Tiesin - aavistin
elin - syvästi.
Sanoitta -
sanojen onkaloita -
noita joita.
Mustin kylmin käsin
rikkoa vain tahtoi.
Kaiken kauniin.
Pusertaa.
myrsky lähestyy -
on kohta päällä.
Levottomuuden tuulet -
nostaa pään.
Putoaa särkyy.
Aarre -
jota sydämelläni kannoin.
Maassa rähmällään,
itken - kerään siruja.
Särkyä.
Sen pitiki -
jaettavakas - annettu.
elin - syvästi.
Sanoitta -
sanojen onkaloita -
noita joita.
Mustin kylmin käsin
rikkoa vain tahtoi.
Kaiken kauniin.
Pusertaa.
myrsky lähestyy -
on kohta päällä.
Levottomuuden tuulet -
nostaa pään.
Putoaa särkyy.
Aarre -
jota sydämelläni kannoin.
Maassa rähmällään,
itken - kerään siruja.
Särkyä.
Sen pitiki -
jaettavakas - annettu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
...olet tuvassasi kirjoittanut jotain kaunista, koskettavaa. Levottomuuden tuulet nostaa pään minussakin tätä lukiessa. Aarretta kuitenkin vielä kannan mukana paikasta toiseen...:)
Tässähän minä ja ajatuksias luen.
On meissä tarpeellista särkyminen.
Jaettavaks se mitä itsekkäästi suljettuna kannamme.
Nyt kuin kaukaa katson - ymmärrän.
Aarretta kanamme rikkautta meissä.
Sinulle yön hiljasin siivin toivotan hyvää yötä ja kiitos lämmittävistä sanoistas..Liisa
*Muru puhaltaa pilven pois*..'puuuuhhhh'
Elämänvoima korjaa ja myrskyn jälkeen kaikki on uutta ja puhdasta..
Lempeää ja ennen kaikkea ehyttä sunnuntaita, Liisa !
Hiljaisin miettein, tyyneys läsnä.
Jaettavaks rakkauski annettu.
Yönsyli jo oottaa Sinulle ajatuksistas kiitän.
Lämpimät ajatukset töllistä..Liisa