Avomieheni kihlasi minut 24.12.2007 viiden ja kuuden välillä (en muistanut katsoa kelloa ;) )
Kävimme sovittamassa sormuksia vajaata kahta vkoa ennen. Olen ollut aikaisemmin kihloissa kerran 15 vuotta sitten ja muutama mies on koittanut kihlata minua mutta en ole aikaisemmin halunnut kuin nyt. Muutin avomieheni luo lasteni kanssa Poriin vuosi sitten ja hän luapsi jo silloin ne kihlat mutta vuosi meni ja olin tosi epäileväinen tämän meidän suhteen vuoksi useamman kerran tämän kuluneen vuoden aikana kun hän ei pitänyt muissakaan asioissa lupauksiaan. Minä olen taas ollut niin että en ole pettymyksiä tuotttanut. No kuitenkin siinä vähän taustaa...
Tästä kihlauksesta: Olin onnellinen aattona kun hän polvistui ja sanoi minull että tuletko vaimokseni ja siitä merkkinä tämä sormus! Vastasin tietenkin että kyllä tulen.
Sitten eilen yöllä sanoin hänelle että voisiko hän kosketella minua rakastelun aikana vaikka en saisikaan orgasmia? Tämä kysymys on ollut tapetilla tähän iltaan asti kun hänen mielestä asia on niin että:
Jos hän ei saa minulta seksiä niin tekeekö hän sitten niin että ottaa sitä varten toisen naisen kun mua pitää rakastella? Loukkaannuin noista sanoista tosi verisesti!!! Avomieheni sanoi että se on sitten se viiminen vaihtoehto jos minä rupean pihtaamaan. Minä olen sitten itkenyt kokopäivän ja sanonut hänelle että en ole sanonut sinulle mitään pahaa miksi loukkaat minua sanomalla noin? Avomieheni sanoi vain että se on faktaa!! Itse olen ollut ymmällä avomieheni sanoista että hän on vasta kihlannut minut ja sanoi noin törkeästi :(
Hän haluaa 3 kertaa pvässä seksiä ja ei kuulema jaksa aina paijata ja silittää ja leperrellä minulle että minä virittyisin myös tunnelmaan ja voisin vaikka saada orgasmin. Olo on pettynyt ja erittäin hämmentynyt että näinkö mies käyttäytyy kun on kihlannut naisen??
Mitä sanotte? Onko kellään samanlaisia kokemuksia?
Kihlaus 24.12.2007
16
1598
Vastaukset
- xcvb
"olin tosi epäileväinen tämän meidän suhteen vuoksi useamman kerran tämän kuluneen vuoden aikana kun hän ei pitänyt muissakaan asioissa lupauksiaan. Minä olen taas ollut niin että en ole pettymyksiä tuotttanut. No kuitenkin siinä vähän taustaa..."
Sen, että avomiehesi kosi, ei todellakaan pitäisi olla sinulle odotettu ja onnellinen asia. Suhteenne ei ole terve ja tasapainoinen kahden aikuisen ihmisen rakkaussuhde. Etkö todellakaan halua kunnon suhdetta? Ilmeisesti et edes tiedä millainen se on.
Vielä selvyyden vuoksi: jätä miehesi.- Miranda 74
Voi olla että en sitten tiiä mikä on oikea rakkaussuhde! Kun muutin tämän mieheni perässä toiselle puolelle suomea laitoin elämäni uusiksi. Lapseni vaihtoivat koulut tänne ja myös heidän elämät muuttuivat ja kaveripiiri. Olen kokenut olevani todella yksin täällä-ei ole helppoa alkaa etsimään uusia ystäviä ja ei niitä muutenkaan tosta vaan tule. Me naiset kun emme mielestäni heti ystävysty. Yksinäinen vuosi siis takana ja ikävä omia sisaruksia ym. jotka jäivät sinne omalle kotiseudulle. Rahatilanne tiukka joten ei mahiksia matkustella heitäkään katsomaan. Hekin ovat välillä huolissaan minusta ja suhteestani avomieheeni. Kun kerron typeristä riidoistamme. Toisaalta olen onnellinen kun olen kihloissa toisaalta tuntuu että tämä kotiutuminen tuntuu vaan kestävän ja olen välillä huolissani myös sen takia lapsistani. Ei heidänkään koulujaan voi muuttaa taas jos leikkii ajatuksella että mentäisiin takaisin kotiseudulle kun mielestäsi minun pitäisi jättää mieheni. En tiedä olenko sitten vain rakastunut rakastumisen tunteeseen??? Mielestäni en. Haluan kunnon suhteen ja naimisiin ja ehkä pari lastakin vielä. Mieheni sanoo että meidän suhteen pitää ensin toimia kunnolla ja sitten aika näyttää tuleeko lapsia tai mennäänkö naimisiin. Toisaalta koetan luoda just nyt uraani jaka meinaa takellella lapsen kengissä ajatellen että jos sitten kuitenkin myöhemmin vasta lapsia ja toisaalta en voi tehdä lapsia yksin-joten on odoteltava siksikin. Toisaalta pelkään että me eroamme mutta toisaalta tuntuu että roikun hänessä ja oma elämäni on ihan jumissa.. Toisaalta kaikki on hyvin vaikka rahat kokoajan loppu. En tiedä...kaikenkaisia ajatuksia pyörii päässä..
- Jannice76
Miranda 74 kirjoitti:
Voi olla että en sitten tiiä mikä on oikea rakkaussuhde! Kun muutin tämän mieheni perässä toiselle puolelle suomea laitoin elämäni uusiksi. Lapseni vaihtoivat koulut tänne ja myös heidän elämät muuttuivat ja kaveripiiri. Olen kokenut olevani todella yksin täällä-ei ole helppoa alkaa etsimään uusia ystäviä ja ei niitä muutenkaan tosta vaan tule. Me naiset kun emme mielestäni heti ystävysty. Yksinäinen vuosi siis takana ja ikävä omia sisaruksia ym. jotka jäivät sinne omalle kotiseudulle. Rahatilanne tiukka joten ei mahiksia matkustella heitäkään katsomaan. Hekin ovat välillä huolissaan minusta ja suhteestani avomieheeni. Kun kerron typeristä riidoistamme. Toisaalta olen onnellinen kun olen kihloissa toisaalta tuntuu että tämä kotiutuminen tuntuu vaan kestävän ja olen välillä huolissani myös sen takia lapsistani. Ei heidänkään koulujaan voi muuttaa taas jos leikkii ajatuksella että mentäisiin takaisin kotiseudulle kun mielestäsi minun pitäisi jättää mieheni. En tiedä olenko sitten vain rakastunut rakastumisen tunteeseen??? Mielestäni en. Haluan kunnon suhteen ja naimisiin ja ehkä pari lastakin vielä. Mieheni sanoo että meidän suhteen pitää ensin toimia kunnolla ja sitten aika näyttää tuleeko lapsia tai mennäänkö naimisiin. Toisaalta koetan luoda just nyt uraani jaka meinaa takellella lapsen kengissä ajatellen että jos sitten kuitenkin myöhemmin vasta lapsia ja toisaalta en voi tehdä lapsia yksin-joten on odoteltava siksikin. Toisaalta pelkään että me eroamme mutta toisaalta tuntuu että roikun hänessä ja oma elämäni on ihan jumissa.. Toisaalta kaikki on hyvin vaikka rahat kokoajan loppu. En tiedä...kaikenkaisia ajatuksia pyörii päässä..
Onpa surullista luettavaa..
Kaikki negatiiviset asiat mitä pohdit on jo jossain määrin olemassa..Muutoin et niitä pohtisikaan. Ihminen vain haluaa pitää onnensa rippeistä kiinni kynsin ja hampain.
Neuvo: Vedä roolia, kerää voimia, rahaa, rohkeutta,ystäviä ja lähde!
tuollainen elämä hidastaa mahdollisuuttasi saada parempi sellainen. - Miranda74
Jannice76 kirjoitti:
Onpa surullista luettavaa..
Kaikki negatiiviset asiat mitä pohdit on jo jossain määrin olemassa..Muutoin et niitä pohtisikaan. Ihminen vain haluaa pitää onnensa rippeistä kiinni kynsin ja hampain.
Neuvo: Vedä roolia, kerää voimia, rahaa, rohkeutta,ystäviä ja lähde!
tuollainen elämä hidastaa mahdollisuuttasi saada parempi sellainen.Kiitos neuvosta!
Vähän noin olin jo ajatellutkin jos elämä on tätä täällä..
- Tyytyväinen vm -61
Edellisistä viesteistä huomaa, että kirjoittajat ei varmaan ole pitkään suhteissa elänyt, eikä näin ollen tiedä pitkien suhteiden salaisuuksista mitään. Olen itse ollut saman miehen kanssa melkein 30 vuotta. Ensinnäkin on ihanaa, että miehesi kihlasi sinut. Se kertoo, että hänkin on suhteessa tosissaan ja varmaankin rakastaa sinua. Puheet toisista naisista on väärin ja oletko varma, että hän sanoi ne tosissaan, eikä kiukunpuuskassa. Olen nimittäin huomannut vuosien varrella, että kaikkein paras tapa on pitää mieheni erittäin tyytyväisenä on antaa seksiä välillä myös niin, ettei välttämättä itseäni huvita niin kauhean paljoa. Se on mielestäni pieni uhraus siihen nähden, että näen mieheni hymyilevän ja hyräilevän itsekseen. Toki seksin täytyy myös olla toisinaan sitä minuakin tyydyttävää ja mieheni osaa kyllä tyydyttää, kosketella ja hyväillä minuakin kun olosuhteet ja tunnelma niin suosivat.
Älä hyvä tyttö heitä menemään sitä hyvää, mitä olette tähän mennessä kerinneet rakentamaan. Tosi asia on se, että suhdetta rakennetaan varmasti ensimmäiset kolme - neljä vuotta ja sen jälkeen katsotaan ne todelliset tunteet. Oletko ajatellut, että olisit koko loppu elämäsi sinkkuna, jos jätät nykyisen miehesi. Voin kertoa, että todella harvoin ne miehet vaihtaessa paranee ja kun uuden miehen kanssa on ensihuuma koettu niin hänessä voi löytyä ihan erillaisia "vikoja", joita taas et voi sietää. Kannattaa ajatella aina asioita nenäänsä pidemmälle ennen kuin alkaa hosumaan.
Sanonta, että siellä missä sydän ja lapset on niin siellä on koti. On varmaan vaikeaa muuttaa kuvioitaan noin radikaalisesti, mutta niinhän on tehty aina kun suhde ei ole syntynyt samalla paikkakunnalla ja jompi kumpi joutuu muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Itselläni muuttomatkaa ei tullut kuin sata kilometriä, mutta jouduin silti uusiin ympyröihin. Aikansa se vei, mutta harrastusten ja oman aktiivisuuden johdosta aloin saamaan ns. omia kavereita ja ompa muutamasta kaverista ja hänen miehestään tullut jopa yhteisiä kavereita. Ei saa vaan jäädä surkuttelemaan vaan täytyy ottaa itseään niskasta kiinni (vaikka onkin vanha fraasi) ja alkaa etsimään sitä omaakin elämää. Meillä oli mieheni kanssa omat kriisimme alussa kun meinasin tukahduttaa hänen oman elämänsä sillä, ettei minulla ollut omaa elämää lainkaan.
Jutustasi käy silti ilmi, ettei teillä todellisuudessa ole mitään hätää vaan päinvastoin rakkautta on ilmassa, koska miehesikin kosi sinua. Ajattele asioita positiivisesti ja luota siihen, että asiat alkavat varmaankin luonnistumaan kunhan saatte tämän suhteenne alun toimimaan ja tutustutte toisiinne ihan sydänjuuria myöden. Ja vielä neuvo, että teidän pikkuriitanne ei kuulu kenellekkään, eikä varsinkaan sinun niinkin läheisille ihmisille kuin siskoille. Niiden taakkaa ei kannata lisätä kun he varmaan muutenkin ovat sinusta huolissaan. Keskustele asioista, varsinkin vaikeista sellaisen ihmisen kanssa, joka uskaltaa myös sinulle sanoa jos on peiliin katsomisen paikka. Siskot ei sitä tee.
Pidä miehesi tyytyväisenä niin tiedän kokemuksesta, että saat rakkautta ja huolenpitoa niin paljon kuin tarvitset. Ja mitä tulee lapsiin ja naimisiin menoon niin miehesi on oikeassa siinä, että kun teidän suhde on kunnossa ja rakkautta riittää niin nämä asiat tulevat kuin luonnostaan.
Kaikkea hyvää teille ja älä nyt mene heittämään hukkaan sitä hyvää mitä teillä on.- Miranda 74
kiitos vastauksestasi. Olipas kirjeesi pitkä! Kirjeesi oli aika rohkaiseva. Olen nimittäin jo alkanut mielessäni suunnittelemaan muuttoa ja järjestämään asioita jo mielessäni. Mitä mieltä olet siitä että suutuspäissäni olen läpsäissyt avomiestäni kasvoihin (kuin elokuvissa)Häntä ei kuulemma lyödä eikä mielestään loukannut!!?? Hän löi takaisin vaikka hän loukkasi minun tunteitani. Olen kokenut sen erittäin loukkaavaksi. Olen kauris horoskoopissa ja herkkä luonne. Avomieheni on härkä ja kaikki pitää tehdä aina kuten hän tahtoo.. Pelkään todella tulevaisuutta ja sitä kun lasteni isä uhkaa viedä yhteishuoltajuuden oikeuteen kun ei tykkää että lapset asuvat niin kaukana hänestä ja vetoaa että kun lapset ovat 15 vuotiaita niin saavat jo päättää missä asuvat. Kirjeesi kannusti minua mutta tässä vähän lisää ongelmia...
- Tyytyväinen vm-61
Miranda 74 kirjoitti:
kiitos vastauksestasi. Olipas kirjeesi pitkä! Kirjeesi oli aika rohkaiseva. Olen nimittäin jo alkanut mielessäni suunnittelemaan muuttoa ja järjestämään asioita jo mielessäni. Mitä mieltä olet siitä että suutuspäissäni olen läpsäissyt avomiestäni kasvoihin (kuin elokuvissa)Häntä ei kuulemma lyödä eikä mielestään loukannut!!?? Hän löi takaisin vaikka hän loukkasi minun tunteitani. Olen kokenut sen erittäin loukkaavaksi. Olen kauris horoskoopissa ja herkkä luonne. Avomieheni on härkä ja kaikki pitää tehdä aina kuten hän tahtoo.. Pelkään todella tulevaisuutta ja sitä kun lasteni isä uhkaa viedä yhteishuoltajuuden oikeuteen kun ei tykkää että lapset asuvat niin kaukana hänestä ja vetoaa että kun lapset ovat 15 vuotiaita niin saavat jo päättää missä asuvat. Kirjeesi kannusti minua mutta tässä vähän lisää ongelmia...
Luinko oikein, että mielessäsi jo suunnittelet muuttoa ja sinut on juuri vajaa pari viikkoa sitten kihlattu. Ota nyt tyttö hyvä järki käteen ja suuntaa kaikki energiasi siihen, että miten saisit suhteestanne tasapainoisen ja rakkauden täyttämän. Älä vaan miehellesi mene kertomaan muuttoaikeistasi, koska se tuo jatkoon niin hirveän epävarmuuden ja sen jälkeen miehesi alkaa elämään varpasillaan, jos hän saa alkaa pelkäämään sun muuttoa. Muistakaa myös, ettei toiseen kosketa kuin rakkaudesta ja se koskee kyllä molempia osapuolia. Itse en ole koskaan huitaissut tai lyönyt miestäni, vaikka mieli olisi tehnytkin.
Koita keskittyä nyt suhteeseen ja parantaa niitä hyviä puolia mitä suhteessa on ja jätä muuttoajatukset pois mielestä. Mitä lapsiin tulee niin tänä päivänä lapsia ei kukaan niin vaan vie ja isän kannalta huonoa on se, että äidillä vaan on niin älyttömän paljon valtaa näissä asioissa, että saa tapahtua ihmeitä jos lapset sulta lähtee. Voimia suhteeseenne ja tiedän, että kun jaksatte yrittää niin se palkitsee ihan varmasti kun ongelmat on voitettu. - Miranda 74
Tyytyväinen vm-61 kirjoitti:
Luinko oikein, että mielessäsi jo suunnittelet muuttoa ja sinut on juuri vajaa pari viikkoa sitten kihlattu. Ota nyt tyttö hyvä järki käteen ja suuntaa kaikki energiasi siihen, että miten saisit suhteestanne tasapainoisen ja rakkauden täyttämän. Älä vaan miehellesi mene kertomaan muuttoaikeistasi, koska se tuo jatkoon niin hirveän epävarmuuden ja sen jälkeen miehesi alkaa elämään varpasillaan, jos hän saa alkaa pelkäämään sun muuttoa. Muistakaa myös, ettei toiseen kosketa kuin rakkaudesta ja se koskee kyllä molempia osapuolia. Itse en ole koskaan huitaissut tai lyönyt miestäni, vaikka mieli olisi tehnytkin.
Koita keskittyä nyt suhteeseen ja parantaa niitä hyviä puolia mitä suhteessa on ja jätä muuttoajatukset pois mielestä. Mitä lapsiin tulee niin tänä päivänä lapsia ei kukaan niin vaan vie ja isän kannalta huonoa on se, että äidillä vaan on niin älyttömän paljon valtaa näissä asioissa, että saa tapahtua ihmeitä jos lapset sulta lähtee. Voimia suhteeseenne ja tiedän, että kun jaksatte yrittää niin se palkitsee ihan varmasti kun ongelmat on voitettu.kiitos neuvoista. Täytyy sitten antaa ajan kulua ja katsoa mitä tapahtuu...En sitten enää ajattele muuttoa. heräsi kysymys: Mitä jos mieheni koskee minuun muuten kuin rakkaudesta jos vaikka en kuuntele häntä ja hän ottaa kovaotteisesti kiinni? Tai toinen tap on se että hän muuttuu välinpitämättömäksi kun en anna anteeksi jotain ...
- Tyytyväinen vm-61
Miranda 74 kirjoitti:
kiitos neuvoista. Täytyy sitten antaa ajan kulua ja katsoa mitä tapahtuu...En sitten enää ajattele muuttoa. heräsi kysymys: Mitä jos mieheni koskee minuun muuten kuin rakkaudesta jos vaikka en kuuntele häntä ja hän ottaa kovaotteisesti kiinni? Tai toinen tap on se että hän muuttuu välinpitämättömäksi kun en anna anteeksi jotain ...
Voin sanoa, että mies yleensä käy kiinni seuraavista syistä: Hän on luonteeltaan väkivaltainen ja käy kiinni ja pahoinpitelee oli sitten syytä tai ei. Tai hän on humalassa väkivaltainen, eli viina vie kontrollin ja mies ei tajua mitä on tekemässä. Ja vielä viimeisenä on tilanne, jossa toinen osapuoli tässä tapauksessa me naiset osataan nalkuttaa, olla ärsyttäviä, eikä osata kuunnella ja mennä asioissa miehen housuihin. Mikään näistä ei oikeuta väkivaltaan, mutta me naiset voisimme paljon ehkäistä jos osaisimme katsoa tilannetta niin, ettei tarvitsisi olla aina se kuka sen viimeisen sanan sanoo. Varsinkin humalaisen miehen kanssa on viisasta olla ärsyttämättä tahallaan, vaikka tietäisi olevansa oikeassa. Me naisethan olemme tunnettuja terävästä kielestämme ja jos tarpeeksi osaamme ärsyttää niin ei sellaista ihmistä ole olemassakaan kenellä ei pinna palaisi.
- Miranda 74
Tyytyväinen vm-61 kirjoitti:
Voin sanoa, että mies yleensä käy kiinni seuraavista syistä: Hän on luonteeltaan väkivaltainen ja käy kiinni ja pahoinpitelee oli sitten syytä tai ei. Tai hän on humalassa väkivaltainen, eli viina vie kontrollin ja mies ei tajua mitä on tekemässä. Ja vielä viimeisenä on tilanne, jossa toinen osapuoli tässä tapauksessa me naiset osataan nalkuttaa, olla ärsyttäviä, eikä osata kuunnella ja mennä asioissa miehen housuihin. Mikään näistä ei oikeuta väkivaltaan, mutta me naiset voisimme paljon ehkäistä jos osaisimme katsoa tilannetta niin, ettei tarvitsisi olla aina se kuka sen viimeisen sanan sanoo. Varsinkin humalaisen miehen kanssa on viisasta olla ärsyttämättä tahallaan, vaikka tietäisi olevansa oikeassa. Me naisethan olemme tunnettuja terävästä kielestämme ja jos tarpeeksi osaamme ärsyttää niin ei sellaista ihmistä ole olemassakaan kenellä ei pinna palaisi.
Kiitos neuvoista...täytyy miettiä asioita..
- mies joka LYÖ...!!!
Miranda 74 kirjoitti:
kiitos vastauksestasi. Olipas kirjeesi pitkä! Kirjeesi oli aika rohkaiseva. Olen nimittäin jo alkanut mielessäni suunnittelemaan muuttoa ja järjestämään asioita jo mielessäni. Mitä mieltä olet siitä että suutuspäissäni olen läpsäissyt avomiestäni kasvoihin (kuin elokuvissa)Häntä ei kuulemma lyödä eikä mielestään loukannut!!?? Hän löi takaisin vaikka hän loukkasi minun tunteitani. Olen kokenut sen erittäin loukkaavaksi. Olen kauris horoskoopissa ja herkkä luonne. Avomieheni on härkä ja kaikki pitää tehdä aina kuten hän tahtoo.. Pelkään todella tulevaisuutta ja sitä kun lasteni isä uhkaa viedä yhteishuoltajuuden oikeuteen kun ei tykkää että lapset asuvat niin kaukana hänestä ja vetoaa että kun lapset ovat 15 vuotiaita niin saavat jo päättää missä asuvat. Kirjeesi kannusti minua mutta tässä vähän lisää ongelmia...
Jätä se. Muuttoa suunnitellu ja kaikkee. Olit jo oikeilla jäljillä. Et missään nimessä jää sinne roikkumaan. Tuo parisuhde kuulostaa aivan kauhealta.
- ei pidä
Tyytyväinen vm-61 kirjoitti:
Voin sanoa, että mies yleensä käy kiinni seuraavista syistä: Hän on luonteeltaan väkivaltainen ja käy kiinni ja pahoinpitelee oli sitten syytä tai ei. Tai hän on humalassa väkivaltainen, eli viina vie kontrollin ja mies ei tajua mitä on tekemässä. Ja vielä viimeisenä on tilanne, jossa toinen osapuoli tässä tapauksessa me naiset osataan nalkuttaa, olla ärsyttäviä, eikä osata kuunnella ja mennä asioissa miehen housuihin. Mikään näistä ei oikeuta väkivaltaan, mutta me naiset voisimme paljon ehkäistä jos osaisimme katsoa tilannetta niin, ettei tarvitsisi olla aina se kuka sen viimeisen sanan sanoo. Varsinkin humalaisen miehen kanssa on viisasta olla ärsyttämättä tahallaan, vaikka tietäisi olevansa oikeassa. Me naisethan olemme tunnettuja terävästä kielestämme ja jos tarpeeksi osaamme ärsyttää niin ei sellaista ihmistä ole olemassakaan kenellä ei pinna palaisi.
pelätä fyysistä väkivaltaa. Kuulostat ihan joltain mormoonilta! Että muka naisen vika kun turpaansa saa. Alkaa sunkin parisuhtees tässä valottua ja pelottavalta kuulostaa. Ole sinä vaan tyytyväinen ja alistu miehelles, mutta älä tuu tänne muita samalle tielle johdattaan!!!
- K240
Mikä ihme teitä naisia vaivaa? Suhteessa on asiat päin persettä mutta kunhan saa sen sormuksen sormeen niin kaikki on korjattu! Tai vielä parempi: "Mies hakkaa ja pettää, mutta tehdään lapsi! Vauva pelastaa suhteen!"
HERÄTKÄÄ!
Jos suhteen asiat eivät ole kunnossa, niitä ei mikään metallirinkula tai vihkiminen pelasta. Kumpikaan näistä ei myöskään saa miestä pysymään kuvioissa yhtään varmemmin, jos hän haluaa lähteä. Niissä ei ole mitään maagista. Älkää uskoko sitä prinsessatuubaa mitä teille jauhetaan pienestä asti.
Ensin asiat kuntoon -> sitten voidaan siirtyä näihin jos halutaan. Toisin päin se ei toimi.- Miranda74
Ehkä sitä uskoo sinisilmäsenä, että kaikki muuttuu paremmaksi? Tiedän kuitenkin et ei se sormus muuta mitään nyt!
- sydäntäsi
Kyllä itse tietää jossain tuolla syvällä mikä se oikee ratkasu on. Jos ihan tosissaan olet suunnitellut lähteväsi, niin siihen on varmasti olemassa syy. Lähteminen on todella vaikeaa ja siitä toipuminen vie aikaa, mutta joskus se on parasta mitä voi itselleen tehdä :)
Voimia sinulle! Arvosta ja kuuntele itseäsi :)- Miranda74
Kiitos sulle kannustavasta viestistäsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oulaisen vaalitulos: Vahva alku, mutta lisää toimia tarvitaan
Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus167160- 1992537
Yh:n pihalla aina eri auto
Ompa jännä seurata ohiajaessa, että millainen auto on nyt erään yksinhuoltajan pihassa. Näyttääpä siellä taaskin olevan1021977En vittujakaan enää välitä sinusta nainen
Toivottavasti en näe sinua enää koskaan. Jos näen, niin en ole näkevinäni. Et merkitse minulle enää mitään.761527Exän käytös hämmentää (taas)
Osaisivatko palstan herrat kenties helpottaa tulkitsemista? Toki naispuolisetkit saavat antaa tulkinta-apua, mutta nyt k1911079- 41990
Olet minua
vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va46959- 77863
- 45729
Susanna Laine paljastaa - Tästä farmilaiset yllättyvät joka kaudella: "Ettei olekaan niin paljon..."
Farmi Suomi vie Pieksämäelle maaseudulle ja suosikkirealityn juontajan puikoissa on Susanna Laine. Uudella kaudella muka7718