Asemakaava määrä taloksi 1u2/3 eli yläkerran rakennusala saa olla enintään 2/3 alakerran alasta. Katoksi on määrätty harjakatto kaltevuudella 1:1,5. Rakennustapaohje määrää lisäksi ensimmäisen kerroksen lattian suositustasoksi noin 0,5 metriä vieressä kulkevasta tiestä ja harjakorkeudeksi 5 metriä tiestä.
Lasketaan vähän. Ensimmäisen kerroksen lattia 0,5 metriä, ensimmäisen kerroksen katto 3,1 metriä, toisen kerroksen lattia 3,4 metriä ja räystäs 5,0 metriä. Jos räystäät ovat metrin leveät, niin katto seinän vierestä on 5,5 metrissä eli toisen kerroksen korkeus olisi seinän vierestä olisi noin 2 metriä, joka tapauksessa reilusti oli 1,6 metrin, jolloin yläkertaan tulisi neliöitä saman verran kuin alakertaankin.
Kysymys kuuluu, millaista taloa tässä oikein ollaan hakemassa vai onko tässä nyt jotain, jonka olen ymmärtänyt väärin tai jättänyt huomioimatta?
Lasketaan vähän. Ensimmäisen kerroksen lattia 0,5 metriä, ensimmäisen kerroksen katto 3,1 metriä, toisen kerroksen lattia 3,4 metriä ja räystäs 5,0 metriä. Jos räystäät ovat metrin leveät, niin katto seinän vierestä on 5,5 metrissä eli toisen kerroksen korkeus olisi seinän vierestä olisi noin 2 metriä, joka tapauksessa reilusti oli 1,6 metrin, jolloin yläkertaan tulisi neliöitä saman verran kuin alakertaankin.
Kysymys kuuluu, millaista taloa tässä oikein ollaan hakemassa vai onko tässä nyt jotain, jonka olen ymmärtänyt väärin tai jättänyt huomioimatta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Piirrä itsellesi yksinkertainen leikkaus talosta, tontista ja tiestä. Tee se esim mittakaavaan 1:50 ja asemakaavamääräysten mukaan. Jos et todellakaan saa noudatettua määräyksiä, ts. ne ovat mielestäsi ristiriidassa, ota piirros mukaasi ja mene tapaamaan kaavoittajaa. Viimeistään siellä ongelmasi ratkeavat.
Joo, en toki epäilekkään, että kaavassa olisi virhe. Ihmettelen vain millainen JÄRKEVÄ talo tuollaiseen kaavaan uppoaa?
Järkevä ammattisuunnittelija upottaa kaavaan kuin kaavaan järkevän talon.
Sitäpaitsi tilaajan speksien mukaisesti.
puhut alanmies
5 m niin eihän tuohon saa kaavan mukaista taloa?
Jos se 5 m on räystään korkeus niin mitään ongelmaa ei ole, yläkerran alaa voi pienentää lukuisilla tempuilla kuten aukko lattiaan tms.
Nimimerkki "harjakorkeus on" sivusikin asiaa, kirjoituksesi asiavirheestä oikaistessaan.
Tontille "haetaan" ulkonäöltään harjakattoista ns. puolitoistakerroksista taloa. Jostain syystä täysi kaksikerroksinen ei alueelle sovi ja kerrosala rakennusoikeudessa ei mahdu mielekkäästi yhteen tasoon.
Noista esittämistäsi luvuista haluan nostaa esiin ennen kaikkea sen, että muut ovat minimejä ja räystäskorkeus on maksimi.
Lattia on vähintään 0,5 m tiestä (voi olla vaikkapa 0,7)
Huonekorkeus on vähintään 2,6 m (voisi olla vaikka 3,1 m, jolloin alakatto voi olla 3,6 m)
Välipohja on yleensä vähintään 30 cm jolloin yläkerran lattia on vähintään tuossa 3,4 m:ssä (asennuslattia, puurakenne tms voi nostaa välipohjan paksuutta puoleen metriin ja tällöin saatetaan olla jo korossa 4,1 m)
Rakennuksen korkeus mitataan yleensä julkisivun ja vesikaton kuvitteellisen leikkauspinnan mukaan, eikä ns. räystäskorkeudella tarkoiteta todellista räystäskourun korkeutta, vaan yläpohjan eriste tuuletusrakoineen tulee mukaan korkeuteen (voi olla vaikkapa 90 cm)
Mikäli kaikki em. isommat mitat toteutuvat, tulee yläkerran ulkoseinälle korkeutta 0 cm ja todellinen ongelma onkin täysin päinvastainen: kuinka saada yläkertaan tarpeeksi neliöitä?
Rakennusmääräyksiä voi tulkita myös siten, että mikäli huonetila täyttää huoneen vaatimukset (esim. keskikorkeus 2,2 m, tarpeeksi valoa jne.) sen ala lasketaan kokonaisuudessaan kerrosalaan - ei vain yli 1,6 m korkeita osia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että huonekorkeudesta riippumatta harjakattoisen talon toisessa kerroksessa, harjanpuolella on pimeää ullakkokomeroa.
Että jos pitäisi arvata, mikä on ollut kaavan tavoite, niin se että "pitkälle" sivulle ei tule ikkunoita kakkoskerrokseen, tai että ne on aika pienet.
Tarkista ihan ensin tuo räystäskorkeuden määritelmä, ettei sinulle, arkkitehdillesi ja viranomaisille koidu turhaa vaivannäköä.
Yleisenä ohjeena voisi sanoa, että kun tekee niinkun naapuritkin on tehnyt, ei mene pahasti pieleen. Kaavojen tarkoitus kun on yleensä pitää asuinalueiden yleisilme rauhallisena ja melko tasaisena.
seitkytluvulta, kun käkikellotalot olivat muodissa. Nyt rakennusvalvonta voi myöntää siihen kattokaltevuuteen lievää poikkeusta, kunhan arkkitehtisi vie perustellun esityksen mukanaan kyselytunnille. Älä itse mene. Ammattilaiset osaavat keskustella keskenään.
Nosta ekan kerroksen lattia vaikka yli metriin, niin saat helposti sinne alle kellarikerroksen vähällä kaivamisella. Ulkopuoleltahan sokkeli maskeetataan siihen puoleen metriin ja yksi talon sisäänkäynneistä voisi olla kellarin ja ekan kerrokseen ½-välissä ja sisäportailla hoidellaan jakelu eri kerroksiin.
Sitä räystaskorkeutta et saa ylittää (yläpohjan eristeen raja).
Kun tontilta katselet ympärillesi, näet, minkälaisia taloja siihen halutaan. Meidän vieressä tuollaisella kaava-alueella on viimeksi tehty sellainen kaksipuolinen pulpettitalo, jossa ei harjaa ole ollenkaan ja toinen pulpetinpuolikas eli lape on pari metriä alempana kuin toinen ja siinä on muutama kattoikkunakin.
se 2/3 tarkoita pinta-alaa vaan korkeutta. Asia oli ilmeinen yllätys arkkitehdillekin, jonka olisi luullut ymmärtävän asian.
Poikkeusluvan kautta sitten heltisi rakennuslupa, mutta 6 viikkoa meni parasta rakennusaikaa hukkaan.
Se joka ei asiaa ymmärtänyt olet sinä. I 2/3 on nimenomaan rakennusoikeuden pinta-alamääräys eikä sillä ole mitään tekemistä korkeuksien kanssa.
kahta täyttä kerrosta siihen ei saa. Eli rajoitettu korkeus johtaa samaan tulokseen.
puuttua ensisijaisesti talojen korkeuksiin ja ulkomuotoihin tuolla määräyksellä ei niinkään rakennettaviin pinta-aloihin.
Ei tietenkään vaan kysypä rakennusvalvonnasta voiko siitä poiketa hieman, ja kuinka paljon jos aiot rakentaa. Rakennusvalvonnalla on oikeus poiketa hieman näistä rajoista. Tiedäthän että ylinopeuttakin sallitaan ennenkuin sakot tulee...Mutta muista vain rakennusvalvonnalla sinulla on vain sitten vähemmän..mutta kukapa sitä mittaa joskus harjakorkeuksia kun rakennus on valmis?
on mittausosaton lausunto lähtökorosta eli aika vaikeaa on enää talon harjakorkoa viruttaa ainakaan talopakettitapauksessa.
ei kukaan, mutta älä itse keskustele rakennusvalvonnan kanssa, kun voi käydä yksipuoliseksi.
Anna arkkitehtisi keskustella, niin saa muutakin kuin eo-oota.