Kauvatsan

Raja löytyy vuonna 1914 piirretystä kartasta "Kokemäen ja Harjavallan pitäjät".

"Piirretty Maanmittauksen Ylihallituksessa olevien karttain mukaan ja paikkakuntalaisten antamain ainesten perusteella vuotena 1914.

Lähdetään etelästä seuraamaan kartalle piirettyä rajaa kohti pohjoista.

Kyttälän kylä ja ko. kylässä kansallispuistoon kuluvat Korkeasuo ja läntinen Puurijärvi ovat Kokemäkeä.

Raja halkaisee Puurijärven pohjoisluoteis-suunnassa kunnes tullaan Kauvatsan Ahvenuksen rajalle.
Puurijärven rannalla olevan Kivistön luodon kohdalta raja suuntaa länteen kohti Kyttälän asemaa, jolloin Ahvenus jää pohjoispuolelle. Rajana oleva oja on edelleen olemassa tilusrajana "Kyttälässä", jossa Saarela, Lintunen ja Mäkinen ovat Kyttälää, kapealla muutaman sadan metrin vyöhykkeellä ennen jokea.

Lintusen luota raja kääntyy jälleen pohjoisluoteeseen Harhionmaahan, jossa olevat talot ovat Kokemäkeä. Koivisto on viimeinen Kokemäen taloista, ja seuraava on Kriikka, joka on Kauvatsaa.

Kartan mukaan raja lähti Harhiomaasta lounaaseen, kohti Raition koulua, Kokemäen joen rantaan saakka ja sitten jokea seuraten Säpilännimen päähän.
Mäkelä eli nykyinen Setälä jäi Kokemäen puolelle

Jossakin vaiheessa raja ei ole enää tullut Raition suuntaan, vaan jatkanut pohjoiseen kohti Alppilan ja Rantamaan rajaa.
Tätä jokirantaan aikanaa ulottunutta Kauvatsan aluetta aluetta kutsutaan Vähä-Säpiläksi.

Säpilänniemen päästä raja suuntasi pohjoiskoilliseen Sääsjärven rantaan, jolloin Rantamaa jää Kauvatsan puolelle ja Alppila Kokemäen puolelle.

Rantamaasta raja suuntaa kohti Sääksjärven pohjoista rantaa niin, että Sääksjärven Sahanlahti ja Piilijopen suussa oleva lahti jäävät Kauvatsalle.

Pohjoisrannalla raja seuraa järven rantaa länteen Pirisojan suulle, josta se jatkaa Pohjoiseen nykyisen Pori-Tampere-tien pohjoispuolelle.

Kokemäen puolelle on kartaan merkitty talot Isokorpi, Isokorpi-Riuttala ja Metsä-Potila.

Ko. talot kuuluivat Kakkulaisten talojen jakokuntaan.
Tuolla kulmakunnala Kokemäen rajanaapuriksi tulee Kullaa ja Kauvatsalle Kiikoinen.

Kokemäen nykyisestä pohjoishuipusta raja suuntasi lounaaseen Kannusjärvelle, Jossa Sääksjävestä lohkaisi aimo palasen Vaskunmaa eli Huittisten Sammun kylän tilojen enklaavi.

Kakkulaisten jakokunnan eteläosassa Sääksjärven rannalla oli Kotkan talo kauvatsan enklaavina, ilmeisesti myös Kiramo. Tuliniemi oli Kakkulaisten jakokuntaa.

Kauvatsan enklaaveja oli Puurijärven eteläpäässä Työtilän talojen yhteinen suoalue Isosuon reunassa sekä Ala-Kauvatsa niminen tila Ala-Kauvatsan joen varressa. Molemmat siis Huittisten Puolella ko. jokea.

Työtilästä tie menee ensin Huittiesten alueelle Keikyään mennessä. Kun tie alkaa metsätaipaleen jäkeen laskea pellolle ollaan Mäkelän ahteessa.
Nimi tulee siitä, että tien vasemmalle puolelle jäävä Mäkelän talo on Huittisissa ole Työtilän enklaavi.
Mäkelä siirrettiin uusien omistajien toimesta vasta muutamia vuosia sitten Kokemäeltä Huittisiin.

Mäkelän Lahjasta oli tehty parikymmntä vuotta sitten juttu Lauttakylälehteen.
Lahja kertoi asuvansa Kokemäellä, kuitenkin "keskellä" Huittista ja ihailevansa muutaman sadan metrin päästä alkavia Keikyän Villilän kylän katuvaloja.

siinä kohtaa alkaa pahin kepuvyöhyke Kokemäellä.

Tietääkö joku, mistä nimi Kauvatsa tulee?