Yhdessä taloyhtiössä ollut tilattuna tuollainen sakkofirma laputtamaan väärinpysäköiden ihmisten autoja. Vantaan käräjäoikeus teki kuitenkin 14.12. päätöksen siitä, että toiminta on käytännössä laitonta. Netissä mainittiin, että isännöitsijä ja hallitus voisivat myös joutua vastuuseen laittoman palvelun tilaamisesta.
Onko kenelläkään parempaa tietoa asiasta?
Onko kenelläkään parempaa tietoa asiasta?
Vastaukset 33
Vanhimmat
Ymmärtääkseni asiaa on käsitelty 5 kertaa alemmissa oikeusasteissa ja aikaisemmat 4 kertaa on katsottu että asiassa on toimittu täysin oikein.
Autopaikkojen haltijalla as oy on oikeus asettaa ehdot, joilla aluetta saa käyttää.
Nyt yhden kerran asia päätettiin eri tavalla, eikä päätös ole lainvoimainen, kun asiaa haetaan korkeammasta asteesta ratkaisua.
Uskon että ratkaisu syntyy äänin 4 - 1.
Kiitos vastauksesta. Kysymys ei kuitenkaan koskenut sitä, onko toiminta lainvastaista vai ei. Vantaan käräjäoikeuden päätös on nimittäin ensimmäinen oikeustapaus, jossa asiaa on ylipäänsä käsitelty. Aiemmat tapaukset on annettu yksipuolisina tuomioina, joka tarkoittaa sitä, että väärinpysäköinyt ei ole edes vaivautunut vastaamaan haasteeseen.
Kyse oli siis isännöitsijän vastuusta laittoman palvelun tilaamisessa, ei siitä, oliko palvelu laiton vai ei. Mitä seurauksia on?
Taloyhtiöhän voi tilata poliisin tai lappuliisan sakottamaan väärin pysäköityjä autoja. Taloyhtiö tai isännöitsijä on varmasti toiminut hyvässä uskossa palvelun laillisuuden suhteen. Eiköhän ne sakotetut autot kuitenkin joka tapauksessa olleet väärin pysäköity?
Jos ja kun yksityiset valvontaliikkeet nyt todetaan sellaisiksi, että ne eivät voi periä maksuja ilman sopimusta, niin se on sitten täysin erillinen asia.
Jatkossahan taloyhtiö voi esimerkikisi vaatia asukkailta allekirjoituksen sopimukseen, jolla kyseinen yksityinen pysäköintivirhemaksu hyväksytään rangaistukseksi luvattomasta pysäköinnistä ja näin se on täysin laillista.
Ei laittomaksi todettua toimintaa saa lailliseksi millään "sopimuksilla". Suuri osa väärinpysäköijistä on yhtiön ulkopuolisia. Eivät tällaiset "sopimukset" koske heitä. Eikä autopaikan saannin ehdoksi voi myöskään asettaa laittomaksi todetun toiminnan hyväksyvää sopimusta.
On mahdollista, että aikanaan säädetään laki yksityisestä p-valvonnasta. Tämä laki koskee kuitenkin vain tulevaa aikaa. Mennyttä aikaa koskevat sanktiot ja korvausvastuut määräytyvät nykyisen lainsäädännön pohjalta. Onneksi en ole ollut hallituksessa tai isännäitsijänä tekemässä toimeksiantoja yksityisten p-valvontafirmojen kanssa. Joissakin tilanteissa siitä voi joutua vsatuuseen.
Eikös tuossa tapauksessa ollut pohjimmiltaan kyse siitä että parkkihalliin ajamista ei voida pitää sopimuksen tekemisenä?
Sinänsä virhetoiminnasta määrättävien sanktioiden periminen ei ole laitonta. Kirjastokin perii rahaa myöhästyneistä kirjoista.
Lue katkelmia oikeuden päätöksestä alempaa. Oikeus totesi, että periaatteessa sopimus voi syntyä, mutta että sanktiovalta väärinpysäköinnissä on vain poliisilla ja kunnallisella p-valvojalla. Ylikomisario Heikki Seppä Helsingin poliisista on tehnyt myös rikosilmoituksen virkavallan anastamisesta. Jos tämä tutkintalinja etenee, se etenee rikosprosessina.
"On mahdollista, että aikanaan säädetään laki yksityisestä p-valvonnasta. Tämä laki koskee kuitenkin vain tulevaa aikaa. Mennyttä aikaa koskevat sanktiot ja korvausvastuut määräytyvät nykyisen lainsäädännön pohjalta."
Riippuu vähän laista ja rikoksen laadusta, mutta jos laki muuttuu, niin sehän yleensä tarkoittaa sitä että vanhassa laissa oli jotain vikaa ja uusi on parempi.
On varsin ylseistä että jos laki muuttuu oikeuskäsittelyn aikana, niin syyttyyn sovelletaan uutta lakia, mikäli se on syytetylle edullisempi.
Luin taannoin lehdestä kun joku tiedusteli mitä tehdä, kun hänen autopaikalleen pysäköidään jatkuvasti, vaikka siinä oli kyltti "Varattu".
Vastaus oli: "Laita "varattu" kyltin paikalle reksiterinumerosi, niin tällöin voi poliisiviranomaine/lappuliisa sakottaa ko. väärää pysäköijää.
Itsellänikin on autopaikka ja varustettu rekisterinumerolla ja kertaakaan ei ole tarvinnut pois siitä ketään häätää.
Kysymys on nyt kategorisesti siitä, onko oikeuden omiin käsiin ottaminen laillista vai laitonta. Tässä ei ole kysymys rangaistusseuraamuksista, vaan koko toiminnan laillisuudesta. Mitään toimintaa ei voida tehdä jälkikäteen lailliseksi, jos se on tapahtumahetkellä ollut laitonta.
vuokrataloissa omistajan päätöksellä tehnyt sopimukset on kysymys ollut laillisesta toiminnasta, sellaista se on tälläkin hetkellä koska lainvoimasta päätöstä asiasta ei ole.
Jotta voisit vaatia vahingonkorvausta isännöitsijältä ja hallitukselta, täytyy olla jotain konkreettista vahinkoa? Taloyhtiölle valvonta ei ole maksanut yhtään mitään ja valvontamaksuja vaaditaan takaisin valvontafirmalta, jos siis Vantaan käräjäoikeuden päätös saa aikanaan lainvoiman. Osakeyhtiölain vahingonkorvauspykälän nojalla tehdyt vaatimukset tuskin johtavat mihinkään, varsinkin kun vastuuvapaudet on jo myönnetty.
Suurimmat mesoajat ovat niitä jotka valvontamaksun ovat saaneet, toisin sanoen ovat pysäköineet väärin.
Ensimmäiseksi täytyy tietenkin osoittaa, että taloyhtiölle on aiheutunut vahinkoa isännöitsijän/hallituksen toiminnasta. Jos vahinkoa ei taloyhtiölle ole koitunut, ei isännöitsijä/hallitusta voi saada korvausvelvolliseksikaan.
Jos korkeammissa oikeusasteissa aikanaan vahvistetaan Vantaan käräjäoikeuden tuomio (mikä on todennäköistä), asiaa voi alkaa purkamaan myös siltä kannalta, kuka antoi laitonta toimintaa harjoittaville p-valvontafirmoille toimeksiannon. Tällöin kysymys on juridisesta vastuusta, joka ei poistu vastuuvapauden myöntämisen yhteydessä. Vastuuvapaus koskee pääasiassa yhtiön tilejä, ei kaikkea juridista vastuuta.
Kyllä toimeksiantaja voi periaatteessa joutua vastuuseen. Yksityisten p-valvontafirmojen asiahan etenee myös rikosprosessin kautta, kun ylikomisario Heikki Seppä on tehnyt niiden toiminnasta rikosilmoituksen Helsingissä. Isännöitsijä tai hallitukset eivät välttämättä vapaudu myöskään vahingonkorvausvastuusta, jos p-firmat tekevät konkurssin ja "sakotetut" alkavat vaatia rahojaan toimeksiantajilta.
Kuten tuolla jo edellä mainitussa tapauksessa tuli esille, niin vahingonkorvausvastuuseen joutuu vasta jos jotain vahinkoa on tapahtunut hallituksen toiminnasta. Se ei todellakaan tarkoita sitä, että konkurssitapauksessa taloyhtiö olisi vastuussa takaisinmaksusta.
Sehän on sama asia, jos taloyhtiö on tarkastanut urakoitsijan taloudelliseen tilanteen, mutta yhtiö menee kuitenkin konkurssiin, niin ei silloinkaan rahoja kaiveta hallituksen jäsenen taskusta.
Lisäksi taloyhtiön kiinteistövakuutukset suojaavat viimeistään hallitusten jäsenten korvauksia.
Joten ainoa riski tässä on itse pysäköintifirmalle. Taloyhtiö on aivan ulkopuolinen asiassa. Jos tuolla logiikalla joutuisi vastaamaan, niin samalla logiikalla taloyhtiö vastaisi siitä, jos remonttifirman mies ajaa kolarin.
Jotta kukaan ei luule, että olen itsestäni huolissani, niin voin kertoa, että taloyhtiössämme ei ole käytetty yksityisiä pysäköinnin tarkastusta.
Rakennusurakoitsijan tilaaminen on aivan eri asia. Rakennusurakointi ei ole laitonta toimintaa. Mutta jos tilaat vaikka jonkun hakkaamaan jonkin henkilön, olet vastuussa siinä missä itse hakkaajakin. Jos yksityinen p-valvonta todetaan rikolliseksi toiminnaksi (mihin ylikomisario Heikki Sepän rikosilmoitus pyrkii), tilanne on rinnasteinen em. hakkamistapauksen kanssa.
Kun on todennäköistä, että p-firmat eivät kykene maksamaan takaisin (korkojen kanssa) keräämiään p-valvontamaksuja, joku voi pyrkiä maksattamaan ne toimeksiantajilla. Jos yksityinen p-valvonta todetaan laittomaksi (tai peräti rikolliseksi) toiminnaksi, vastuuvakuutukset eivät välttämättä korvaa. Ne korvaavat tahattomia laiminlyöntejä, mutta eivät tahallisia. Muistelepa sitä, miten laman jälkeen säästöpankkien hallintoneuvostojen jäsenet joutuivat maksamaan suuria korvauksia holtittomasta lainanannosta. Piiloutumine toimivan johdon selän taakse ei onnistunut.
Uskotko edes itse noihin kirjoituksiisi? Epäilen, että et usko. Lisäksi käräjäoikeuden päätöksessä ei ollut kysymys edes laittomuudesta, vaan siitä, onko sopimusta syntynyt. Ja hyvin todennäköisesti hovioikeus tulee antamaan lainvoimaisen päätöksen, joka kumoaa käräjäoikeuden päätöksen.
Viime kädessä hallituksen/isännöitsijän turvana on vastuuvakuutus. Tällainenhan normaalisti on joka taloyhtiössä. Tavallisilla yhtiöillä, säästöpankeilla yms. ei tällaista vakuutusta taas myönnetä voittoa tavoittelevan liiketoiminnan luonteen takia.
Katkelmia Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä. Jokainen tehköön johtopäätöksensä asian oikeudellisesta pitävyydestä itse.
---
Käräjäoikeuden arviointi valvontamaksun luonteesta
Käräjäoikeus pitää arvioinnissa olennaisimpana seikkana sitä, että sekä pysäköintivirhemaksun että valvontamaksun asettaminen perustuu samaan kiinteistön omistajan TLL 28 §:n 2 momentin nojalla antamaan määräykseen. Kummankin maksun peruste ja sisältö maksuvelvolliselle, eli tähän juttuun liittyvässä vertailussa ajoneuvon kuljettajalle, on täsmälleen sama.
Kuljettajan kannalta kysymys on siis aivan samasta maksusta. Eroavuudet liittyvät perinnän tehokkuuteen ja oikeusturvatakeisiin, mutta maksun peruste eli pysäköintimääräysten rikkominen ja vaikutukset ajoneuvon kuljettajalle ovat käytännössä täysin yhtenevät. Tässä suhteessa ei merkitystä voida antaa sille, että valvontamaksu on haluttu luokitella yksityisoikeudellisen sopimuksen rikkomisesta johtuvaksi seuraamukseksi. Tässä maksulle on vain annettu sen tosiasiallista sisältöä vastaamaton oikeudellinen muoto.
---
Valvontamaksun arviointia julkisen vallan käyttämisen näkökulmasta
TLL 105 §:n ja PVML:n säännösten perusteella pysäköintivirhemaksun määrääminen kuuluu yksiselitteisesti poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle, eikä säännöksiin sisälly mainintaa tai viittausta mahdollisuudesta siirtää tai sallia tätä toimivaltaa muille. Helsingin hallinto-oikeuden 19.9.2007 antaman päätöksen mukaan kunnallinen pysäköinninvalvoja ei voinut myöskään edes siirtää tehtäviä yksityiselle vartiointiliikkeelle, kun siitä ei ollut lailla määrätty.
Suomen perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, silloinkin vain tietyin edellytyksin eikä lainkaan, jos tehtävä sisältää merkittävää julkisen vallan käyttöä.
---
Loppupäätelmät
Kanteessa tarkoitettu yksityisoikeudellinen sopimus valvontamaksun suorittamisesta maksun asettajan ja ajoneuvon kuljettajan välillä voi sinänsä syntyä tosiasiallisin toimin eli ajoneuvon pysäköimisellä. Vastaajan on näytetty kuljettaneen autoa kanteessa tarkoitettuina ajankohtina. Sopimus ei kuitenkaan sido vastaajaa eikä sen toteuttamiseksi voida antaa oikeussuojaa, koska kysymys on tosiasiallisesti pysäköintivirhemaksun määräämisestä, minkä puolestaan on laissa säädetty kuuluvan vain poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan toimivaltaan myös yksityisellä alueella. Tämän vuoksi kanne on hylättävä.
---
TUOMIOLAUSELMA
Kanne hylätään.
Nyt on vasta käräjänoikeuden tulkinta ja siitä on valitettu.
Jos toiminta todetaan laittomaksi myös ylemmissä tomiasteissa, niin sen jälkeen palvelun tilaaminen voitaisiin jo katsoa rikolliseksi.
Jos taloyhtiö on hyvässä uskossa tilannut pysäköinnin valvontaa laillisesti toimivalta yritykseltä, niin olisiko tilaajan pitänyt tietää että toiminta ei ole laillista? Jos ei ole tahallisuutta, niin ei ole myöskään rikosta.
En keksi miten taloyhtiö voisi joutua vastuuseen edes perityistä maksuista? Niiden palauttaminen on maksajan ja perijän välinen asia.
Pankkiesimerkki on erittäin kaukaa haettu. Väitätkö että taloyhtiö olisi huolimattomuuttaan tilannut valvonnan väärästä paikasta?
Lait oletetaan tunnetuiksi. Oikeudessa tehdään ratkaisut ja ne koskevat kaikkia riippumatta siitä tunsiko lain vai ei. Yhtä tyhjänpäiväistä on vedota hyvässä uskossa toimimiseen. Tätä argumenttia säästöpankkienkin hallintoneuvostojen jäsenet käyttivät, mutta ei mennyt läpi. Myös kansalaisen arkikokemuksen pitäisi osoittaa, että yksityinen taho ei voi ryhtyä antamaan rangaistusluonteisia maksuja.
Petät itseäsi puhumalla käräkäoikeuden "tulkinnasta". Päätöksen on antanut kolme kokenutta käräjätuomaria, perustaen sen olemassaolevan lansäädäntöön. On hyvin todennäköistä, että sama linja jatkuu hovioikeudessa. Se ei voi antaa asiasta sellaista ennakkopäätöstä, joka avaisi vastaavanlaiset rangaistusmaksut muilla elämänalueilla.
Toiminta on laitonta sen alkamisesta lähtien. Se ei tule laittomaksi vasta sen jälkeen, kun niin on oikeudessa todettu. Et tunnu tuntevan oikeudenkäytön alkeitakaan.
Hallitukset ja isännöitsijät ovat tehneet eksplisiittisen päätöksen ko. palvelun tilaamisesta. Siitä on tehty kirjallinen sopimus. Se ei ole ollut mitään vahingossa tapahtuvaa, tuottamuksellista toimintaa, jota voidaan kohdella lievemmin ja johon hallituksen vastuuvakuutusta voitaisiin käyttää.
Kun korvauksista aikanaan käydään oikeutta, on myös luultavaa, että p-firmat pyrkivät vierittämään ainakin osavastuun toiminnasta sen tilaajille. He voivat vedota tehtyyn kirjalliseen sopimukseen ja siihen, että tilaaja on hyötynyt toiminnasta. Tilaaja on myös pystyttänyt kyltit, joihin koko toiminnan perustelu pohjautuu.
Käräjäoikeus nimenomaan totesi, että yksityisellä p-firmalla ei ollut oikeutta asettaa rangaistusluonteisia maksuja eli toiminta oli laitonta (ks. katkelma oikeuden päätöksestä alempaa). En todellakaan usko, että hovioikeus voi päätyä toisenlaiseen päätökseen kuin käräjäoikeus, koska se ei voi tehdä sellaista ennakkotapausta, joka avaa vastaavan yksityisen sakottamisen mahdollisuuden muilla elämänalueilla.
Vastuuvakuutus tuskin korvaa eksplisiittisestä laittoman palvelun tilaamisesta aiheutuvaa korvausvastuuta. Vastuuvakuutus koskee tuottamuksellista tomintaa ja siitä ei ole tässä tapauksessa kysymys. Eivät vakuutusyhtiöt voi toimia laittomaksi oikeudessa todetun toiminnan maksumiehinä. Tästä toiminnasta hyötyjänä on ollut myös palvelun tilannut taloyhtiö.
Kirjoitit, että päätöksen antoi kolme kokenutta käräjätuomaria. Normaalisti käräjäoikeuden kokoonpanossa on 1 käräjätuomari ja 3 lautamiestä. Poikkeustapauksissa voi olla toinen käräjätuomari. En ole kuitenkaan koskaan kuullut 3 käräjätuomarin kokoonpanosta. Miksi ihmeessä tässä asiassa käytettiin näin erikoista kokoonpanoa? Vai onko sulla asiat mennyt vähän sekaisin?
Todellakin päätöksen teki 3 käräjätuomaria, joiden nimetkin voit katsoa oheisesta linkistä. Päätöksellä on sen verran painoarvoa, että tällainen menettely on katsottu tarpeelliseksi. Senkin vuoksi todennäköisyys, että hovioikeus päätyisi toiseen ratkaisuun, on pieni.
http://www.kolumbus.fi/sidewinder/Vantaan_KO_L_07-4705.txt
Jokainen vastaa omasta tietämättömyydestään, mutta jos asia on sellainen että sitä ei voitu olettaakkaan tiedettävän, niin silloin on toiminut hyvässä uskossa eikä ole tehnyt rikosta.
Jos tilaat taksin ja ratsiassa selviää että taksi kuskilla ei ole toimilupaa, niin oletko sinä tehnyt silloin toimeksiantajana rikoksen?
"Toiminta on laitonta sen alkamisesta lähtien. Se ei tule laittomaksi vasta sen jälkeen, kun niin on oikeudessa todettu. Et tunnu tuntevan oikeudenkäytön alkeitakaan."
Toiminta on myös alusta asti ollut laillista, jos hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa joskus päätetäänkin että valvontamaksu ei ole laissa määritelty pysäköintivirhemaksu.
joka käyttää yksityisen p-valvontafirman palveluja. Harkitsen vakavasti sitä, että esitän kevään yhtiökokoukselle sitä, että vastuuvapautta isännöitsijälle ja hallitukselle ei myönnetä yksityisen p-valvonnan käytön vuoksi. Jos yhtiökokouksen enemmistö kuitenkin vastuuvapauden myöntää, esitän asiasta eriävän mielipiteen. Sillä tavalla varmistan sen, että en joudu maksumieheksi, jos korvauksia aletaan joskus vaatia myös toimeksiantajilta. Päävastuussa ovat tietysti isännöitsijä ja hallitus, jotka sopimukset ovat tehneet, mutta ei vara venettä kaada.
niin sen maksaa yhtiö, eli kaikki osakkaat. Äänestyskäyttäytyminen tai eriävät mielipiteet eivät vapauta vastikkeenmaksuvelvollisuudesta, eli korvaukset jotka yhtiö mahdollisesti maksaa meneee kaikkien kukkarosta.
Eria asia on sitten jos esität itse vaatimuksia osakeyhtiölain vahingonkorvausvelvollisuuspykälän nojalla hallitukselle tai isännöitsijälle, tällöin pöytäkirjasta on löydyttävä sinun eriävä mielipide. Jos asia koskee aiempia vuosia, joiden osalta vastuuvapaus on myönnetty olet menettänyt oikeutesi. Ainoa mahdollisuus on osoittaa, ettet ole aiemmissa vastuuvapauskäsittelyissä ollut tietoinen yksityisestä valvontasopimuksesta (eli et ole nähnyt merkkejä pihalla, hankala asia näyttää toteen).
Vielä tälläkin hetkellä toiminta on laillista koska lainvoimasta päätöstä asiassa ei ole, eli valvontasopimuksen tekeminen ei tapahtu yrityksen kanssa joka harjoittaa lainvastaista toimintaa.
Yksityisoikeudellinen vastuu tulisi kyseeseen mahdollisesti vahingonkorvauksena, mikä olisi se vahingon euromäärä? Palvelu ei yhtiölle maksa mitään ja valvontamaksu on väärinpysäköijän ja konkurssipesän välinen asia.
Rikosoikeudellinen vastuu tulee kyseeseen vain jos syyttäjä päättää asiaa viedä eteenpäin, mikä sitten olisi syyte?
Edelleen palstalla huutaa ne bemarimiehet jotka ovat sitä mieltä ettei liikennesäännöt heitä koske, eli ne jotka ovat väärinpysäköinnistä valvontamaksun saaneet ja sen maksaneet.
Ei vastuuvapautta voi jättää myöntämättä vain varmuuden vuoksi. Sinulla pitää olla siihen joku syy, eli sinun täytyy nostaa kanne epäilemästäsi rikoksesta. Perätön ilmiantokin on rangaistava teko.
Toisekseen vastuuvapaushan liittyy vain tilinpäätökseen, ei mihinkään muuhun.
Mitä vahinkoa pysäköinnin valvonnan väärästä paikasta tilaaminen on edes teoriassa voinut aiheuttaa yhtiölle?
Jos hallitus tai isännöitsijä on syyllistynyt rikokseen, niin kyllä he joutuvat niistä vastuuseen vastuuvapauden myöntämisestä huolimatta.
Minusta tuo koko vastuuvapauden myöntäminen on ihan turha muodollisuus.
osakeyhtiölain vahingonkorvauspykälän nojalla hallitukselta tai isännöitsijältä/ toimitusjohtajalta vaadittavat vahingonkorvaukset. Rikosoikeudellisten asioiden osalta vastuuvapaudella ei ole vaikutusta.
Vastuuvapaudella ei ole merkitystä jos taho, jolle vastuuvapaus on myönnetty salailee asiaa tai se ei ole ollut osakkaiden tiedossa. Pysäköinninvalvonnan osalta liikennemerkit ovat olleet näkyvissä joten salailun tai ei-tiedossaolemisen näyttö on heikko.
Valvontafirmat ovat toivoneet lakia yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, toivottavasti sellainen saadaan. Sitä odotellessa joskohan kunnallinen pysäköinninvalvonta ottaisi asian hoitaakseen vaikka siten että kiinteistöt maksaisivat palvelusta vuosimaksua, ja laputukseen riittäisi isännöitsijän soitto.
Pidän todennäköisenä että valvontamaksujen periminen loppui nykyisen lain puitteissa tähän.
En usko että isännöitsijät tai taloyhtiöt joutuvat asiassa minkäänlaiseen vastuuseen, ne ovat toimineet hyvässä uskossa.
Itse asiassa luulen että lakia muutetaan niin että virhepysäköinnistä voidaan jatkossa määrätä pysäköintivirhemaksuja myös jonku muun kuin poliisin tai kunnan pysäköinnin valvojan toimesta. Tästähän on puhuttu jo pitkään.
tässä ketjussa käsitellyssä asiassa ovat vastakkain kiinteistönomistajan oikeus määrätä pysäköinnistä alueellaan ja toisaalta autoa kuljettaneen henkilön subjektiivinen oikeus jättää esteettä ja korvauksetta ajokkinsa minne itse haluaa ja väittää tarvittaessa, että auto meni sinne omistajalle tuntemattomalla tavalla.
Vastakkain on kaksi perustuslaillista oikeutta. Jos kiinteistönomistaja ei saa säädellä pysäköintiä (lue autojen varastointia) ilman että siitä säädetään erillinen laki, niin uskoakseni asiasta tullaan säätämään erillinen laki.
laittoman sanktion määräämisestä, ei mistään autojen varastoinnista. Ja kysymys ei ole virheellisen pysäköinnin puolustelusta, vaan siitä, kuka saa antaa siitä sanktioita. Vantaan käräjäoikeuden mukaan sanktiovalta on lain mukaan vain poliisilla ja kunnallisella pysäköinninvalvojalla.
Jos aikanaan säädetään laki, joka sallii yksityisen p-valvonnan, se koskee vain tulevaa aikaa ja siinä laissa varmasti määritellään ehdot, joilla yksityinen taho voi p-valvontaa suorittaa. Muun muassa reklamoinnista ja riidallisia maksuja koskevista ratkaisuista määritellään tarkkaan. Nykyinen käytäntö, jossa pukki on kaalimaan vartijana ei voi jatkua. Samoin p-valvojien ammattitaitoa ja mainetta koskevista vaatimuksista säädetään lailla.
Nyt on kuitenkin jo olemassa kunnallinen p-valvonta, joka täyttä kaikki em. ehdot. Sen tehostaminen ja laajentaminen on paras ratkaisu ongelmiin. Kunnallisessa valvonnassa ei myöskään synny sellaista insentiiviongelmaa kuin yksityisessä. Kunnallisen valvojan tavoite on oikeanmukainen ja laillinen ratkaisu, ei mahdollisimman suuri liikevoitto tai bonus.
"Kunnallisen valvojan tavoite on oikeanmukainen ja laillinen ratkaisu, ei mahdollisimman suuri liikevoitto tai bonus."
Paikallinen pysäköinnin valvoja rahoittaa oman palkkansa virhemaksuilla, eli hänet omat työllistämit kulut ovat virhemaksujen tavoitesumma.
Ei tunnu kovin reilulta että kyseinen lappuliisa vahtii kahden tunnin kiekkopaikkoja ja sakottaa 5 minuutin pysäytyksestä, sillä perusteella että kiekkoon oli asetettu väärä saapumis aika. Eiköhän sen kahden tunnin pysäköintiajan ole todellisuudessa tarkoitus vain estää pitkät pysäköinnit?
Itse sain tuollaisen virhemaksun, kun ilmeisesti kiekkoa ikkunalle laittaessa se pääsi hieman pyörähtämään ja meni puolituntia taakse päin.
tähän kovasti mainostettuun oikeudenmukaiseen ja lailliseen palveluun vaikkapa Lohjalla tai Järvenpäässä. Meininki on kuin suoraan entisestä Neuvostoliitosta ja rouvat ahkeroivat kuin urakkapalkalla konsanaan, koskaan en ole niin "työlleen omistautuneita" lappuliisoja tavannut.
Helsingin ja Vantaan lappuliisojen sekä ParkComin laputtajien kanssa voi sentään neuvotella asiasta. Tähän mennessä en ole vielä muilta kuin ParkComin laputtajalta kuullut pahoittelut että joutui laputtamaan, olin lentää selälleni hämmästyksestä kun oltiin niin kohteliaita.
Jaa´a oikeudenmukainen ? ? ? Riippuu mistä näkökulmasta sitä katsoo. Toinen katsoo läpi sormien 15 min. heittoa, toinen taas ei. Silloin jompikumpi käyttää "pelisilmää" asiassa.
Lain kirjanta noudattaen, samantein rapsahtaa kun edellytykset täyttyvät. Toisaalta taasen . . . . . rikkokohan lakia, jos "läpi sormien" katsoo ajan ylitystä.
Ja mitä tulee näihin "yksityisoikeudellisiin" valvontamaksuihin, niin käräjäoikeuden päätös on lienee yksinkertaisuudessaan selvä: VAIN viranomainen (mm. laki pysäköinninvalvonnasta) voi sanktioida väärinpysäköintiä.
Toisaalta yksityisten pysäköinninvalvontafirmojen yksipuolinen, ilman vastapuolen tahdonilmasuun perustuva sopimus on pätemätön, kun auton omistaja ei aina ole auton käyttäjä/kuljettaja.
Alkuperäiseen kysymykseen; "laittoman" tilauksen (valvonnan) tehnyt ja/tai toimittanut ovat "syyllisiä". Eli jos hallitus on määrännyt isännöitsijän tilaamaan yksityisen pysäköinninvalvonnan, niin molemmat ovat syypäitä; Hallitus, kun ei tunne lakeja,Isännöitsijä kun myöskään ei tunne lakeja.
"Lieventäväksi" asianhaaraksi voidaan katsoa (tovottavasti) että laki on periaatteessa sekava/ao. asiassa olematon ja vilpillisesti/harhauttaen nämä yhtiöt ovat "rajapintaa" käyttäneet hyväkseen.
Ps. Eikö isännöitsijöillä tai hallitusten jäsenillä ole päivänselvää, että toisen maan lakeja ei sovelleta Suomessa ? ? ? ? ? ?