Olenko minä pihi kun minun täytyy joka paikassa tinkiä? Kuitenkin annan lahjaksi ja haluan ilahduttaa ystäviäni, tuttaviani. minulla on antamisen ilo. Iloitsen siitä oikeasti kun näen että toinen ilahtuu aidosti. Onkohan tämä joku luonnevika tai kenties ehkäpä trauma?
Olenkohan pihi, vääräkuva
iIhmepuhveli
2315
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En KOSKAAN tee mitään spontaaneja hankintoja!
En KOSKAAN osta alennuksia!
Kun tunnista TODELLISEN tarpeeni löytyy siihen poikkeuksetta tyydytys.
Omasta aloitteestani syntyneessä hankintatilanteessa arvioin tuotteen / palvelun tarjojan hinnan suhteessa ympäristön kustannustasoon sekä oman tarpeeni asteeseen.
Teen vastatarjouksen. Joko / tahi!
En vatkaa asiaa kuten m:kun nahkaa vaan päätös syntyy heti.
Muslimimaissa, eteläisillä markkinoilla, kaukoidässä ym. en yleensä osta mitään muualta kuin tavarataloista ja niistäkin varovasti.
Niissäkin toteuta periaatettani "minkä arvoinen tämä todella on minulle"?
Olen onnistunut siirtämään tämän periaatteen myös lapsillemme.
Mikään maailmassa ei saa olla niin haluttavaa etteikö siitä voi kieltäytyä.
Aina täytyy arvioida panos / vastike suhde!
Tuttujen kanssa en tingi, mutta jossain esim. kodinkoneliikkeessä aloitan myyjän "väsyttämisen". Huomaan kyllä, että ilo on molemminpuolinen...leikkiähän se vaan on.
Minulle tullut varmaan perintönä, äitini kautta :)