Olen suunnitellut tulevaan huvilaan puulämmitystä. Nuo kaikki VETO-, ym. alapalokattilat kiinnostavat, mutta ongelma on sähköttömyys. Aurinkopaneeleilla saan kyllä valot ja muut sähköt riittämään, mutta paljonko nuo kiertovesipumput vievät sähköä, jotta saisi veden kiertämään talossa? Ja kuinka iso varaajasäiliö riittäisi pitämään mökin n. 5 pvää viikosta plussan puolella kovimmillakin pakkasilla, ennenkuin pääsen taas lämmittämään? Hätävarana ajattelin muutamaan huoneeseen GSM/ajastin-käynnisteistä Safire/Wallas-kaminaa, jolloin jos putoaa lämpötila rajusti, saa pö-kaminat pidettyä helposti sen talon sulana. Ei siis tarvitse olla koko työviikkoa 22 asteisena, koska ei siellä kukaan ole, kunhan ei putket jäädy. Aggregaatilla saa kyllä lisäsähköä kuormakäynnisteisenä, mutta ei sitäkään viitsisi koko työviikkoa pörisyttää. Eli ongelma on keskitalvi, joka täällä etelä-suomessa ei ole mikään hirmuinen, ainakaan montaa viikkoa peräjälkeen.
Huvila/OKT puulämmityksellä
suunnittelua
161370
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Laita kellari ja sinne lämmityslaitteet.Lattialämmitys tai patterit ja vapaakierrolla toimiviksi.Joku voi sanoa ettei toimi mutta minulla kyllä toimii kun vain oikein rakentaa.Eikä tarvitse kiertovesipumppua.Sähköt voit laittaa aurinkopaneleilla ja lisäksi jos ottaa tuuligeneraattorin niin sähköä riittää melkein kuin normitaloudessa.Kun vain jättää pois plasma tv:n ym suursyöpöt.Itselläni on pellettilämmitys ja lattialämmityksenä.Aurinkopanelit tuottaa sähkön.Ja kaksi tuuligeneraattoria myös.Puoli vuotta tulee niin paljon että voisi myydä mutta kukaan ei osta.
Kiertovesipumppu vie tehoa ehkä noi 30W, joten aurinkopaneelista sen tehon saattaa ottaa, kunhan järjestelmässä on akku varmistuksena. Latauspumppu, kun siis varaajaan ajat latausta pannusta, ottaa ehkä 60-80 W:a.
5 päivää kovalla pakksella varaajan varassa saattaa olla haasteellisempi. Jos oletetaan, että sinulla vaikkapa on 4000 litran varaaja ja sen lämpötila laskee 90:stä 40 asteeseen, saat ulos silloin 232,5 kWh:a. Jos sitä puretaan vaikkapa 5 vrk eli 120 tuntia, saadaan ottaa tehoa noin 1,9 kW:a. Eli tuolla 1,9 kW:n teholla pitäisi jonkinlainen lämpö pitää huvilassasi.
Jos huvilasi on todella hyvin eristetty, niin mielestäni kovalla pakkasella joku 3 vrk saattaa vielä mennä, mutta 5 saattaa olla liikaa.
Tulee kyllä mieleen isot aurinkopaneelit katolle avitaman puujärjestelmää. Maksaavat kyllä 4000-5000 euroa, mutta sitten ei tarvitse huhtikuusta lokakuulle lainkaan pelata puiden kanssa.Jäähdytysnestettä kannttaa myös kait pistää veden sekaan jonkin verran, jotta neste kestää muutaman asteen pakkasen, siis kaiken varalta.
30W tarkoittaa 60Ah vuorokaudessa ja talvella akkukapasiteetin pitäisi olla vähintään poissaoloajalle riittävä (5x60=300Ah), koska sydän talvella koko viikon aurinkopanelien saanto voi olla likimain nolla. eihän tuo 300Ah ole vielä mikään mahdoton vaatimus, mutta mitä sitten, kun mökille ei pääse kahteen viikkoon tai kolmeen viikkoon?
Aggregaatin saa kyllä käynnistymään, jos akuista alkaa potku loppua, siinä ei varmaan tule ongelmaa ja muutenkin suunnitelmissa on laittaa 4-6 akkua, jolloin kapasiteetiksi tulee 480-720Ah, vaikkei niistä koko kapasiteettia pystykään hyödyntämään. Pitäisi riittää kyllä.
Mielessä on kyllä käynyt aurinkokeräimien asennus avittamaan tuota systeemiä. Tarkoituksena ei ole siis pitää talossa koko viikkoa 22 astetta, vaan se saa jäähtyäkin, kunhan ei mene pakkasen puolelle. Mites nuo aurinkokeräimet, jostain täältä suomi24:lta lueskelin, että jollain tuli lämpöä jo helmikuussa sisään keräimistä, silloinhan tietysti aurinko alkaa jo lämmittämään, pitäneekö kuitenkaan paikkaansa?
Nyt tarvitsisit ei standardisuunnittelijan niin saisit toimivan järjestelmän.Riippuu mökin koosta mutta minä laittaisin 2000 litran ja säätösysteemin jolla poissaollessa lämpöä pudotettaisiin.Jos vielä lisää laitteen jolla kännykällä voi ohjata lämmöt ylöskin niin mukavuus on taattu.Hälytysjärjestelmän voi lisätä ilman kustannuksia
Minä en kyllä laittaisi mökille jäätysvaarassa olevaan järjestelmää. Mitä sitten kun et jostain syystä pääsekkään huvilalle?
Järjestelmän tulee ehdottomati olla jäätymisen kestävä, jos huvilassa ei edes ole sähköä. Synkimpään talviaikaan ei kiertovettäkään pidetä toiminnassa pelkillä aurinkopaneleilla ja akuilla. Jos meinaisit pitää huvilan lämpöisenä, niin viikon ylläpitolämpöönkkin pitäisi olla melkoinen varjaaja, vaikka huvila olisi hyvinkin eristetty.
Laita mielummin systeemi, joka kestää kylmetä. Ja vaikka se polttoöljykamina ylläpitolämmitykseen, jos se on tarpeen.
Joo, hätävarana saan kyllä läheisen maatalon isännän käymään siellä vaikka keskellä viikkoa tuikkaamaan tulet kattilaan, jos tiukka paikka tulee, maksua vastaan tietysti. Mietityttää tuo vapaakiertosysteemi, riittääkö vapaakierto, jos on kaksikerroksinen talo? Miten se vapaakierto rakennetaan, jotta toimisi. Googlettamalla en äkkiseltään löytänyt vapaakierrosta selvitystä. Vesikiertolämmitys antaa vain niin paljon tasaisemman lämmön, kuin yksi iso lämmitin keskellä olohuonetta/tupaa ja pieniä lämmittimiä siroteltuna joka huoneeseen. Ja tosiaan noi gsm-ohjatut lämmittimet olis kanssa hätävarana, niistäkin lähtee useampi kw/lämmitin, joten riitävät kyllä isohkoonkin huvilaan. Ja lämmitysputkistoihin voisi kyllä laittaa glykoliakin, vai estääkö sen joku, toimiihan se autoissakin, glykoli? Sähkön riittävyys on sikäli talvisaikaan ongelma, kun ei sitä aurinkoa riitä paneeleille. Tietysti voi laittaa riittävästi akkuja, joita voin sitten paikalla ollessani latailla aggregaatilla, tai tuo aggregaatin kuormakäynnistys, kun akuista alkaa virta loppumaan. Akkuja joka tapauksessa tulisi 4-6 kpl, jotta varmasti riittää suht. normaalikäyttöön. nyt tämän hetkisessä mökissäni on kolme akkua á 120 Ah ja aggregaatti ja paneeli 130W, joilla on hyvin pärjätty, ei tosin ole muuta jatkuvaa kulutusta, kuin vesipumppu, joka sekään ei käy aina, kun ei ole suihkua, vain kylmä vesi kaivosta saunalle ja keittiöön. (Ei tietysti näin talvisaikaan, koska saattaisi jäätyä)
sen verran, kun minä tiedän, eli, kun varsinainen lämmityslaite sijaitsee lattian alla vaikka kellaritilassa nousee lämmin vesi automaattisesti ylös ja jäähtynyt vesi painuu alas lämmittimeen ja homma jatkuu automaattisesti, mutta jos haluaa lisää lämpöä putkistoon, niin sitten pummppu päälle ja vesi kiertää joutuisammin. Mielestäni glykooli käy aivan hyvin jäätymisen estoksi.
Siihen tuo kierto perustuu, että nesteen ominaispaino suurenee, kun sen lämpötila laskee. Homma pelaa siis parhaiten talossa, jossa useampia kerroksia, parasta ehkä, että kellarikerroksessa on pannuhuone ja sitten maan päällä vielä kaksi kerrosta. Jos vapaakiertoa aikoo hyödyntää, kannttaa pistää läpimitaltaan suuremmat putket patterijärjestelmään.
Itselläni on tuollainen korkea talo ja jos tulee sähkökatko ja kiertovesipumppu pysähtyy, niin kyllä kierto pelaa eli eivät patterit jäähdy.
Normaalia pakkasnestettä voi myös käyttää keskuslämmitysjärjestelmässä. Sitä kylläkin kuluu melkoisesti, jos on usean kuution varaaja. Ehkä jollain 10-15% määrällä pärjää, ei noita huippupakkasia kovin usein nykyään ole.
En ole mikään LVI suunnittelija, mutta minulla on se käsitys että tavalliset patteritkaan ei toimi vapaakierrossa, koska kavanvien täytyy olla todella väljät. Nyrkkisääntönä voisi sanoa että, jos pumppukierrossa riittää peukalon paksuinen putki, niin vapaakirtoo tarvitaan ranteen vahvuista. Joku hyvä LVI suunnittelija osaa varmaan määritellä laitteet tarkemmin.
Onko kyseisellä huvilalla poissuljettua hankkia sähköliittymää? Se ratkaisisi ongelman helposti.
Glykoli kuulma lisää putkien vuotoherkkyyttä, mutta se ei varmaan ole ylitse pääsemätön ongelma. Viikoksi riittävän varaajan pitäisi olla hervottoman suuri. Ehtiikös sitä edes lataamaan viikonlopussa? Tai ehtiikö halon kannon ohella tekemään mitään muuta?
Minä en kyllä lähtisi rakentamaan systeemiä joka vaatii vikkottaista huoltoa, sehän olisi hirveä riesä pidemmällä tähtäimellä ja naapuri voi kyllästyä hoitamaan sitä kun itse on estynyt.
Tuollainen vapaakiertosysteemi olisi hyvä juurikin suunnitelmassani, sillä se ei tarvitsisi sähköä lainkaan, tai mahdollisimman vähän. Toisaalta kierto ei varmaan pelaa ilman pumppua, jos varaajasta pelkästään kierrättäisi, ettei olisi tulta pannussa, vai kuinka? Jos ajattelisin 3m3:n varaajaa, se ehkä juuri ja juuri riittäisi tuon työviikon, varsinkin, jos saisi naapurin käymään keskiviikkoisin heittämään pesän täyteen, itsehän laittaisin pesän täyteen ma-aamuna töihin lähtiessäni, jolloin se riittäisi melkein iltaan asti. Saakos noihin alapalokattiloihin suurempaa klapikaukaloa, kuin nuo vakiot, sisäänintegroidut? (135 l näytti jonkun valmistajan tiedoissa olevan vakiosäiliö?) Jos siihen laittaisi päälle jonkin lisäkaukalon? Ei kai kuitenkaan vapaakiertoisessa systeemissä nyt sentään ranteenpaksuista putkea tarvitse olla?
http://koti.phnet.fi/veijonet/keskustelu/7278.html
Tuolla puhutaan kahden tuuman putkesta kattilan kanssa. Varaajassa lämpötilaero pienenee ja kierot heikkenee -> paksumpi putki.
Mitenkäs säädöt toimii? Vapaasti miten lystää?
Isäni rakensi 60-luvun alussa omakotitalon jonka kellarissa oli keskuslämmityskattila ja varaaja. Lämmitys toimi vapaakierrolla ja ainakin pattereihin tulevat putket oli vain noin pari senttiä paksuja.Kattila on Högforssin valurautakattila ja se on käytössä edelleen. Ainoa miinuspuoli oli liian pieni varaaja ja kattilan huono hyötysuhde. Kovalla pakkasella piti lämmittää kaksi kertaa vuorokaudessa kun poltettiin leppää ym huonoa polttopuuta.
Riittävän isolla varaajalla varustettu nykyaikainen kattila varmasti pitää peruslämmön hyvin eristetyssä talossa. Jos varaaja on kellarissa toimii lämmitys vapaakierrolla myös varaajasta. Varaaja pitää olla hyvin eristetty jos se ei ole lämmitettävässä tilassa.
Olen miettinyt tuon homman niin, että vapaakiertoinen lämmitys alapalokattilalla, avustettuna kiertovesipumpulla (ainakin syöttöpumppu varaajaan?) Varaaja 3-4 m3, aurinkokerääjät, jolloin ei tarvitse lämmittää maalis-lokakuussa niin paljoa. Aurinkopaneelit, 2-4 kpl sähköntuottoon, 6 akkua, aggregaatti kuormakäynnistyksellä ja akkujen haistelijalla. Aggregaatti sijoitetaan erilliseen rakennukseen talosta hiukan erilleen, jolloin ei äänihaittoja merkittävästi.
Tietysti ikkunat täytyy olla mahdollisimman tiiviitä, yläpohjassa ja koko talossa kunnollinen eristys, painovoimainen ilmastointi, jotta saa puhtaan huoneilman, eikä vie sähköä. Kellaritilan eristys mietityttää sikäli, että tontti sijaitsee itä-Uudellamaalla, eikös siellä ole maaperässä tuota radonia? Mites sen kanssa käy? Kaivohomma on vielä auki, voiko porakaivon laittaa talon alle, ulostulo kellariin, jolloin vesiputket eivät jäätyisi niin herkästi? Vessa olisi kompostoiva, joka voidaan sijoittaa yhteen kellarin huoneista ja pari vessakomeroa samaan linjaan yläkerroksiin, jolloin jätökset putoaisivat alas kellariin. Muut jätevedet suodattimien kautta vaikka pihalle.
Siis tässä talossa on ideana se, että tällä hetkellä sähkönveto tulee niin kalliiksi ja epävarmaksi, vrt. sähkökatkot ympäri maata, joten se ei ole vaihtoehto. Toisaalta minua viehättää riippumattomuus energianhinnan vaihtelusta, tiedä sitten, tuleeko pitkällä tähtäimellä ainakaan mainittavaa säästöä, kun paneelit ja kaikki maksaa aika lailla, mutta itsellä pysyy ruuvari jonkin verran kädessä, että asennuksissa säästää. Talosta/huvilasta on tarkoitus tulla ns. eläkepaikka, jolloin jatkuvampi asuminenkin täytyy ottaa huomioon suunniteltaessa.
Kyllä minä selvittäisin sen sähköliittymän hinnan ihan ensimmäisenä. Vaikka sähkökatkoja on olemassa niin sähkön syttövarmuus on yli 99.9% ja yli 99% sähkökatkoista on alle kahden tunnin mittaisia. Valtakunnan verkosta syötettynä järjestelmä on kokonaisuudessaan kuitenkin varmasti varmempi kuin suunnittelemasi akkusysteemi. Voithan silti lämmittää mökkisi puilla ja sähkö olisi vain pyörittämässä pumppua ja varmistamassa lämpötilan alarajan, myös silloin kun sinä olet ollut auto-onnettomuudessa ja naapurin einäsi ohitusleikkauksessa.