen juutalaisuudesta, johon molemmat uskonnot perustuvat. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä luotuaan kuudessa päivässä maan. Siksi juutalaisille lauantai-juutalaisten viikon seitsemäs päivä - on lepo- ja rukouspäivä. Kristityt kirkkoisät nimesivät vuoden 150 tienoilla pyhäpäiväksi sunnuntain eli pakanallisen Auringon päivän. Kun koraania kirjoitettiin muistiin 600-luvun alkupuolella, muslimit siirsivät viikoittaisen lepo- ja rukouspäivän perjantaiksi. Koraanin mukaan perjantai-iltapäivällä ei saa tehdä työtä, vaan silloin on rukoiltava Allahia.
Kristityt ja muslimit siis valitsivat eri pyhäpäivät erottuakseen paremmin juutalaisuudesta.
On olemassa kolme pyhää kirjaa: Raamattu, Toora ja Koraani.
Nyt herääkin kysymys, miten tämä pitää vanhoillislestadiolaisena ymmärtää ja uskoa.
Saarnamies selitti kerran, että apostolit ovat Jeesuksen käskystä muuttaneet lepopäivän jeesuksen ylösnousemuksen muistoksi sunnuntaille.
Onko saarnamies puhunut puppua tai onko hän noin tietämätön, sillä tosiasiassa kristityt alkoivat roomalaisten uhkausten pelossa pitämään uutta lepopäivää. Unohtaa ei sovi Keisari Konstantinusta, joka asetti tämän sunnuntailain valtansa merkiksi.
Jeesushan oli itse juutalainen ja on käsittämätöntä, että hän olisi muuttanut Jumalan käskyä, joka oli niin tärkeä, että se kirjattiin kymmenen käskun joukkoon.
Aina sanotaan, ettei sillä ole mitään väliä, minkä päivän pyhittää, kunhan yhden vain viikosta pyhittää, olkoon se sitten vaikka perjantai, lauantai tai sunnuntai.
Mutta onko se näin. Eihä se voi olla näin. Mehän rikomme törkeästi Jumalan nimenomaista muistopäivää ja pyhitämme sensijaan Paavinvaltaa, joka lepopäivän siirsi.
Ja juutalaisethan on Jumalan omaisuuskansaa. Miksi ihmeessä heitä pitää halveksia?
Juutalaisia halveksimme esim. sianlihasta, jota he eivät syö, koska raamattu sen kielsi ja jota kieltoa myös Jeeus noudatti.
Jo paavi Sixtus III:n (432-440) kerrotaan syöneen hallintovirkakuntansa kanssa juutalaisten kiusaksi siankinkkua. Eri asia kuitenkin on, alkoiko joulukinkun syöminen juuri tästä, niin kuin eräät tutkijat ovat arvelleet.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Juutalaisia halveksimme esim. sianlihasta, jota he eivät syö"
Kaikilla uskonnoilla ja kulttuurisilla tavoilla on oikeus kunnioitukseemme.
Sinun ei ole pakko ajatella samalla tavoin kuin jonkin toisen uskonnon harjoittaja. Pidä toki kiinni omasta uskonnostasi ja omista rituaaleistasi. Mutta jos toivot että sinua kunnioitetaan, kunnioita itsekin muiden uskontojen tapoja.
Vain ne tavat, joilla eri uskonnoissa loukataan ihmisoikeuksia, ovat tuomittavia. Joissakin kulttuureissa on erityisesti naisia ja tyttöjä sortavia perinteitä. Esimerkiksi sukuelinten silpominen, ehkäisykielto ja synnytyspakko. Sellaiset tavat ja perinteet eivät ansaitse kunnioitusta.
Sivistykseen kuuluu oikeus harjoittaa omaan uskontoon liittyviä tapoja ja rituaaleja sekä velvoite kunnioittaa toisten kulttuurien ja uskontojen tapoja.
Maailmassa vietetään tänään kolmea erilaista lepopäivää. Mikä olisi mielestäsi se kaikkein oikein päivä? Oisi jo ihan yleissivistyksen kannalta hyvä tietää kristillisen lepopäivän synty alkuhistorian ajoilta saakka.
Sellainen vastaus, niinkuin aina sanaotaan(sama se minkä päivän pyhittää), ei ole tyydyttävä vastaus.
Mitä taas muiden uskontojen rituaalien kunnioittamisiin tulee, niin eiköhän aina toisteta samaa mantraa: Me ollaan oikeassa ja te valitettavasti väärässää, myös lestadiolaisuudessa.
että sekä Maria että Joosef asuivat alunperin Nivalassa. Mutta sitten Marian synnittämisen aika koitti ja heidän piti lähteä verolle pantavaksi Nasaretin kaupunkiin. He matkustivat aasilla ratsastaen, sillä siihen aikaan aaseja oli myös Nivalassa, nykyisinhän niitä ei ole siellä kai enää yhtään.
Tämän jölkeen vanhoillislestadiolaisuus yleistyi koko Palestiinan alueella ja sen takia koko alkukirkon yhteisö oli aluksi puhtaasti vanhoillislestadiolainen. Sitten se alkoi siitä edetä opillisesti ja kehittyi kirkoksi, jonka oppi määriteltiin lopulta ortodoksiseksi. Vanhoillislestadiolaiset vähenivät Palestiinassa koko ajan ja lopulta heitä ei ollut enää muualla kuin Pohjanmaalla, jossa he sinnittelivät eteenpäin.
Joistakin arkeologisista kaivauksista Jerusalemista on löydetty merkkejä myös vanhoillislestadiolaisista, esimerkiksi Via dolorosan alta on kaivettu viiden metrin syvyydestä aivan selviä jäänteitä nivalalaisesta klimppisopasta, jonka joku tottumaton oli oksentanut katuojaan. Tämä on hyvin mielenkiintoista ja todistaa elävästi, kuinka vanhoillislestadiolaisuuden juuret kiertävät Pohjanmaan kautta Palestiinaan ja Jerusalemiin ja taas takaisin Pohjanmaalle.
tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, ja minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.
Tähän alkuperäisen avauksen kysymykseen ei löydy selitystä sinultakaan. Kun on tarpeeksi kinkkinen kysymys, niin vastaukset ovat aina tuollaisia liturgioita. Lestadiolaiset eivät tunne kirkkohistoriaa, kun selittävät pyhäpäivän hsitorian päin honkia.