abortti vai ei?

Sulla on paha tilanne.
Olen joskus tai siis viime aikoina myös itse miettinyt mitä tekisin jos olisin nyt taas raskaana.
Mulla lapset 1v 4kk erolla, esikoinen nyt 1v7kk ja kuopus 3,5kk. Ja kun tein testejä ennen kun alotin pillerit tossa pari kuukautta sitten mietin sitä jos testi olisikin positiivinen. Onneksi minun kohdallani ei ollut!

Paljon pohdin sillon sitä olisiko minusta tekemään abortti? Miettisinkö koko loppuelämäni sitä että nyt lapsella olisi se ja se päivä ja nyt synttärit ym. Pystyisinkö selittämään itselleni mitenkään sitä että tein abortin? Ainut syy miksi minä olisin sen pystynyt tekemään oli se että olin syönyt jo pillereitä. Meilläkin molemmat lapset olleet pienenä huonoja nukkumaan. Nytkin kuopus heräilee 1,5tunnin välein ja mies lähtee omille reissuilleen muutamaksi viikoksi, syynä millon mikäkin jaksamattomuus ym.

Mutta tiedän varmasti kuinka raskasta ja jo kahden pienen kanssa on saatikka kolmen. Itseään et voi loppuun polttaa koska sinulla on jo kaksi huolehdittavana.. Ja kun kerran miehestäsikään ei ole avuksi suosittelen harkitsemaan tarkkaan. Toki kolmen pienen lapsen äidillä on mahdollisuus kotiavustajaan ja en tiedä onko esikoinen päiväkodissa mutta sekin jo varmasti auttaisi tilannetta jos pidät lapsesi. Ja sitten haalit kaiken mahdollisen avun anopilta ja äidiltäsi ym mikäli se vaan mahdollista..

Ei muuta kuin voimia, kuin vaan sitten päätätkin tehdä.. :)

Lapsesi ovat terveitä, eikö niin. Pienten lapsien kanssa on tietysti oma työnsä, joka on ensimmäiset vuodet kovin vaativaa. Tämä aika on kuitenkin rajallinen.

Aikaisemmin perheet olivat suuria jopa 8-10 lasta ja silti ihmiset selvisivät. Miten? Järjestele asioita, keskity tärkeimpiin asioihin. Omien lapsien kanssa selviää kyllä. Nykyisin lapset eivät sairasta eivätkä menehdy, he saavat koultusta. Koneet pesevät pyykit jne. Nämä ovat todella suuria muutoksia lapsiperheiden elämässä.

Oletko ajatellut, että sinulla on reilun vuosikymmenen kestävä elämäntehtävä ehkä juuri lapsissa? Eivätkö he ole tärkeitä ihmisiä, rakkautenne hedelmiä?

Onnittelut uudesta lapsesta. Toivon Sinulle rohkeutta elämän edessä. Ei elämä ota, se antaa.

Olet todella suuren ratkaisun edessä ja se sinun on tehtävä tietenkin itse. Katuisitko aborttia kuitenkin loppu elämäsi, kun et tunnu olevan asiasta ihan varma? Kun lapsi syntyy on varmasti todella rankkaa, mutta kuitenkin sitä pientä nyyttiä rakastaa hullun lailla :) Olisiko sinulla mahdollisuutta saada vanhemmalle lapsellesi hoitopaikkaa? Jos esimerkiksi parina päivänä viikossa päsisi päiväkotiin touhuamaan, niin sinä saisit levättyä ja lapsesi pääsisi purkamaan energiaansa leikkikavereiden kanssa. Paljon voimia sinulle- mihin ratkaisuun sitten ikinä päädytkin!

eli ensinnäkin,en itse henk.koht.pidä aborttia murhana\syntinä enkä minään muuna kunhan rajan pysyy se minkä lakikin määrittelee(rv12)
se abortti monesti jopa on suorastaan pelastus molemmille,sekä äidille,että syntymättömälle lapselle.

mutta,kerrompa oman tilanteeni tähän,olen nuori 24v yksinhuoltajan elänyt ja nykyään uudessa suhteessa johon syntyi 11kk sitten ihana vauva!todella haluttu ja toivottu.
esikoinen on 4v rauhallinen,mutta ongelmainen tapaus,kuopus ihana ja villi..TODELLA villi!!!kävelemään aloitti 7kk paikkeilla ja kehitys muutenkin paljon edellä!!
nukkuu edelleen yöt todella huonosti ja on kaikin kaikkiaan todella vaativa tapaus!
käy ylikierroksilla jatkuvasti ja perässä on vaikea pysyä.
olen väsynyt ja olen ollut jo jonkin aikaa väsynyt,mutta kun kuopus täytti 5kk testi näytti positiivista ja maailma romahti pahasti,aborttiin olin menossa,mutta en vain jostain syystä saanut aikaseksi sitäkään(??)eli annnoin ajan kulua ja nyt ollaan rv 25 komeasti raskaana =)

raskaus onkin ollut tähän asti aika helppoa toisn kun tytöistä oksensisn koko raskausajan ja kyllä pakko myöntää,että on tähän jo tottunut!
varsinkin kun sain ultrassa tietää odottavani poikaa!jota niin olen toivonut.

kyllä mä nyt mietin et onneks en menny tekemään aborttia,mutta edelleenkään en pidä sitä aborttia syntinä ja voisin sellaisen itsekkin jossain tilanteessa sen tehdäkkin,mutta nyt en vain sitä tehnyt.

eli kun poika syntyy on kuopus 1v2kk ja esikoinen 4v,että ei varmaan helppoa,mutta kyllä me se pieni hetki kestetään ja mulla kun on se mieskin apuna.

Hei!
Ja ihan ensiksi, et todellakaan ole huono ihminen. Päinvastoin!

Uskon että tilanteesi on kaoottinen. Itselläni on 4 lasta jotka nyt kyllä ovat jo aikuisia, nuorinkin 16. Mutta muistissa on aika kun olivat kaikki pieniä.

Tee oman sydämesi tuntemuksen mukaan. Jos tuntuu ettet jaksa on abortti pieni paha siihen verrattuna, että et jaksa hoitaa lapsiasi ja pahimmillaan saat mielenterveytesi reistaileen. On päinvastoin vastuullista miettiä omaa jaksamistaan koska sinun jaksamisesi heijastaa teidän koko perheenne hyvinvointiin. Kun sinä voit hyvin voivat lapsesikin hyvin. Jos päädyt aborttiin ei sinulla ole mitään syytä tuntea huonoa omaatuntoa. Sinullahan on jo lapsia huollettavana!!

JOs päädyt synnyttämään lapsesi, ota ihmeessä yhteyttä kuntasi sos. toimistoon jotta saat vähän kotiapua ja muuta hoitoapua kunnaltasi! Sitä varten veroja maksetaan, että yhteiskunnan palveluja voidaan käyttää. Älä suotta yritä yksin noin pienten kanssa.