Kertokaa miten kala toipuu vesipöhöstä?
Platyni on sairastunut kyseiseen tautiin...
ruumis on turvoksissa, haukkoo henkeä pinnan
tuntumassa ja kaiken lisäksi vielä kalalla on
jotain ulkoloisia tai homesientä kidusten
ulkopuolella. Olen lääkinnyt kalan Tetra General
Tonicilla ja nyt on menossa 3. lääkintäpäivä.
Mitä tehdä kalalle ellei se parane tällä
lääkkeellä?
Platyni on sairastunut kyseiseen tautiin...
ruumis on turvoksissa, haukkoo henkeä pinnan
tuntumassa ja kaiken lisäksi vielä kalalla on
jotain ulkoloisia tai homesientä kidusten
ulkopuolella. Olen lääkinnyt kalan Tetra General
Tonicilla ja nyt on menossa 3. lääkintäpäivä.
Mitä tehdä kalalle ellei se parane tällä
lääkkeellä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
...sen kärsimykset. Kuulostaa niin sairaalta,
ettei kannata paljon lääkitä, varsinkaan, jos se
on samassa altaassa muiden kalojen kanssa. jos ei
mitään paranemista jo näy, niin se ei
todennäköisesti toivu.
Surullista, mutta osa harrastusta.
Lisää tietoa kalan lopettamisesta saat
Akvaariomaailma-lehdestä pari numeroa taaksepäin.
Tuskin kalat ja muutkaan eläimet kärsivät sen
enempää sairauksista, kuin ihminenkään! Miksi
niitä sitten lopetetaan, vaikkei ihmistä
lopeteta? Tätä kannattaa vähän pohtia.
Syyt ovat yleensä käytännöllis-taloudellis-
esteettisiä. Muussakin tapauksessa
kärsimysten "kunnioitus" nostetaan
lopetuspäätöksen yhteydessä elämän kunnioituksen
edelle, vaikka pitäisi olla juuri päinvastoin.
12 markan sitruunatetran hoito 50 markan
lääkkeellä voi tuntua järjettömältä - mutta vain
taloudellisessa mielessä! Elämää ei tule riistää
muiltakaan eliöiltä, jos sitä on mahdollista
suojella. Niinpä kalojen nopea lääkintä heti
varmojen oireiden ilmaannuttua on paikallaan.
Lopettamistavoista tainnuttaminen ensin on
nykyään se ainoa oikea tapa.
Miksi sitten virallisestikin tehdään ero isojen
ja pienten kalojen välillä?
"No, kun kansa halusi välttämättä keittää kalansa
elävinä! Ja eläinlääkäritaho hyväksyi pienten
kalojen elävältä keittämisen" (kalojen
kärsimyksistä huolimatta).
Lue tarkemmin ja talleta seuraava linkki!
http://www.dlc.fi/~jarvij/suomi/ohjeita/lopetus.ht
m#ala1
Kalojen nukutusaine olisi ehkä kaikkein paras
lopetustapa. Kummallista kyllä sitä ei ole
yleisön saatavilla, vaikka muunmuassa lohikalojen
nukuttamiseen merkinnän yhteydessä kaikkialla
maailmassa sitä yleisesti käytetäänkin. Liekö
kyseessä niin vaarallinen aina, että on katsottu
paremmaksi olla antamatta sitä nuorten
harrastajien käsiin. Akvaarioliikkeistä en tiedä,
mutta eläinlääkärit ainakin voivat tehdä
nukutuksen/lopetuksen, mutta ison kalan
kuljettelu on hankalaa ja pienen (ja halvan) taas
suhteessa kallista (jälleen!).
Lisää tietoa: http://www.rktl.fi/kala/vapaa-
ajankalastus/merkinnat/index.html
Niin kauan kuin muuta ei ole tarjolla, on tässä
varma ja kaikkein nopein lopetustapa: Laita kala
kolmen (valmiiksi sisäkkäisen) muovipussin
sisään, pää alasimelle ja anna painavan lekan
puhua tarkasti ja lopullisesti yhden kerran.
minusta sinun kannattaisi ruveta taikuriksi jos
saat vesipöhön parannettua!
vesipöhö muistaakseni johtuu siittä, että
elimistöön alkaa kertyä nestettä sen jälkeen kun
joku sisäelin (sanotaan nyt vaikka munuainen)
lopettaa toimintansa. Eli kuulostaa aika
lopulliselta.
paras lääke on nyt varmaankin vasara.
:(
Lainaan tähän vähän Markku Varjon "taikurin"
kirjastani vuodelta 1995:
"Vesipöhö voi olla bakteeriperäinen tulehdus,
mutta myös oire monista muista häiriöistä kalan
sisäelimissä. Sen voi laukaista maksavaurio,
suolitukos, mädin kovettumien, kalatuberkuloosi,
Ichthyosporidium-sieni tai bakteerit (Aeromonas
punctatan virulentti tyyppi), tai huono
vesiympäristö sellaisenaankin.
Siirron parempaan vesiympäristöön on voitu todeta
muutamissa tapauksissa poistaneen pöhötyksen ja
siihen usein liittyvän mulkosilmäisyyden. Kalat
ovat voineet elää vuosikausia tämän jälkeen
oireettomina. Varsinaista lääkitystä ei vaivaan
tunneta, ja 1-2 viikon jälkeen tulisikin harkita
vakavasti kalan poistamista akvaariosta ja
lopettamista." ... ellei paranemista tapahdu.
Toinen tietämäni taikuri (Gert Aurell, v. 1955)
kirjoittaa seuraavasti: "Umpitaudin (ummetus)
oireet ovat melko selvät, mutta valitettavasti
usein samanlaiset kuin muidenkin tautien. Kala
menettää ruokahalunsa, liikkuu kankeasti
pysyäkseen lopulta aivan hiljaa pohjassa
lähtemättä liikkeelle edes silloinkaan, kun sitä
kosketetaan. Pitkälle ehtineissä tapauksissa
esiintyy usein vesipöhöä, joka turvottaa myös
ihon, mistä johtuen suomut kohoavat ylös, niin
että kala lopulta muistuttaa kuusenkäpyä.
Sopivalla ja vaihtelevalla ruokinnalla on
huolehdittava siitä, ettei umpitautia lainkaan
synny, mutta mikäli niin käy, täytyy ryhtyä
varsinaisiin parannuskeinoihin: Kala pannan
karanteeniakvaarioon, jossa ei ole pohjahiekkaa,
jotta nähdään ulostaako se lainkaan. Lämpötilaa
on nostettava usealla asteella normaalista (esim.
25-26 -> 29-30), mikä jo yksin saattaa olla
riittävää. Jos kala syö, ruokitaan sitä elävällä
ravinnolla tai talvella pakasteilla. Ellei tämä
auta, lisätään keittosuolaa tasattu
jälkiruokalusikallinen litraan vettä, jota kalat
syömättöminäkin saavat sisäänsä. Toinen lääke
ummetukseen on risiiniöljyyn kastetut
kauraryynit. Parannustoimenpiteet on aina
aloitettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
taudin tunnistamisen jälkeen. Viimeisenä keinona
(kun tauti on niin pitkällä, että kala makaa
tylsänä pohjassa eikä reagoi vähääkään kun sitä
koskettaa) on antaa peräruiskeena juoksevaa
paraffiinia tai risiiniöljyä. Näin tehdessämme
meillä ei ole mitään menetettävänä, koska kala
muussa tapauksessa on kuolemaantuomittu."
Täytyy kai jaksaa kirjoittaa vielä tarkat
ohjeet: "Ruiske annetaan lasiputkella, joka
kaasuliekillä kuumentamalla on vedetty melko
hienoksi kärjeksi. On tärkeätä hehkuttaa kärki
niin, ettei siijen jää teräviä reunoja. Pari
tippaa ruiskeainetta imetään putkeen, joka
pistetään kalan peräaukkoon. Putken kärjen pitää
tällöin olla suunnattuna selkäevän etummaiseen
kiinnnityskohtaan, jolloin sille saadaan oikea
suunta. Sitten ei tarvitse muuta kuin ruiskuttaa
sisään pari pisaraa, minkä jälkeen lähin
tulevaisuus tulee näyttämään olemmeko tällä
menettelyllä tosiaankin onnistuneet parantamaan
kalan. ..."
vai että oikein peräruiske kaloille...LOL
se kauraryyni risiiniöljykin oli aika hyvä.
musta kyllä tuntuu, että jos mä ryhtyisin noihin
toimiin niin sintti parka kohtais vielä
tuskaisemman kuoleman. tosin se on kyllä
ymmärrettävää että jos on tosi, tosi, tosi arvokas
kala tai mikä tahansa eläin niin sitä tekee
kaikkensa pelastaaksen sen hengen tai edes
helpottaakseen raukkaparan oloa.
:)
Joo, kyllä minuakin nämä vanhat taikurit osaavat
hämmästyttää. Taitoa vaativaa puuhaa varmasti.