neuvoa ja mielipiteitä kaipaava

Haluaisin vähän tietoa että mistä tiedän koirani olevan tyytyväinen elämäänsä.. ja mitä voisin muuttaa.. ja kaikki rakentava kritiikki on tervetullutta!!

Omistan 7v lapinporokoirauroksen.Tämä Bablokoira on ollut mulla pennusta asti,tosin on ollut aikoja jolloin se on ollut äitilläni hoidossa.
Asun kerrostaloyksiössä,keskellä kaupunkia.Lähellä kuitenkin on hyvät metsämaastot,ja melkein päivittäin vien Babloa sinne metsään juoksemaan vapaasti.. Siitä tulee hyvä mieli varmasti kummallekkin.=) Ja aina kun mahdollista,vien sen leikkimään toisen koiran kanssa.
Siskoni asuu kahden alle 2vuotiaan lapsen kanssa samalla paikkakunnalla,ja olen huomannut että Bablo viihtyy kovasti heidän seurassaan..saa vähän käyttää paimennusviettiään.
En ole töissä tällä hetkellä lainkaan,joten koira kulkee mukanani koko ajan (jopa päiväryhmissä jossa käyn pari kertaa viikossa),jos vain mahdollista.(yksin ei siis joudu olemaan kovinkaan paljon.)
MUTTA! Kun olen kotona koirani kanssa,se näyttää jotenkin apaattiselta,tai tylsistyneeltä.
Kun olen käymässä jossain se seuraa minua koko ajan,tulee jopa nukkumaan kanssani.(ei se varmaan ihan kamalana ihmisenä pidä minua?).
Olen kuullut että jos koira kallistelee päätään sille juteltaessa,se on mieleltään virkeä.. Onkohan näin?? Bablo seuraa kyllä kiinnostuneesti kun juttelen sille.. koitan mahdollisimman paljon huomioida sitä.
En käy Bablon kanssa agilityssä tms. eli se on täysin seurakoira.

Bablo EI turhan päiten hauku sisällä (ovisummeri ja ovikello saavat kyllä kuulla kunniansa Bablolta=),eikä myöskään ole pentuvaiheen jälkeen syönyt huonekaluja tai mitään muutakaan.. Eli siis ihan ihannekäyttäytymistä.

Eli..mistä tiedän jos koirani ei ole tyytyväinen elämäänsä?? Tai pitäisikö sille järjestää koko ajan tekemistä..?? Kaikka kommentit tervetulleita!!!!

KIITOS!