Aattelin vaan että voisi olla hauskaa ennen tekoa lukea muiden mielipiteitä asiasta.
Eli olen hyvän näköinen 19 vuotias poika. Saan tytöiltä paljon huomiota ja pärjään suht hyvin elämässä, esim. koulussa ja töissä. Mutta silti, minua vaivaa depressio ja paniikkihäiriö. Lääkkeillä pidän pääni kasassa, mutta yhtä tuskaa elämä silti. Vaikka tulen tyttöjen kanssa toimeen, en voi edetä minnekään sillä saan paniikkikohtauksen edeltävänä iltana kun pitäisi treffata. Sama vaivaa kaikkia ihmissuhteita, saan paniikkikohtauksen, pelkään tulevani hulluksi ja sitten toivuttuani perun kaikki tapaamiset etten romahtaisi ihmisten edessä. Töistäkin olen sairaslomassa tuosta syystä. Vastustan ajatusta elämästä pelkkien lääkkeiden voimalla. Ainoa asia mikä elämässä on nautittavaa nykyisin on nukkuminen. Miksi en siis laskisi itseäni ikuiseen lepoon? Toisten ihmisten menetys tuskin kauhean suuri olisi kuollessani, sillä paniikkikojhtausten aikana olen eronnut kaikista sosiaalisista yhteisöistä joihin olen kuulunut. Jos vastakkain ovat siis korkeintaan äitini suru tai oma elämäni täynnä joka vaikeuttaa muiden elämää ja josta en itsekään nauti paskaakaan, niin valitsen äidilleni surun.
Eli olen hyvän näköinen 19 vuotias poika. Saan tytöiltä paljon huomiota ja pärjään suht hyvin elämässä, esim. koulussa ja töissä. Mutta silti, minua vaivaa depressio ja paniikkihäiriö. Lääkkeillä pidän pääni kasassa, mutta yhtä tuskaa elämä silti. Vaikka tulen tyttöjen kanssa toimeen, en voi edetä minnekään sillä saan paniikkikohtauksen edeltävänä iltana kun pitäisi treffata. Sama vaivaa kaikkia ihmissuhteita, saan paniikkikohtauksen, pelkään tulevani hulluksi ja sitten toivuttuani perun kaikki tapaamiset etten romahtaisi ihmisten edessä. Töistäkin olen sairaslomassa tuosta syystä. Vastustan ajatusta elämästä pelkkien lääkkeiden voimalla. Ainoa asia mikä elämässä on nautittavaa nykyisin on nukkuminen. Miksi en siis laskisi itseäni ikuiseen lepoon? Toisten ihmisten menetys tuskin kauhean suuri olisi kuollessani, sillä paniikkikojhtausten aikana olen eronnut kaikista sosiaalisista yhteisöistä joihin olen kuulunut. Jos vastakkain ovat siis korkeintaan äitini suru tai oma elämäni täynnä joka vaikeuttaa muiden elämää ja josta en itsekään nauti paskaakaan, niin valitsen äidilleni surun.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Ei tunnu kovin todennäköiseltä, että lääkkeet olisivat ainoa lääke depressioon tai paniikkihäiriöön. Tuntuisi luonnolliselta, että olisi olemassa joitain terapioita tai vastaavaa hoitoa, joka voisi auttaa. Elämänmuutos voisi olla myös paikallaan. Etkö millään voisi vaikka vaihtaa maisemia, jos nykymiljöö ahdistaa?
Yhtään nuoleskelematta vaikutat hyvä-itsetuntoiselta ja fiksulta. En jotenkin pysty ymmärtämään, miksi tekisit peruuttamattoman, mutta eipä mulla toisaalta oo kokemustakaan mielialahäiriöistä. Ei varmaan kannata miettiä itsemurhaa liikaa toisten ihmisten kannalta. Varmasti muutkin kuin äitisi jäisivät kaipaamaan, useat varmaan paljonkin, mutta asiaa kannattaa ajatella nimenomaan itsensä kannalta. Mää luulen, että valveella on vielä paljon sulle tarjottavaa ennen sitä pitkää unta.
Kaikesta päätellen sulla on loistavat edellytykset hyviin suhteisiin, niin kaveri- kuin seurustelusuhteeseenkin. Mitä nyt ite oon seurannu sivusta, niin ihmiset on loppujen lopuksi tosi ymmärtäväisiä. Naiset yleensä vielä enemmän kuin miehet. Juttele tytöille ennen treffejä, ja selitä tilanne. Varmaan jokunen saattaa säikkyä tiehensäkin, mutta useimmat ymmärtänevät. Epäilemättä tulisit löytämään hyviä ystäviäkin, kunhan vähän uhraisit aikaa ja vaivaa etsimiseen.
Nämä "neuvot" olivat ympäripyöreitä, totta, mutta kuten varmasti tiiät, vaihtoehtoja on.
Jos on valmis luopumaan kaikesta, eikö silloin ole valmis myös yrittämään kaikkea saadakseen kaiken? Klassinen kysymys: Mitä ihmettä voit menettää?
Mitä saavuttaa on parempi kysymys, eli saavuttaa olon jossa ei ole jatkuvaa henkistä ahdistusta ja jossa ei ensin herätteile turhia toiveita ja siten paniikkikohtausten vuoksi pilaa kaikkea.
No jos kerta noin haluat peruuttamattomasti tehdä, niin miks et ensin pistäis risaseks... ottas vähä lainaa ja ostelis kaikkee mukavaa... tämä tosin olisi meiltä muilta pois enemmän tai vähemmän.
Jos kerta noin syvällä ahdingossa olet niin kokeileppa jotain hassua sitten. Mene vaikka torille soittamaan haitaria tai jtn. Älä nyt noin vain lopeta, kun vielä kerta olet fyysisesti terve.
Helppohan minun on sanoa eikö totta? On minullakin ollut kaikennäköistä mutta itsäriä en tee. Jos tekisin nii sitä ennen tekisin kaikkea enemmän ja vähemmän hullua.
No ei voi mitää, mutta toivoisin ettet päätyisi tollaseen ratkasuun, aina riipasee kun lukee jotain tälläistä :(
btw toivottavasti et usko Jumalaan koska itsemurhan tekijät joutuvat raamatunmukaan helvettiin.
Toivottavasti tämä oli joku hölmö provo ja nyt joku räkänokka nauraa siellä takana hahahahhehehe
Saanko tiedustella miten itsemurhan teet, jos teet? Älä kummiskaan vielä tänä iltana sitä tee, vaan harkitseppa nyt rauhassa ja kuuntele muiden mielipiteitä (vaikka olet luultavasti jo harkinnut eikä psykoloogit varmaankaan osaa auttaa).
Kysy ihmeessä jos on jotain kysyttävää. Tämän enempää en nyt keksi.
Raamatun mukaan helvettiin joutuu jos ei usko Jeesukseen. Ja jos Raamattu on oikeassa niin sinne helvettiin joutuu vaikkei siihen uskoisikaan.
Miten panna elämänsä risaiseksi, kun depression vuoksi on hyvä jos jaksan edes teeveetä katsoa, puhumattakaan hulluttelusta jota ennen harrastin. Alkoholia en halua käyttää sillä kammoksun siitä aiheutuvaa pahaa oloa, krapula on vahvempi kun lääkkeitä sekaisin alkoholin kanssa.
Helvettiin joudun jokatapauksessa, sillä olen kieltänyt pyhän hengen ja rienannut sitä.
Pistitpä aika pahan. No on mulla vielä yks valtti hihassa :P
Huono mieliala johtuu siitä että aivot tuottaa sellasia aineita. Kokeileppa ottaa enemmän kuin 1 nappi naamaan. En tiedä yhtään tuleeko tuosta mitään terveydellisiä ongelmia, mutta kyllä sitä kai kannattaa kokeilla jos toisena vaihtoehtona on itsemurha. Masennuslääkkeitä vaan napaan nii maailma hymyilee. En sitten ota mitään vastuuta jos päätät kokeilla. Jos se toimii niin siitä seuraa ehkä sellainen ongelma että et voi elää ilman niitä. No ehkä on mukavampaa elää nappien kanssa mukavasti kuin olla kuolleena haudanpohjalla.
Valitettavasti elämästä ei selviä hengissä. Onko sillä tavallaan ees väliä millon päättää päivänsä? Ei niitä muistoja saa mukanaan hautaan. Yritä ny kummiskin vielä. Tuollane masennuslääkkeitten yliannostus tuskin johtaa kuolemaan tai huumausaineiden kaltaiseen tilaan, mutta on kai todennäköistä että sivuvaikutuksia ilmenee.
En kai enää keksi muuta. Minkäs teet jos masentaa noin paljon :(
Tietenkin mieliala johtuu aivoissa tapahtuvista asioista, koska kaikki mitä koemme/tunnemme lähtee sieltä. Mutta se on kuitenkin sen verran monimutkainen järjestelmä ettei ainakaan nykyaikaiset napit välttämättä vaikuta sinne ollenkaan miten pitäisi. Aina joku toinen juttu neutraloi sen vaikutuksen. Pitäisi ottaa sellaisia nappeja joka vaikuttaisi koko aivoihin ja että uppoaisi jonnekin omaan maailmaansa. Mielestäni parempi vaikutus olisi vaikka luodilla joka lävistäisi aivot.
En suosittele aloittajalle suurempaa lääkemäärää mitä lääkäri on määrännyt (parempi olisi kokonaan ilman lääkkeitä) koska ei siitä sen enempää apua olisi. Olen syönyt moninkertaista annostusta ja ainoa vaikutus oli, että nukuin 22 tuntia putkeen, ja hereillä loput 2 tuntia olin niin väsynyt kuin en olisi nukkunut lainkaan. Okei, siinä nukkuessa ei ainakaan tunne sitä paskaa niskassa mutta ei sellainen elämä pidemmän päälle sen parempaa ole. Siinä kunnossa ei tullut kaupassa paljoa käytyä enkä siis ollut kuin luuta ja nahkaa.
Mutta toisaalta en osaa neuvoa, koska en oikein ymmärrä mikä määritellään masennukseksi. Aloittaja on selvästi masentunut, kun muuten elämä tuntuu pyyhkivän mutta päänsisäinen juttu tekee elämästä helvettiä. Omalla kohdallani taas elämäni oli ulkopuolella helvettiä, joka tietysti vaikuttaa mielialaan oli terve tai ei. Mielestäni ne on eri asioita. En jaksa ajatella mitään tähän aikaan.. :>
"Mielestäni parempi vaikutus olisi vaikka luodilla joka lävistäisi aivot."
Mitä jos ampuu väärin tai sitten luoti ei tee kunnolla tehtäväänsä? Jokelan tapauksessakin kouluammuskelia ampui itseään päähän, mutta ei kuollut heti, vasta sairaalassa (mutta sillä oli pienikalibeerinen pistooli). Kyllä sitä varmaan verenhukkaan kuolee ainakin, mutta itse en ehkä luottaisi aseeseen liikaa.
Hyvä kun valaistit tuota masennuslääke juttua, niin en mene ainakaan ottamaan liikaa (paitsi jos haluan nukkua kokopäivän :P)
Toivottavasti aloittaja on vielä hengissä... tai ehkä on parempi tosiaan olla olematta jos jokainen päivä on kidutusta, ja mikä pakko on elää jos ei halua? Kai nyt 18-vuotiaana saa päättää elääkö vai ei? Ja eikös itsemurha ole laitonta?
"Mitä jos ampuu väärin tai sitten luoti ei tee kunnolla tehtäväänsä?"
Siksi sanoinkin, että luoti joka lävistäisi aivot. Päähän voi ampua luodin osumatta minnekään "tärkeään". Olen kuullut tapauksista jossa on ammuttu ohimon paikkeille sellaiseen kohtaan, että vain näköhermo on vahingoittunut. Tai sitten on ammuttu niin viistoon että luoti on vain raapaissut kalloa pinnasta. En tiedä mitä Jokelan tapauksessa on käynyt mutta luultavasti hän on hysteerisenä sutaissut minne sattuu. Ja se että kuolee vasta sairaalassa ei kerro sitä, että onko hän ollut tiedottomana haavoittumisestaan lähtien. Se on kuolemaa haluvalle lähes yks ja sama.
"Kai nyt 18-vuotiaana saa päättää elääkö vai ei?"
Niinpä. Jokaisella on oikeus elämään ja sitä kautta tietysti kuolemaan.
"Ja eikös itsemurha ole laitonta?"
Juu. Juuri sen takia kuoleman sattuessa selvitetään onko hän tehnyt itsemurhan, jotta tiedetään pistetäänkö arkkuun kalterit vai ei ja otetaanko jäljelle jäänestä omaisuudesta osa vahingonkorvausten/sakkojen maksuun. Itsemurhan suunnittelusta seuraa pahimmillaan kuolemanrangaistus niissä maissa missä se on käytössä ;)
itsemurha laitonta. mikä rangaistus siitä seuraa?
Mitä jos kuoleman jälkeen tulee jotain vielä pahempaa? Ei kuule kannata tappaa itteensä missään olosuhteissa. Kyllä ne asiat vielä järjestyy.
Kuulostaa aika tutulta nuo sun kertomasi tuntemukset...
Yläasteella tulin niin ujoksi etten voinut missään liikkua enkä uskaltanut enkä voinut edes kävellä missään. Kaupunkiin jos olin menossa bussilla niin sydän hakkasi niin että persuuksissa tuntui. Noo.. Yläaste meni, lukio meni, en saanut pahemmin uusia kavereita... Olin niin... lukossa.
Kaikki johtui käsittääkseni muutamasta tilanteesta joihin olin joutunut 6-luokan aikana ja jotka itse tulkitsin väärin.. Eka oli pahoinpitely ja alistaminen koulumatkalla, toinen oli että tyttö johon olin ihastunut torjui minut ja kaikki sai tietää (lol, teiniangstia ;P), kolmas oli että kevätjuhlassa mokasin soittoesityksessä tiputtamalla soittimen enkä sen jälkeen voinut jatkaa soittamista ja monisatapäinen yleisö vahtasi; eturivissä oli paljon vihaisia naamoja. Itkin kotimatkalla. Siitä on yli 10 vuotta.
Sinä kesänä en varmaan käynyt paljon ulkona. Vanhemmat ei ikinä älynneet mistään mitään. Isäkin on alkoholisti.
No! Asun vielä kotona... Opiskelen. En ryyppää. Tai ehkä pari kertaa vuodessa. Ei tuu käytyä baareissa eli en tapaa tyttöjä ollenkaan :( Yksin en viitsi lähteä. Ne muutamat kaverit mitä on on joteki niin idiootteja etten niitten kanssa halua käydä missään ja kuunnella niitten älämölöä. Ei kiinnosta niitten jutut. Elikkä olot on joka ikinen päivä melkoisen huono. (Lue: vitutus on valtava!) Kuitenkaan en itteäni tappais ikinä koska elämä ja maailma on täynnä mysteerejä. .. Lue Carlos Castanedan "Matka Ixtlaniin" kirja. Löytyy varmasti kirjastostasi.
Vaikutat ihan fiksulta kaverilta. Älä missään nimessä lopeta kaikkea. Voin tunnustaa, että oon ajatellu monesti samaa asiaa, mutta en vaan tee sitä, koska en voi... Jokaisen elämällä on joku tarkoitus, sulla on paljon vielä elämää ja koettavaa edessä, tytöistä suurin osa varmasti ymmärtää kun selität miks et pysty tuleen treffeille. Saisko paniikkihäiriötä mitenkään paremmin hallintaan lääkkeillä ym, jutella lääkärin kanssa. Sä selviät kyllä ja asiat järjestyy, pidä se mielessä. Yhellä kaverilla on ollut(en tiedä onko enää) paniikkihäiriö, mutta siitä voi käsittääkseni toipua.. Yritä ottaa rennosti ja mieti, mitä kaikkea elämässä voi tehdä, mitä haaveita sulla on. Kaikkee hyvää
mun isä on tehnyt itsemurhan ja olen päässyt sen yli.se on omaisille kauhee paikka,kun joku läheinen tekee itsemurhan.siinä on paljon syyllisyyden tunteita ja tirtysti surua.paljon jäi hänelle sanomatta ja syytän vieläkin itseäni siitä että en huomannut kuinka masentunut hän oikeasti oli.
anteeksi kun puhun nyt omista asioistani vain,mutta yritän kertoa että olet tärkeä,siinä missä muutkin.
älä' missään nimessä tee itsemurhaa!kaikkeen on ratkaisu.myös sinun ongelmiisi.toivotan sinulle voimia ja jaksamista.elä päivä kerrallaan niin joku päivä vielä huomaat,että aurinko valaisee elämäsi ja elät ihanaa elämää.täällä maan päällä.
Sinä olet ihminen, hieno ihminen, joka pystyy voittamaan elämänsä haasteet ja kyllä oppii elämään onnellista ja hyvää elämää.
Tiedän että paniikkikohtaukset voivat tuoda haasteita elämään mutta elämä on tehty elettäväksi vaikka minkälaisine vaivoineen.
On ihmisiä. jotka ovat tulleet Maaimaan vaikka minkälaisine fyysisin rajoituksinen mutta ovat onnistuneet saamaan aikaiseksi perheen ja elämään hyvän elämän.
Minulla on tuttuja, joilla on ollut paniikkikohtauksia ja ovat pelänneet mitä niitä seuraa mutta ovat kuitenkin aina huomanneet että ihmiset välittävät ja rakastavat heitä vaikka heillä olisi mitä ongelmia.
Ole kiltti äläkä tee itsemurhaa.
Sei ei ratkaise ongelmisiasi.
Ole kiltti ja vastaa tähän viestiin etä tiedän sinun olevan elossa.
Ole kiltti äläkä vieraannu vaikka toivotankin Jumalan siunausta.
Jumalan siunausta
Vedin vaan vintin pimeeks lääkkeillä, ajattelin ett heräillessä arvioitava uusiks. Sit herättyäni aattelin ett otan tavoitteekseni olla hengissä, ei kukaan tässä tilassa enempää edes vaadi.
Kato youtubesta MANOWARin live videoita..! Ei voi olla paha mieli ku niitä kattoo ;)
OH YEAH!
Jos oot tapaamassa jotain tyttöä.. sun pitää kertoo sulle että sulla on tällainen ongelma.. se laukeaa silloin kun joudut epänormaaliin jännittävään tilanteesen.. :) silloin sinua on helpompi ymmärtää kun tietää mistä on kyse.. enkä usko, että ketään haittaa saamasi kohtaukset. Jos haittaa, niin henkilö on pinnallinen ja kusipäinen. Kun ajan myötä totut näihin tilanteisiin paniikkihäiriökohtausten riski pienenee.