Laivan kulutus

160000 heppaa ja kulutus litra per kuljettu metri.Jos vauhti on 28,5 solmua (n.53km/h)menovettä palaa n.53 tonnia per tunti.

Tuossa ylempänä kylläkin kirjoitettiin tuollaisen ruotsinlaivan kuluttavan yli 300 litraa heavy fuelia / maili joten sinun arvoisi 100 litrasta / maili on nyt sitten ihan alakanttiin. Olisikohan palstalle ketään konemestaria joka tietäisi "ihan oikeasti" paljonko esim Silja Europa vie polttoainetta marssiavauhdilla/mpk.

Dedu kirjoitti:

Tuossa ylempänä kylläkin kirjoitettiin tuollaisen ruotsinlaivan kuluttavan yli 300 litraa heavy fuelia / maili joten sinun arvoisi 100 litrasta / maili on nyt sitten ihan alakanttiin. Olisikohan palstalle ketään konemestaria joka tietäisi "ihan oikeasti" paljonko esim Silja Europa vie polttoainetta marssiavauhdilla/mpk.

Lue lisää

Viime yön kelissä isolla autolautalla H:ki-S:holm oli kulutus 4.13 t/tunnissa raskasta polttoöljyä.Tuo lukema sisältää kaiken polttoaineen jota kului ko matkan aikana viime yönä pääkoneissa,apukoneissa ja kattiloissa.
Kulutus/mpk en viitsi ruveta tonkimaan koska loppujen lopuksi rahanmeno muodostuu koko kulutuksesta ja myös satamassa ollessa palaa fluiduu koska lotja täytyy pitää valoissa/lämmöissä.
Yleensäkin nuo g/kwh on suolistosta koska kuitenkin täytyy ottaa huomion tuo kokonais kulutus.

Dedu kirjoitti:

Tuossa ylempänä kylläkin kirjoitettiin tuollaisen ruotsinlaivan kuluttavan yli 300 litraa heavy fuelia / maili joten sinun arvoisi 100 litrasta / maili on nyt sitten ihan alakanttiin. Olisikohan palstalle ketään konemestaria joka tietäisi "ihan oikeasti" paljonko esim Silja Europa vie polttoainetta marssiavauhdilla/mpk.

Lue lisää

Yleistämällä koskien moderneja aluksia kulutusta voidaan arvioida seuraamasti

kone teho kv x 200g x 0.85 = poltoaine kulutus / grammoiona / kiloina per tunti.

esim: silja europa (ei tietoa konetehosta siis arvaus)

35 000 kv x 200g x 0.85 = 5950000 g Eli 5950 kg =
n. 6 tonnia poltoöljyä tunnissa.

Dedu kirjoitti:

Tuossa ylempänä kylläkin kirjoitettiin tuollaisen ruotsinlaivan kuluttavan yli 300 litraa heavy fuelia / maili joten sinun arvoisi 100 litrasta / maili on nyt sitten ihan alakanttiin. Olisikohan palstalle ketään konemestaria joka tietäisi "ihan oikeasti" paljonko esim Silja Europa vie polttoainetta marssiavauhdilla/mpk.

Lue lisää

..etta kirjoitin nyt naista risteilijoita (under 100 000GT) jotka siis n.80-100 metria pidempia kuin yksikaan ruotsinlaiva. Heitin vain esimerkin mutta risteilijoissa menee niin paljon fuelia muuhunkin kuin propulsioon. Etelan lammossa A/C (air condition) huutaa taysilla 24/7 ja makeaa vatta kehitetaan koko ajan joten pirusti kuluu polttista muuhunkin kuin laivan liikutukeen. Ruotsin laivoilla hiukan eri kulutukset siella "hotellipuolella"...

viela sen.. kirjoitti:

..etta kirjoitin nyt naista risteilijoita (under 100 000GT) jotka siis n.80-100 metria pidempia kuin yksikaan ruotsinlaiva. Heitin vain esimerkin mutta risteilijoissa menee niin paljon fuelia muuhunkin kuin propulsioon. Etelan lammossa A/C (air condition) huutaa taysilla 24/7 ja makeaa vatta kehitetaan koko ajan joten pirusti kuluu polttista muuhunkin kuin laivan liikutukeen. Ruotsin laivoilla hiukan eri kulutukset siella "hotellipuolella"...

Lue lisää

esimerkki vain pääkoneen, tai pääkoneiden kulutuksesta matkakulussa rys ei kun Ruotsinlaivoissa. Tätä kulutusta ketjun aloittaja kai tarkoitti.

viela sen.. kirjoitti:

..etta kirjoitin nyt naista risteilijoita (under 100 000GT) jotka siis n.80-100 metria pidempia kuin yksikaan ruotsinlaiva. Heitin vain esimerkin mutta risteilijoissa menee niin paljon fuelia muuhunkin kuin propulsioon. Etelan lammossa A/C (air condition) huutaa taysilla 24/7 ja makeaa vatta kehitetaan koko ajan joten pirusti kuluu polttista muuhunkin kuin laivan liikutukeen. Ruotsin laivoilla hiukan eri kulutukset siella "hotellipuolella"...

Lue lisää

Kyllä suuriin risteilijöihinkin voi käyttää kulutus laskentakaavaa pääkoneiden max kw x 200g x0.85

Muu kulutus tulee boilelersta mutta se kulutus on loppujen lopuksi hyvin pientä.

Sähkön tuotantoon ei merellä kulu kuin ajoittain poltoainetta hetkillisesti, koska pääasiallisesti laivan sähkö tuotetaan potkuri akseliin liitettyjen generaattoreiden avulla. satamassa laivan seistessä sähkö siis tuotetaan erillisissä poltoainetta syövillä generaattoreilla.

a-onasis kirjoitti:

Kyllä suuriin risteilijöihinkin voi käyttää kulutus laskentakaavaa pääkoneiden max kw x 200g x0.85

Muu kulutus tulee boilelersta mutta se kulutus on loppujen lopuksi hyvin pientä.

Sähkön tuotantoon ei merellä kulu kuin ajoittain poltoainetta hetkillisesti, koska pääasiallisesti laivan sähkö tuotetaan potkuri akseliin liitettyjen generaattoreiden avulla. satamassa laivan seistessä sähkö siis tuotetaan erillisissä poltoainetta syövillä generaattoreilla.

Lue lisää

"Sähkön tuotantoon ei merellä kulu kuin ajoittain poltoainetta hetkillisesti, koska pääasiallisesti laivan sähkö tuotetaan potkuri akseliin liitettyjen generaattoreiden avulla." heh-heheee...Ja mistahan ne Genut saa sen energian...Sita samaa polttista menee KOKO laivan operaatioon! Niin propulsio kuin hotellipuoli kaikkineen vehkeineen imee sen energian samasta kaivosta...

sfsfs kirjoitti:

"Sähkön tuotantoon ei merellä kulu kuin ajoittain poltoainetta hetkillisesti, koska pääasiallisesti laivan sähkö tuotetaan potkuri akseliin liitettyjen generaattoreiden avulla." heh-heheee...Ja mistahan ne Genut saa sen energian...Sita samaa polttista menee KOKO laivan operaatioon! Niin propulsio kuin hotellipuoli kaikkineen vehkeineen imee sen energian samasta kaivosta...

Lue lisää

..luetun ymmärtäminen eräillä ihan huippua.Jatka samaan malliin,hyvin menee.

a-onasis kirjoitti:

Kyllä suuriin risteilijöihinkin voi käyttää kulutus laskentakaavaa pääkoneiden max kw x 200g x0.85

Muu kulutus tulee boilelersta mutta se kulutus on loppujen lopuksi hyvin pientä.

Sähkön tuotantoon ei merellä kulu kuin ajoittain poltoainetta hetkillisesti, koska pääasiallisesti laivan sähkö tuotetaan potkuri akseliin liitettyjen generaattoreiden avulla. satamassa laivan seistessä sähkö siis tuotetaan erillisissä poltoainetta syövillä generaattoreilla.

Lue lisää

tuottaa ns sivusähköä ilman loistehoa (Q) ilmaiseksi.

se potkuriakseligeneraatori kirjoitti:

tuottaa ns sivusähköä ilman loistehoa (Q) ilmaiseksi.

Tätä kysyttiin - eikö?

"Paljonko tuollainen ruotsinlaiva kuluttaa polttoainetta _matkavauhdilla_ per meripeninkulma."


Ja kaava annettiin toistamiseen - eikö?

"Kyllä suuriin risteilijöihinkin voi käyttää kulutus laskentakaavaa pääkoneiden max kw x 200g x0.85"

Se on yks hailee sitten mitä akseliin on kytketty - eikö?

saivartelijaa? kirjoitti:

Tätä kysyttiin - eikö?

"Paljonko tuollainen ruotsinlaiva kuluttaa polttoainetta _matkavauhdilla_ per meripeninkulma."


Ja kaava annettiin toistamiseen - eikö?

"Kyllä suuriin risteilijöihinkin voi käyttää kulutus laskentakaavaa pääkoneiden max kw x 200g x0.85"

Se on yks hailee sitten mitä akseliin on kytketty - eikö?

Lue lisää

Yksinkertainen kaava, mutta yksi tuntematon jätetty siihen. Paljon siinä Symphonyssa, Europassa tai jossain muussa niitä kilowatteja matkatehoilla?

Konemestari setä kirjoitti:

Viime yön kelissä isolla autolautalla H:ki-S:holm oli kulutus 4.13 t/tunnissa raskasta polttoöljyä.Tuo lukema sisältää kaiken polttoaineen jota kului ko matkan aikana viime yönä pääkoneissa,apukoneissa ja kattiloissa.
Kulutus/mpk en viitsi ruveta tonkimaan koska loppujen lopuksi rahanmeno muodostuu koko kulutuksesta ja myös satamassa ollessa palaa fluiduu koska lotja täytyy pitää valoissa/lämmöissä.
Yleensäkin nuo g/kwh on suolistosta koska kuitenkin täytyy ottaa huomion tuo kokonais kulutus.

Lue lisää

Miten ne kaavat menee? 135 grammaa hidaskäyntisille, 180 keskinopeille mutta entä nopeat? Eikä nuo ole lineaarisia, vai mitä?

a-onasis kirjoitti:

Yleistämällä koskien moderneja aluksia kulutusta voidaan arvioida seuraamasti

kone teho kv x 200g x 0.85 = poltoaine kulutus / grammoiona / kiloina per tunti.

esim: silja europa (ei tietoa konetehosta siis arvaus)

35 000 kv x 200g x 0.85 = 5950000 g Eli 5950 kg =
n. 6 tonnia poltoöljyä tunnissa.

Lue lisää

200g/kwh x 0,85?? Mikäs kaava tämä on?
Eikös tuo grammaa pitäis jakaa ominaispainolla kg/L.

Taas yksi Einstein, jos et tiedä mistä on kysymys, niin älä esitä älyttömiä.Se ominaiskulutus on g/KWh keskinopeilla Dieseleillä n.180g/KWh

1.mestari kirjoitti:

Taas yksi Einstein, jos et tiedä mistä on kysymys, niin älä esitä älyttömiä.Se ominaiskulutus on g/KWh keskinopeilla Dieseleillä n.180g/KWh

Kerrankin pääsee pätemään keskustelussa kun duunini sattuu nimenomaan liittymään laivojen kulutukseen..

tuo 180 g/kWh kuulostaa valmistajan antamalta kulutukselta keskinopealle dieselille. Kun olen tutkinut useilta vastaavilta laivoilta mitattua aineistoa niin kylmiltään lisäisin tuohon vielä 20-30 g/kWh. Konevalmistaja mittaa tuon spesifisen kulutuksensa tehtaan testipenkissä optimiolosuhteissa ja laatubunkkerilla, enkä ole koskaan nähnyt että olisi "laivatodellisuudessa" päästy lähelle tehtaan ilmoittamia lukemia. Ja kuten aikaisemmin viestiketjussa mainittiin, tuo lukema ei ole mikään vakio, vaan riippuvainen konekuormasta. Spesifinen kulutus (g/kWh) on suurimmillaan vajailla tehoilla ja tuossa "tehtaan arvossa" lähellä täyttä kuormaa, ja ei ole lineaarinen vaan laskee jyrkemmin kulutus/konekuorma diagrammissa alkupäässä ja loivenee sitten täyttä kuormaa kohti.

Noita kulutuksia varten on monenlaisia ilmaisutapoja (esim. juuri tämä spesifinen kulutus g/kWh ja ton/NM jne.) Vaikka jonkun mielestä tämä g/kWh oli suolesta, niin silläkin on oma funktionsa - särmempi miehistö laskeskelee sen, engine running hour costin ja kulloinkin tarvitsemansa konetehon avulla kuinka monella koneella kannattaa missäkin tilanteessa ajaa. Noissa kalikoissahan on monta myllyä ja fiksusti ajomoodin valitsemalla pystyy kikkailemaan koko ajan vähän säästöä. Nykyisillä bunkkerihinnoilla esim. pinnan säästö vuositasolla voi tuollaisella käysällä olla satoja tuhansia euroja. Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen liittyen ko. mittaustapa on kieltämättä hiukan hankala, koska tuon tarvitun kWh:n laskeminen äkkiseltään "marssivauhdissa" ei ole niin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa mm. käytetäänkö niitä akseligeneraattoreita vai apukoneita. Lisäksi se marssivauhdin ylläpitämiseen tarvittava akselitehokin vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa laivan progressiivisesti nopeuden funktiona kasvava vastus, johon taas vaikuttaa hyvinkin moni muuttuja, esim: märkäpinta-ala, trimmi, rungon puhtaus, rungon liikehdintä (esim. keinunta, jyskintä), ja ulkoiset tekijät kuten tuuli ja aallokko. Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää että itämerellä ratikkalinjaa ajavan kalikan kulutus per matka heittelee päivästä riippuen helposti kymmenen pinnaa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna juuri noiden monien muuttujien vuoksi.

Mutta se kikkailusta, ka tuonkokoiselle kalikalle "marssivauhdissa" joka voisi olla vaikkapa 20.5 solmua pyörinee 0.3-0.4 tonnin/meripeninkulman välillä, eli ois sitten sillä nopeudella jotain 1.8-2,5 tonnia tunnissa.

Valistunut kuluttaja kirjoitti:

Kerrankin pääsee pätemään keskustelussa kun duunini sattuu nimenomaan liittymään laivojen kulutukseen..

tuo 180 g/kWh kuulostaa valmistajan antamalta kulutukselta keskinopealle dieselille. Kun olen tutkinut useilta vastaavilta laivoilta mitattua aineistoa niin kylmiltään lisäisin tuohon vielä 20-30 g/kWh. Konevalmistaja mittaa tuon spesifisen kulutuksensa tehtaan testipenkissä optimiolosuhteissa ja laatubunkkerilla, enkä ole koskaan nähnyt että olisi "laivatodellisuudessa" päästy lähelle tehtaan ilmoittamia lukemia. Ja kuten aikaisemmin viestiketjussa mainittiin, tuo lukema ei ole mikään vakio, vaan riippuvainen konekuormasta. Spesifinen kulutus (g/kWh) on suurimmillaan vajailla tehoilla ja tuossa "tehtaan arvossa" lähellä täyttä kuormaa, ja ei ole lineaarinen vaan laskee jyrkemmin kulutus/konekuorma diagrammissa alkupäässä ja loivenee sitten täyttä kuormaa kohti.

Noita kulutuksia varten on monenlaisia ilmaisutapoja (esim. juuri tämä spesifinen kulutus g/kWh ja ton/NM jne.) Vaikka jonkun mielestä tämä g/kWh oli suolesta, niin silläkin on oma funktionsa - särmempi miehistö laskeskelee sen, engine running hour costin ja kulloinkin tarvitsemansa konetehon avulla kuinka monella koneella kannattaa missäkin tilanteessa ajaa. Noissa kalikoissahan on monta myllyä ja fiksusti ajomoodin valitsemalla pystyy kikkailemaan koko ajan vähän säästöä. Nykyisillä bunkkerihinnoilla esim. pinnan säästö vuositasolla voi tuollaisella käysällä olla satoja tuhansia euroja. Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen liittyen ko. mittaustapa on kieltämättä hiukan hankala, koska tuon tarvitun kWh:n laskeminen äkkiseltään "marssivauhdissa" ei ole niin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa mm. käytetäänkö niitä akseligeneraattoreita vai apukoneita. Lisäksi se marssivauhdin ylläpitämiseen tarvittava akselitehokin vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa laivan progressiivisesti nopeuden funktiona kasvava vastus, johon taas vaikuttaa hyvinkin moni muuttuja, esim: märkäpinta-ala, trimmi, rungon puhtaus, rungon liikehdintä (esim. keinunta, jyskintä), ja ulkoiset tekijät kuten tuuli ja aallokko. Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää että itämerellä ratikkalinjaa ajavan kalikan kulutus per matka heittelee päivästä riippuen helposti kymmenen pinnaa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna juuri noiden monien muuttujien vuoksi.

Mutta se kikkailusta, ka tuonkokoiselle kalikalle "marssivauhdissa" joka voisi olla vaikkapa 20.5 solmua pyörinee 0.3-0.4 tonnin/meripeninkulman välillä, eli ois sitten sillä nopeudella jotain 1.8-2,5 tonnia tunnissa.

Lue lisää

vastaus insinööritopiskelijat.Mutta muistakaa seuraavalle reissulle lähdettäessä ottaa hieman benssiiniä apukoneita&kattilota varten ettei vilpo yllätä ja kuten jo tuosta vastauksesta ilmeni niin matkavauhdistahan sitä puhuttiin joten kyllähän sekin vaikuttaa millainen päällikkö&perämiehet on suitsissa:jos sattuu olemaan useampi kone niin varmuuden maksimoimiseksi ajellaan sitten useammalla vaikkei aina tarviisikaan.

Valistunut kuluttaja kirjoitti:

Kerrankin pääsee pätemään keskustelussa kun duunini sattuu nimenomaan liittymään laivojen kulutukseen..

tuo 180 g/kWh kuulostaa valmistajan antamalta kulutukselta keskinopealle dieselille. Kun olen tutkinut useilta vastaavilta laivoilta mitattua aineistoa niin kylmiltään lisäisin tuohon vielä 20-30 g/kWh. Konevalmistaja mittaa tuon spesifisen kulutuksensa tehtaan testipenkissä optimiolosuhteissa ja laatubunkkerilla, enkä ole koskaan nähnyt että olisi "laivatodellisuudessa" päästy lähelle tehtaan ilmoittamia lukemia. Ja kuten aikaisemmin viestiketjussa mainittiin, tuo lukema ei ole mikään vakio, vaan riippuvainen konekuormasta. Spesifinen kulutus (g/kWh) on suurimmillaan vajailla tehoilla ja tuossa "tehtaan arvossa" lähellä täyttä kuormaa, ja ei ole lineaarinen vaan laskee jyrkemmin kulutus/konekuorma diagrammissa alkupäässä ja loivenee sitten täyttä kuormaa kohti.

Noita kulutuksia varten on monenlaisia ilmaisutapoja (esim. juuri tämä spesifinen kulutus g/kWh ja ton/NM jne.) Vaikka jonkun mielestä tämä g/kWh oli suolesta, niin silläkin on oma funktionsa - särmempi miehistö laskeskelee sen, engine running hour costin ja kulloinkin tarvitsemansa konetehon avulla kuinka monella koneella kannattaa missäkin tilanteessa ajaa. Noissa kalikoissahan on monta myllyä ja fiksusti ajomoodin valitsemalla pystyy kikkailemaan koko ajan vähän säästöä. Nykyisillä bunkkerihinnoilla esim. pinnan säästö vuositasolla voi tuollaisella käysällä olla satoja tuhansia euroja. Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen liittyen ko. mittaustapa on kieltämättä hiukan hankala, koska tuon tarvitun kWh:n laskeminen äkkiseltään "marssivauhdissa" ei ole niin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa mm. käytetäänkö niitä akseligeneraattoreita vai apukoneita. Lisäksi se marssivauhdin ylläpitämiseen tarvittava akselitehokin vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa laivan progressiivisesti nopeuden funktiona kasvava vastus, johon taas vaikuttaa hyvinkin moni muuttuja, esim: märkäpinta-ala, trimmi, rungon puhtaus, rungon liikehdintä (esim. keinunta, jyskintä), ja ulkoiset tekijät kuten tuuli ja aallokko. Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää että itämerellä ratikkalinjaa ajavan kalikan kulutus per matka heittelee päivästä riippuen helposti kymmenen pinnaa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna juuri noiden monien muuttujien vuoksi.

Mutta se kikkailusta, ka tuonkokoiselle kalikalle "marssivauhdissa" joka voisi olla vaikkapa 20.5 solmua pyörinee 0.3-0.4 tonnin/meripeninkulman välillä, eli ois sitten sillä nopeudella jotain 1.8-2,5 tonnia tunnissa.

Lue lisää

Kaksi samanlaista laivaa seilasi samalla reitillä, Laiva 1 kulutti n. 75 tonnia/36h ja toinen 100T/36h HFO:ta.Ero johtui pelkästään Kippareista, laiva1 lähti matkalle heti, kun lasti ja matkustajat olivat laivalla, esim. 10-15min. ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa. perille tultiin tasan aikataulun mukaan. Toinen laiva lähti aina aikataulun mukaan ja perille tultiin 10-30min. ennen aikataulun mukaista tuloaikaa, tässä näki konkreettisesti sen, että tehontarve kasvaa nopeuden neliössä. Yleensä rahtaajia kiinnostaa kuinka monta tonnia/vrk laiva kuluttaa sovitulla marssivauhdilla, ei siinä sen kummempaa matematiikkaa tarvita.

Valistunut kuluttaja kirjoitti:

Kerrankin pääsee pätemään keskustelussa kun duunini sattuu nimenomaan liittymään laivojen kulutukseen..

tuo 180 g/kWh kuulostaa valmistajan antamalta kulutukselta keskinopealle dieselille. Kun olen tutkinut useilta vastaavilta laivoilta mitattua aineistoa niin kylmiltään lisäisin tuohon vielä 20-30 g/kWh. Konevalmistaja mittaa tuon spesifisen kulutuksensa tehtaan testipenkissä optimiolosuhteissa ja laatubunkkerilla, enkä ole koskaan nähnyt että olisi "laivatodellisuudessa" päästy lähelle tehtaan ilmoittamia lukemia. Ja kuten aikaisemmin viestiketjussa mainittiin, tuo lukema ei ole mikään vakio, vaan riippuvainen konekuormasta. Spesifinen kulutus (g/kWh) on suurimmillaan vajailla tehoilla ja tuossa "tehtaan arvossa" lähellä täyttä kuormaa, ja ei ole lineaarinen vaan laskee jyrkemmin kulutus/konekuorma diagrammissa alkupäässä ja loivenee sitten täyttä kuormaa kohti.

Noita kulutuksia varten on monenlaisia ilmaisutapoja (esim. juuri tämä spesifinen kulutus g/kWh ja ton/NM jne.) Vaikka jonkun mielestä tämä g/kWh oli suolesta, niin silläkin on oma funktionsa - särmempi miehistö laskeskelee sen, engine running hour costin ja kulloinkin tarvitsemansa konetehon avulla kuinka monella koneella kannattaa missäkin tilanteessa ajaa. Noissa kalikoissahan on monta myllyä ja fiksusti ajomoodin valitsemalla pystyy kikkailemaan koko ajan vähän säästöä. Nykyisillä bunkkerihinnoilla esim. pinnan säästö vuositasolla voi tuollaisella käysällä olla satoja tuhansia euroja. Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen liittyen ko. mittaustapa on kieltämättä hiukan hankala, koska tuon tarvitun kWh:n laskeminen äkkiseltään "marssivauhdissa" ei ole niin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa mm. käytetäänkö niitä akseligeneraattoreita vai apukoneita. Lisäksi se marssivauhdin ylläpitämiseen tarvittava akselitehokin vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa laivan progressiivisesti nopeuden funktiona kasvava vastus, johon taas vaikuttaa hyvinkin moni muuttuja, esim: märkäpinta-ala, trimmi, rungon puhtaus, rungon liikehdintä (esim. keinunta, jyskintä), ja ulkoiset tekijät kuten tuuli ja aallokko. Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää että itämerellä ratikkalinjaa ajavan kalikan kulutus per matka heittelee päivästä riippuen helposti kymmenen pinnaa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna juuri noiden monien muuttujien vuoksi.

Mutta se kikkailusta, ka tuonkokoiselle kalikalle "marssivauhdissa" joka voisi olla vaikkapa 20.5 solmua pyörinee 0.3-0.4 tonnin/meripeninkulman välillä, eli ois sitten sillä nopeudella jotain 1.8-2,5 tonnia tunnissa.

Lue lisää

lyhyemminkin ja tähän siis loppuviimein tultiin kuukauden jälkeen... eli n.0.30 t/maili. Alkuper.vastaus jätetty jo kuukausi sitten...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=4500000000000066&posting=22000000031613511

sanoa hieman kirjoitti:

lyhyemminkin ja tähän siis loppuviimein tultiin kuukauden jälkeen... eli n.0.30 t/maili. Alkuper.vastaus jätetty jo kuukausi sitten...

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=111&conference=4500000000000066&posting=22000000031613511

Lue lisää

52 litraa minuutissa 19 solmun nopeudella...

Valistunut kuluttaja kirjoitti:

Kerrankin pääsee pätemään keskustelussa kun duunini sattuu nimenomaan liittymään laivojen kulutukseen..

tuo 180 g/kWh kuulostaa valmistajan antamalta kulutukselta keskinopealle dieselille. Kun olen tutkinut useilta vastaavilta laivoilta mitattua aineistoa niin kylmiltään lisäisin tuohon vielä 20-30 g/kWh. Konevalmistaja mittaa tuon spesifisen kulutuksensa tehtaan testipenkissä optimiolosuhteissa ja laatubunkkerilla, enkä ole koskaan nähnyt että olisi "laivatodellisuudessa" päästy lähelle tehtaan ilmoittamia lukemia. Ja kuten aikaisemmin viestiketjussa mainittiin, tuo lukema ei ole mikään vakio, vaan riippuvainen konekuormasta. Spesifinen kulutus (g/kWh) on suurimmillaan vajailla tehoilla ja tuossa "tehtaan arvossa" lähellä täyttä kuormaa, ja ei ole lineaarinen vaan laskee jyrkemmin kulutus/konekuorma diagrammissa alkupäässä ja loivenee sitten täyttä kuormaa kohti.

Noita kulutuksia varten on monenlaisia ilmaisutapoja (esim. juuri tämä spesifinen kulutus g/kWh ja ton/NM jne.) Vaikka jonkun mielestä tämä g/kWh oli suolesta, niin silläkin on oma funktionsa - särmempi miehistö laskeskelee sen, engine running hour costin ja kulloinkin tarvitsemansa konetehon avulla kuinka monella koneella kannattaa missäkin tilanteessa ajaa. Noissa kalikoissahan on monta myllyä ja fiksusti ajomoodin valitsemalla pystyy kikkailemaan koko ajan vähän säästöä. Nykyisillä bunkkerihinnoilla esim. pinnan säästö vuositasolla voi tuollaisella käysällä olla satoja tuhansia euroja. Mutta tuohon alkuperäiseen kysymykseen liittyen ko. mittaustapa on kieltämättä hiukan hankala, koska tuon tarvitun kWh:n laskeminen äkkiseltään "marssivauhdissa" ei ole niin yksinkertaista. Siihen vaikuttaa mm. käytetäänkö niitä akseligeneraattoreita vai apukoneita. Lisäksi se marssivauhdin ylläpitämiseen tarvittava akselitehokin vaihtelee paljon. Siihen vaikuttaa laivan progressiivisesti nopeuden funktiona kasvava vastus, johon taas vaikuttaa hyvinkin moni muuttuja, esim: märkäpinta-ala, trimmi, rungon puhtaus, rungon liikehdintä (esim. keinunta, jyskintä), ja ulkoiset tekijät kuten tuuli ja aallokko. Oman kokemuksen perusteella uskaltaisin väittää että itämerellä ratikkalinjaa ajavan kalikan kulutus per matka heittelee päivästä riippuen helposti kymmenen pinnaa pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna juuri noiden monien muuttujien vuoksi.

Mutta se kikkailusta, ka tuonkokoiselle kalikalle "marssivauhdissa" joka voisi olla vaikkapa 20.5 solmua pyörinee 0.3-0.4 tonnin/meripeninkulman välillä, eli ois sitten sillä nopeudella jotain 1.8-2,5 tonnia tunnissa.

Lue lisää

Olet lukenut muutakin kuin kymen sanomia. Oman seilaus urani aikana olen huomannut juuri saman ilmiön, että valmistaja ilmoittaa kulutuksen esimerkiksi 180g/kWh, mutta todellinen kulutus on jotain aivan muuta. Koneen terminen kuorma on myös yksi tekiä joka lisää merkittävästi kulutusta. Yksinkertaisesti sanottuna, mitä korkeammat pakokaasulämmöt, sitä korkeampi kulutus. Polttoaineen tarkoitus on pyörittää potkuria, ei lämmittää ilmakehää tahi merivettä.

1.mestari kirjoitti:

Kaksi samanlaista laivaa seilasi samalla reitillä, Laiva 1 kulutti n. 75 tonnia/36h ja toinen 100T/36h HFO:ta.Ero johtui pelkästään Kippareista, laiva1 lähti matkalle heti, kun lasti ja matkustajat olivat laivalla, esim. 10-15min. ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa. perille tultiin tasan aikataulun mukaan. Toinen laiva lähti aina aikataulun mukaan ja perille tultiin 10-30min. ennen aikataulun mukaista tuloaikaa, tässä näki konkreettisesti sen, että tehontarve kasvaa nopeuden neliössä. Yleensä rahtaajia kiinnostaa kuinka monta tonnia/vrk laiva kuluttaa sovitulla marssivauhdilla, ei siinä sen kummempaa matematiikkaa tarvita.

Lue lisää

Enpäs ole tullut aikaisemmin ajatelleeeksi. Jokseenkin sama asia pätee konealuksiin sekä pumppuihin ja puhaltimiin, Alla kopsattua taajuusmuuttajatehtailijan sivuilta.

"Koska pumppujen ja puhaltimien tehontarve kasvaa nopeuden kolmannessa
potenssissa, pienikin nopeuden pudotus merkitsee huomattavaa energian säästöä...."

:) Maarapu-konemies.

Pumput ja puhaltimet kirjoitti:

Enpäs ole tullut aikaisemmin ajatelleeeksi. Jokseenkin sama asia pätee konealuksiin sekä pumppuihin ja puhaltimiin, Alla kopsattua taajuusmuuttajatehtailijan sivuilta.

"Koska pumppujen ja puhaltimien tehontarve kasvaa nopeuden kolmannessa
potenssissa, pienikin nopeuden pudotus merkitsee huomattavaa energian säästöä...."

:) Maarapu-konemies.

Lue lisää

Yleensä pumput ja puhaltimet pyörivät vakiokierroksilla 50 tai 60 Hz. On toki laivoja, joissa nuo vimpaimet ovat taajuusmuuttajaan kytketty. Tehon säästö on kuitenkin melko vähäistä, koska vain harvoja pumppuja voidaan säätää koneen kuorman mukaan. Taajuusmuuttajaan kytkettyjä pumppuja voisi olla vaikka merivesipumput, joiden ohjaus LT veden lämpötilan mukaan. Koneen sähkömoottori käyttöiset jäähdytysvesipumput ja voiteluöljypumput on pyörittävä vakiokierroksilla. Konehuoneen puhaltimille ei sitä vastoin ole mitään estettä kytkeä taajuusmuuttajaan.

Joskus taajuusmuttajia asennetaan ainoastaan ''pehmeää'' käynnistystä varten.

Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa vain ja ainoastaan koneen kuorma. Unohda virtaukset ja potkurin optimaaliset matkat ja mieti minne energia katoaa, vai katoaako...

takaheijari kirjoitti:

Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa vain ja ainoastaan koneen kuorma. Unohda virtaukset ja potkurin optimaaliset matkat ja mieti minne energia katoaa, vai katoaako...

polttoaineenkulutukseen vaikuttaa kuorman lisaksa missa olosuhteissa voima on mitattu esim. ilman kosteus,ilmanpaine,,,,,,

kimi 62 kirjoitti:

polttoaineenkulutukseen vaikuttaa kuorman lisaksa missa olosuhteissa voima on mitattu esim. ilman kosteus,ilmanpaine,,,,,,

Joo ja vuoristossa laivankonetta joutuu kuormittamaan enempi saadakseen saman tehon käyttöön! Näin pensaa menee enempi kun merenpinnalla.

Labraykm kirjoitti:

Joo ja vuoristossa laivankonetta joutuu kuormittamaan enempi saadakseen saman tehon käyttöön! Näin pensaa menee enempi kun merenpinnalla.

Niin ja jos laiva lähtee sellaisesta satamasta maattuaan kaijassa pari kolme viikkoa missä pohjaan kasvaa reilusti "partaa" ja eräänlaista näkinkenkää, laskelmat tulevasta kulutuksesta tarkasti, kulkunopeudesta vaikkapa atlannin poikki osaa laskea vain pääpiru jos hänkään.

Labraykm kirjoitti:

Joo ja vuoristossa laivankonetta joutuu kuormittamaan enempi saadakseen saman tehon käyttöön! Näin pensaa menee enempi kun merenpinnalla.

Laivan polttaineenkulutuksen on olemassa selvä kaava: MN/C=Q/A, vai mitä?

Labraykm kirjoitti:

Joo ja vuoristossa laivankonetta joutuu kuormittamaan enempi saadakseen saman tehon käyttöön! Näin pensaa menee enempi kun merenpinnalla.

herättipä tämä tunteita.mitäs sanot lämpötilaerosta.maapallolla merialueilla tuollainen kuudenkymmenenasteen lämpötilaero on tavallista kun kerran merillä ollaan,tämä vaikuttaa myös polttoainekulutukseen.moottorin voima perustuu lämpötilaeroon.moottorit ottavat ilman ulkoa.muuten menis konehuone lommolle.ei elämä niin vakavaa ole mutta kaikki on suhteellista.olis ihan mukava tietää prosenteissa mitä ilmaston olosuhteet vaikuttavat tehtaalla mitattuihin tuloksiin.kyllä tietoa on olemassa jos sitä jostain vain saa.

kimi 62 kirjoitti:

herättipä tämä tunteita.mitäs sanot lämpötilaerosta.maapallolla merialueilla tuollainen kuudenkymmenenasteen lämpötilaero on tavallista kun kerran merillä ollaan,tämä vaikuttaa myös polttoainekulutukseen.moottorin voima perustuu lämpötilaeroon.moottorit ottavat ilman ulkoa.muuten menis konehuone lommolle.ei elämä niin vakavaa ole mutta kaikki on suhteellista.olis ihan mukava tietää prosenteissa mitä ilmaston olosuhteet vaikuttavat tehtaalla mitattuihin tuloksiin.kyllä tietoa on olemassa jos sitä jostain vain saa.

Lue lisää

No jos ajelee tässä kaukoliikenteessä vuodesta toiseen samaa reittiä samalla laivalla niin tuo ulkoilman lämpötilan muutos vaikuttaa niin vähän että sitä on vaikea määritellä käytännössä.
Enempi vaikuttaa (siis se lämpötilaeroista aiheutuva kulutuksen muutos "häviää") esim. aallokko, lastin paino, jäät tietysti ja pitkässäjuoksussa juurikin tuo pohjaan kasvava "parta".
Kesällä kyllä kone käy lämpimämpänä mutta jäähdytys (myös välijäähdytys) on mitoitettu silleen että voi kuitenkin ajella normaalisti (jos kaikki on kunnossa).
Täällä pohjoiseuroopassa ilman lämpötilaerot ovat myös kuitenkin yli 50 c ja merivedenkin yli 20 c ja tietysti molemmat lämpimimmillään tai kylmimmillään samaan aikaan.

kimi 62 kirjoitti:

herättipä tämä tunteita.mitäs sanot lämpötilaerosta.maapallolla merialueilla tuollainen kuudenkymmenenasteen lämpötilaero on tavallista kun kerran merillä ollaan,tämä vaikuttaa myös polttoainekulutukseen.moottorin voima perustuu lämpötilaeroon.moottorit ottavat ilman ulkoa.muuten menis konehuone lommolle.ei elämä niin vakavaa ole mutta kaikki on suhteellista.olis ihan mukava tietää prosenteissa mitä ilmaston olosuhteet vaikuttavat tehtaalla mitattuihin tuloksiin.kyllä tietoa on olemassa jos sitä jostain vain saa.

Lue lisää

Polttoaineen kulutukseen vaikuttaa ainoastaan syöttötangon asento, aivan sama seilaako laiva jäämerellä vai tropiikissa.

kimi 62 kirjoitti:

herättipä tämä tunteita.mitäs sanot lämpötilaerosta.maapallolla merialueilla tuollainen kuudenkymmenenasteen lämpötilaero on tavallista kun kerran merillä ollaan,tämä vaikuttaa myös polttoainekulutukseen.moottorin voima perustuu lämpötilaeroon.moottorit ottavat ilman ulkoa.muuten menis konehuone lommolle.ei elämä niin vakavaa ole mutta kaikki on suhteellista.olis ihan mukava tietää prosenteissa mitä ilmaston olosuhteet vaikuttavat tehtaalla mitattuihin tuloksiin.kyllä tietoa on olemassa jos sitä jostain vain saa.

Lue lisää

niisson välijäähyt just siksi.

Mikä osuus Ruotsin laivojen kustannuksista on polttoaineella, keskimäärin ja mikä euroissa?

Polttoainekulut on 60-70% sirkuksen pyörittämisessä.
Euroina,,hmm....H:ki-Tukholma välillä palaa menovettä n.150t ja n.200€/t

jotaintollasta kirjoitti:

Polttoainekulut on 60-70% sirkuksen pyörittämisessä.
Euroina,,hmm....H:ki-Tukholma välillä palaa menovettä n.150t ja n.200€/t

H:ki-Tukholma-H:ki, menovettä kuluu 150-160 t

Silja Serenade kuluttaa polttoainetta 150 tonnia Hel-Sto.

Anonyymi kirjoitti:

Silja Serenade kuluttaa polttoainetta 150 tonnia Hel-Sto.

Ehkä Hel-Sto-Hel ??

Anonyymi kirjoitti:

Silja Serenade kuluttaa polttoainetta 150 tonnia Hel-Sto.

Ajoaika Helsingistä Tukholmaan on jotain noin 14 tuntia, tästä useampi tunti saaristossa huomattavasti suurinta matkavauhtia pienemmällä nopeudella ja teholla. Moottorien nimellisteho noin 32000 kW, näillä moottoreilla ei sentään, vaikka vähän kuluneitakin olisivat, saada kulutettua Hki- Sto- matkalla 150 tonnia polttoainetta, jotain suhteellisuudentajua ja ymmärrystä sentään tulisi käyttää...mutta kuten edellä ioku realistisesti jo esittikin, edestakaisella matkalla se voi kulutus ollakin.