Hei vaan,
kysymykseni koskee 3. asteen repeämää, eli repeämää joka yltää peräsuoleen asti.
Itselläni synnytyksestä aikaa viikko, ja sain siis tämä kyseisen repeämän.
Kysyisin teiltä muilta kohtalotovereilta, että miten pian/hyvin paranitte 3. asteen repeämästä, ja onko jäänyt mitään pysyviä vammoja sinne peräsuolen alueelle?
Esim. ulosteenpidätysongelmaa tai ulostuskipuja?
Olen käynyt pari kertaa kakalla synnytyksen jälkeen, ja kyllä tuo aika kipeää teki!
kysymykseni koskee 3. asteen repeämää, eli repeämää joka yltää peräsuoleen asti.
Itselläni synnytyksestä aikaa viikko, ja sain siis tämä kyseisen repeämän.
Kysyisin teiltä muilta kohtalotovereilta, että miten pian/hyvin paranitte 3. asteen repeämästä, ja onko jäänyt mitään pysyviä vammoja sinne peräsuolen alueelle?
Esim. ulosteenpidätysongelmaa tai ulostuskipuja?
Olen käynyt pari kertaa kakalla synnytyksen jälkeen, ja kyllä tuo aika kipeää teki!
Vastaukset 3
Vanhimmat
mulla repesi kanssa paikat synnytyksessä reiältä reiälle ( yli puolen vuotta aikaa ) kyllä siinä tuska oli kun en pystynyt istumaan, kylki makuulla vain, kävelykin ankkamaista.
uuden tulokkaan kanssa olikin vaikea olla mutta onneksi isä oli paljon paikalla.
helpotus tuli vasta sitten kun tikit sulivat eli reilussa parissa viikossa. ulostaminen ei sen jälkeen ollut ongelma, noin reilussa kuukaudessa kaikki ihan norm.
tietysti hirveän yksilöllistä miten haavat paranevat.
Minä synnytin elokuussa ja sain myös 3. asteen repeämän. Aluksi ulostaminen ei sattunut, mutta jonkin ajan kuluttua alkoi sattua ja tulla verta joka ulostamiskerralla. Oikein pelotti mennä kakalle. Nyt kun vauva on 4kk, vieläkin sattuu ja tulee verta välillä, mutta ei ihan aina. Ulosteenpidätysongelmia ei ole eikä maha ole kovalla.
Tikkejä jouduin pitämään 2,5kk, koska ne (siis uloimmat) eivät sulaneet itsestään eikä niitä suostuttu aiemmin poistamaan. Käveleminen ja lähes kaikki sattui, kun tikit raapivat :(
Toivon sinulle pikaista paranemista! Voimia!
Mulla tuli 2 vuotta sitten 3. asteen repeämä ja se parantui tosi hyvin ja nopeesti. Iso hematooma haittasi hetken aikaa kävelyä (ei siis estänyt kävelyä, mutta aina jossain vaiheessa rupes vähän sattumaan), mutta sekin meni pian ohi. Korjausleikkaus tehtiin samantien ja toivuin koko hommasta tosi hyvin (ja nopeesti).