...muista syömishäiriöisistä? (aikuisista sellaisista, kiitos...) Olen vähän päälle kaksikymppinen tyttö, syömiseni on ollut "ongelmallista" niin kauan kuin muistan. Minulla on vuosia sitten diagnosoitu anoreksia, joka on sen jälkeen muuttunut bulimiaksi ja myöhemmin joksikin epämääräisemmäksi häiriöksi. Yritän lopettaa oksentelun, mutta rehellisesti sanoen en halua "parantua". Välillä (=suurimman osan aikaa) haluan takaisin anoreksia-aikojeni tavoille.
Juttuseuraa, ajatustenvaihtoa, vertaistukea?
Messenger-osoitteeni on [email protected], lisää minut!
Juttuseuraa, ajatustenvaihtoa, vertaistukea?
Messenger-osoitteeni on [email protected], lisää minut!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itsekö muka olet aikuinen kun sairastat noin lapsellista ja pinnalista sairautta? KASVA AIKUISEKSI!
Sinulle voin todella suositella kasvamista aikuiseksi, sillä nyt puhut asiasta josta et taida tietää yhtään mitään !
Kuka nyt tietoisesti valitsisi itselleen näin lapsellisen ja pinnallisen sairauden (niin kuin sinä ilmaisit!)
Jos, minä voisin vain lopettaa tämän sairauden, arvaa tekisinkö niin !!
Ei ole helppoa koko perheellä, kun äiti sairastuu!
Mietippä vähän ennen kuin kirjoittelet tällaisia kommentteja tänne !
Kiitos äiti 36v. :) Itse en vaivautunut edes vastaamaan trollille. Tsemppiä sulle ja perheelles! Päivä kerrallaan...
Kuole.
Toi "kuole"-viesti oli sitten totta kai tolle "vastaus"-tyypille.
Sulle vastaus et itekki etin juttuseuraa, oon 20-v enemmän tai vähemmän syömishäiriöinen, ois kiva jutella. Laita mailii [email protected] niin voidaan mailitse vaik vaihtaa meseossui, jos käytät messengerii.
:)
Tossahan se meseossu olikin... Lisään sut :)