http://www.evira.fi/portal/fi/kasvintuotanto_ja_rehut/vilja/viljasadon_laatu/viljasadon_laatu_2007/
Johtuisikohan tuo Suomen alhainen hinta, verrattuna maailmanmarkkinahintaan, heikosta laadusta? Jos keskimäärin alle 50 % sadosta täyttää leipäviljan tai mallasohran laatuvaatimukset, niin miksi viljasta pitäisi maksaa kunnon tavaran hinta? 24 karaatin kultakin on kalliimpaa kuin 14 karaatin...
Johtuisikohan tuo Suomen alhainen hinta, verrattuna maailmanmarkkinahintaan, heikosta laadusta? Jos keskimäärin alle 50 % sadosta täyttää leipäviljan tai mallasohran laatuvaatimukset, niin miksi viljasta pitäisi maksaa kunnon tavaran hinta? 24 karaatin kultakin on kalliimpaa kuin 14 karaatin...
Vastaukset 55
Vanhimmat
se täällä paljastaa pöljyytensä. Siellä maailmallakaan ei kaikki vilja ole leipävilja tasoista, mutta siitä huolimatta siitä laatuviljasta maksetaan kovempaa hintaa. Minkäs takia täällä meillä pitää viljakauppa hoitaa eri tavalla, kuuluuko sosialidunarointiin tämmönen käyttäytyminen.
että rehuviljasta pitäisi maksaa leipäviljan
hintaa? Leipäviljan laatuvaatimukset täyttävästä
viljasta tietenkin maksetaan sille kuuluvaa
hintaa, mallasohrassa on omat laatuvaatimuksensa,
samoin rehuviljalla mutta kaikkien hinnat on
Suomessa maailmanmarkkinahintojen alapuolella.
maailmanmarkkinoiden alapuolella se jyvien hinta kun suomessa euroopan kolmanneksi huonoin ostovoima Kreikan ja Portugalin jälkeen.
mutta miksi maailmanmarkkinahintaa pitäisi
verrata Suomen ostovoimaan. On sekin outo peruste,
suoraan syvältä jostakin. Yksikään kuluttaja ei
yleensäkään osta viljaa, ei edes leipäviljaa,
vaan korkeintaan jauhoja tai valmista leipää ja
silloin on hinta pompsahtanut jo pilviin.
Sämpylöiden kilohinta parhaimmillaan 9 euroa
kilohinnaltaan 20:nen centin jauhoista joita
leipoo 16% keskimäärin EU-maita korkeammalla
palkalla oleva suomalainen leipuri ja kaiken
lisäksi neljännes taitaa päätyä kaatopaikalle
kun on pari päivää vanhaa eikä kelpaa krantulle
kuluttajalle. Mainitsemaasi typerään perusteluun
verraten pitäisi kaikkien kulutushyödykkeiden
olla Euroopassa kolmanneksi halvimpia eikä
kallimmasta päästä niinkuin nyt on tilanne.
Ainoa mikä Suomessa joustaa on kotimainen
raaka-aineen hinta.Sitä ei SAK-mafia puolusta.
turha kyllä aina mollata sitä SAK:n mafiaa ja korkeita palkkoja kun se ei pidä paikkaansa, kyllä minä tiedän alkutuottajien ahdingon, mutta te ette saa jyvistä yhtään senttiä enempää vaikka leipurit leipoisi ilmaiseksi Fazerilla,,,,,kyllä sinä sen tiedät ihan hyvin,,,,kyllä suomessa ruuan korkea hinta johtuu ihan puhtaasti kaupan suuresta katteesta ja tehottomasta toiminnasta, esim, kun keskusliikkeet poistaisivat ne polukkakortit niin ruuan hintaa voitaisiin välittömästi laskea 10 prosenttia, toinen kiskuri on teollisuus, jolle ei tunnu riittävän mikään.
Jokapaikassahan se on maailmassa että raaka-aineen hinnat liikkuu ylös ja alas, joskus hyvin nopeastikin, se täytyy vain hyväksyä tässä EU-ajassa,,,,kepulaisethan ne kävi neuvottelemassa silloin aikoinaan ne hyvät EU-jäsenehdot.
Otetaas tämmönen esimerkki. (jos joitain suurempia virheitä ni saa korjata)
Vehnä Suomessa kaupalle toimitettuna 200 euroa tonni ja euroopassa 250 euroa tonni. Jos Suomesta vietäisiin kyseisellä hinnalla vilja esimerkin eurooppalaiselle ostajalle 200 e/t plus rahti 50e/tonni, ei siinä olisi mitään järkeä. Ja enempää se eurooppalainen ostaja ei tietenkään maksaisi kun kerran omaakin saa samalla hinnalla.
Ja sitten se mielenkiintoisin kohta.
Jos Suomalaisille kauppiaille ei myytäisikään viljaa kotomaasta 200 euroa tonni, vaan kauppa joutuisi ostamaan viljansa euroopasta hintaan 250e/tonni plus 50e/tonni rahtia, eli 300 EUROA tonni yhteensä, niin miten arvon punikit misit ynnä kjöhit ja muut sosialistidunarit selostaa tämän 200 euroa tonni samasta tavarasta meille viljelijöille?
Jään odottamaan vastausta, vaan saavatko kyseiset ruikkarit mitään selkojärkistä aikaiseksi?
Areena on vapaa.
Valitettavasti markkinat toimii täällä tuolla tavoin... Hyvä kirjoitus.
Niin kauan kuin Suomessa on ylituotantoa, joka joudutaan myymään maailmanmarkkinoille, niin tuottajan saama hinta on juuri tuo maailmanmarkkinahinta miinus rahtikulut.
Ette te nyt niin tyhmiä voi olla että kuvittelette viljanviejän maksavan teille vehnästä 250 euroa per tonni ja sitten maksavan rahtikulut omasta pussista ja myyvän viljan 250 euroa per tonni.
Laskekaa tuotantoa vastaamaan esimerkiksi 80 prosenttia kotimaisesta tarpeesta, niin huomaatte teollisuuden tarjoavan teille maailmanmarkkinahinnan PLUS rahtikulut.
Noin puolet leipäviljasta tuodaan koska viljelijät eivät viljele sitä huonon hinnan takia.
Kun teollisuus ostaa puolet viljasta suomesta 200 eurolla ja puolet keski-euroopasta 250 plus rahti 50, saadaan keskihinnaksi tehtaalla 250.
Toisaalta, lisääntyisikö viljely, jos teollisuus maksaisikin suomessakin sen 250?
Ajatusmallisi voisi toimiakin, mutta miten pieneksi kotimainen tuotanto pitäisi laskea, että se vaikuttaisi?
Oman osuuteni näihin talkoisiin olen tehnyt, eli siirtynyt tuottamaan energiaa, jota ei myydä fazerille.
Suomeen nettotuodaan ainoastaan ruista. Kauraa, ohraa ja vehnää viedään enemmän kuin tuodaan.
Leipäviljaa pitää tuoda koska suomalainen viljelijä ei osaa, pysty tai halua tuottaa leipäviljaksi kelpaavaa tuotetta.
Jotku vaa viel elää kultasel kuuskyt ja seitketluvulla noine ylituotantoinee. Maitooki tuotetaa nykysi suomes yhtä vähä ku 1940 luvulla.
Ja silti hinnat laahaa peräs muihi maihi verrattuna.
No, saas nährä saavatko S- ja K-ryhmän hinnottelukartellitutkimuksel mitää muutosta aikaseks.
Nämä äijät ovat saaneet viljanviljelijän hyväksi aikaan
enemmän kuin MTK kymmenessä vuodessa.
Hattua nostan.
Talouselämä lehden näkemys asiasta:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1233271
Yrityksen kotisivu:
http://www.sgc.fi/fi_index.php
lankesi asiattomaan ihmisten punikiksi ja sosialistidunareiksi haukkumaan, kuvastaa että on sopimaton keskustelemaan mistään asioista kun täytyy heti ruveta pilkkaamaan ihmisiä, vaan sehän on viljelijöiden tapa täällä palstoilla.
http://www.etl.fi/tilastot/pdf/vienti/hpvienti2006.pdf
Eipä tuo maitotuotteiden vienti ihan pientä ole, eikä sianlihankaan.
Voita viedään 7 kiloa vuodessa per suomalainen, juustoa 8 kiloa, sianlihaa 9 kiloa. Nämä vaan esimerkkeinä, viedään sitä kaikkea muutakin maataloustuotetta.
turpaanne paukuttaa, oli jotenkin vittuilun makua tuossa aloituksessa. Tunariukot saa kyllä ölistä täällä kuin mulli karsinassa. Vähänkin jos heittää vastaan jotain, niin sitten ollaan itkemässä, että viljelijät vittuilee.
Viimeinen tilastovuotesi on 2006!
on sulle 80 pinnaa riskitöntä suojatyötä, ala tekemään suomea vauraammaksi ja lopeta pummaaminen olet kuin somali
Maitotuotteille ei makseta yhtään minkäänlaisia vientitukia!!!
.. tuotettu vientituote on ilman muuta vientituettua! Vasta sitten kun myös tuotteen alkutuotanto pyörii ilman verovaroista kustannettavia tukia niin voidaan puhua tuettomasta viennistä. Sellainen vienti voisi olla jopa kannattavaa ja nettoveroja tuottavaa, onnistuukohan joskus Suomesta käsin?
Suomessa tuotetaan maitotuotteita samoilla säännöillä kuin muuallakim unionissa. Tukien poistaminen ei ole viljelijöiden, vaan päättäjien asia!
Kohti tuetonta maataloutta ollaan kuitenkin menossa ja samalla kohti korkeampia hintoja. Esimerkiksi vehnässä nuo korkeammat maailmanmarkkinahinnat toteutuvina mahdollistaisivat tuettoman viljelyn.
Ps. Uudessa Seelannissa maidon hinta on tuplaantunut kuluneena vuonna!
http://www.mmm.fi/attachments/5fZYwOieB/5opdv4BoZ/Files/CurrentFile/461-2007.pdf
Hyvä havainto, ruista tarkoitin.
Mutta voidaankin kysyä, mikä vaikutus rukiin huonolla hinnalla on koko viljasektorille?
Jos rukiista maksettaisiin niin että viljely lisääntyisi, se aiheuttaisi muiden viljojen tuotannon merkittävän vähentymisen kaksivuotisena kasvina.
Esim.: Kesanto ruis 4000kg = 4000kg.
Vaihtoehtoisesti kevätvehnä 5000kg kevätvehnä 5000kg = 10 000kg
Osaamisesta tai haluista viljely ei ole kiinni, vaan euroista, rehuviljan ja leipäviljan hintaero ei motivoi panostamaan tuotantoon.
Kerroppas minkä verran valtion budjetissa on varattu kuluvalle vuodelle rahaa maatalouden ylituotannon vientiin?
Ruishan kylvetään syksyllä, oras talvehtii jos talvehtii ja puinti on heinä- elokuun vaihteessa. Eihän se ole silloin kaksivuotinen kasvi, eikä vaadi kesantoa pohjalle, ainakaan Etelä-Suomessa.
Tavallaan kaikki viedyt maataloustuotteet ja elintervikkeet ovat "vientituettuja".
Suomalainen kuluttaa esimerkiksi juustoa alle 20 kiloa vuodessa per henki ja vienti on 9 kiloa per henki. Lisäksi maitotuotteiden vientituki on luokkaa 10 prosenttia. Melko kallista touhua veronmaksajille...
Vientitukien poistaminen laskisi PTT:n mukaan esimerkiksi voin kuluttajahintaa Suomessa 14 %.
Maataloustuotteiden viennin arvo Suomesta vuonna 2006 oli muuten 92 miljoonaa euroa, eli kustannuksiinsa nähden ei juurikaan mitään.
Ja taas luetellaan maito, voi ja sikavuoria.
Mutta minne unohtuikaan kultavuoret, siis broilerivuoret? Broilerinlihaa viedään venäjälle yhä enenevissä määrin. Tästä seuraa maakunnissa toteutettavia useita broiskuhallien laajennuksia. Näihin laajennuksiin maksetaan yhteiskunnan toimesta 45 pros investointituet, jolloin takaisinmaksuajat jäävät alle kahteen vuoteen. Ja nämä investoinnit sallitaan vain vanhoille tuottajille, uusia ei broilermonopoliin päästetä. Lisäksi broilertuotantoa tuetaan vielä yhteiskunnan osalta varsin ruhtinaallisesti, vaikka tuotanto kannattaisi ilman tukiakin.
Näin suomalainen veronmaksaja huolehtii etä naapurimaan Vasilila ja Tatjanalla on halpaa broilerinpaistia nenänsä alla.
Artisti ei maksa, vaan suomalainen veronmaksaja.
Jos nyt kiihkossasi avaisit silmäsi
ja edes yrittäisit ottaa selvää missä
mennään. Kun tähän maahan tuodaan
eu-n alueelta elintarvikkeita ne kaikki
on tuettuja ja juuri siitä samasta
Brysselin kassasta(josta osan mafioosot
varastaa).Teikäläisten pään on sekoittanut
virallisen suomen propakanda "eu-tuesta"
ei sitä ole maatalouteen eikä mihinkään
muuhunkaan.Miten ihmeessä nettomaksaja
Suomella jotain eu-tukea vioisikaan olla?
Teikäläisillä "heränneillä" on visio,kun
maataloustuotanto loppuisi suomesta niin
sitten ei tarvitse maitoa vijljaa lihaa jne
"tukea". Aina tuetaan ja tulevaisuudessa
vielä enemmän näin lasketaan elintarvikkeiden
hintoja ja lyhennetään leipäjonoja.
lehtiä tai nettiä, viimevuoden eli 2007 elintarvikevienti oli 1,1 miljardia ja tuonti 2,2, marraskuun alkuun mennessä.
Maitotuotteita menis vaikka kuinka paljon suomessa ei vaan ole enää mitä myydä, hyvä kun riittää kohta omaan kulutukseen.
Valio on joutunut perumaan suuria juuston vientikauppoja raaka-aineen puutteen vuoksi. Elintarvikkeiden vienti olisi nykyään erittäin kannattavaa, jos olisi mitä viedä.
Maataloustuotteiden vienti 2006 oli 92 miljoonaa euroa, elintarvikkeet ovat eri asia. Niissä on jalostusarvoa, toisin kuin maataloustuotteissa.
Kaikki viedyt tuotteet tulevat hyvin kalliiksi suomalaisille veronmaksajille, johtuen kansallisista tuista.
Pitääkö meidän veronmaksajien maksaa kansallisia maataloustukia myös tuoduista tuotteista? Ei kai nyt sentään.
Siis tulisiko mielestäsi yhteiskunnalle kalliimmaksi, jos vietäisiin vaikka kaksinkertainen määrä? Tulisiko se sitten myös halvemmaksi, jos vienti olisi vain puolet?
Ajattele asiaa, voit yllättyä.
No eipä olisi sitä elintarvikkeiden vientiäkään jos ei kotimaisesta maataloustuotannosta liikenisi tavaraa yli oman kulutuksen. Jotain muuta vientiä pitäisi keksiä tilalle jos sama määrä ulkomaan valuuttaa halutaan.
Vaikeitahan nämä asiat on yksinkertaisille
joiden pää on sekoitettu prpakandalla ja
jotka ovat mielellään ns veromaksajan
"edustajia", Jokaisessa suomeen tuotavassa
vaikka nyt saksalaisessa juustokilossa on
ihan suomalaista tukea.Sinukin päässä
pyörii olemattomat "eu-tuet" kyllä se
kaikki on ihan kansallista.Kansallista
tukea ei makseta tuoduille elintarvikkeille,
sen maksaa tuontimaa itse,vaikka olet siinä
hyvässä uskossa että sitä ei ole muualla
kuin suomessa.
http://www.mavi.fi/attachments/5fZYwOieB/5pSTz1ugh/Files/CurrentFile/tiedote_maitoviejille_0-tuesta.pdf
Vientiteollisuutta aina tuetaan ja näin saamme vientituloja. Hyvä jos broilereitakin viemällä taloutemme kohenee ja kauppatase pysyy vireessä.
http://www.tekes.fi/TilastotJaVaikutukset/KansantalousJaElinkeinoelama.htm
Tuotantoa pitää lisätä että se näkyisi selvemmin tilastoissa?
Tuosta on helppoa kenen tahansa käsittää että suosimalla tuontielintarvikkeita on mahdollista pikkuhiljaa pienentää maksamaansa verotaakkaa. Kun kotimaisen elintarvikkeen kysyntä hiipuu, hiipuu myös sen tuotanto ja sen johdosta raaka-aineiden tuotanto ja lopulta myös tarve kansallisille maataloustuille. Veroja säästyy suoraan ja myös välillisesti siten että nyt tuottamattomassa elitarviketuotantotyössä olevat siirtyvät hiljalleen nettoveronmaksajiksi.
Jokaisesta Ranskasta tuodusta elintarvikekilosta maksamme enemmän tukea ranskalaisille, kuin jos vastaava tuote viljeltäisiin meillä. Pitää ymmärtää, että aikanaan tehty heikko liittymissopimus on tässä tapauksessa absoluuttisesti veronmaksajan etu.
... mutta tässäkin tapauksessa on niin että kenenkään suomalaisen ei ole tarvinnut tehdä tuottamatonta tahi matalan tuottavuuden työtä tämän elintarvikkeen aikaansaamiseksi. Nyt se vastaava suomalainen työpanos voidaan käyttää hyödyllisemmin ja tehokkaammin ja aitoja nettoveroeuroja kertyy paremmin.
Jos kylmässä Euroopassa täytyy yleensäkään jotain viljellä niin Ranska lienee siihen toimintaan parhaita alueita.
Onko sitten tehokasta maksaa ulos jonkin muun alan rahoja maataloustuotteiden tuomiseksi.
Huomaa nyt että yleensä talous pyrkii tasapainottamaan itseään niin, että nuo kansantaloudelle edulliset asiat toteutetaan melko automaattisesti. Nyt kun maataloutta täällä edelleen harjoitetaan, vaikka etelämpänä jaetaan ylimääräisiä kilpailua vinouttavia tukia, eikä silti heillä ole ehdotonta kilpailuetua, niin kai on todettava ettei ole loogisia syitä arvostella täkäläistä tuotantoa.
Mikäli sinulla on hyviä ideoita, niin luonnollisesti perustat yrityksen joka erinomaisen tuloksensa turvin kykenee maksamaan korkeita palkkoja ja kaikkien vähemmän kannattavien alojen työntekijät siirtyvät sitten vähitellen sinulle. Näinhän se toimii.
Parhaat alueet ovat siitä omituisia, ettei kaikkien elektroniikkayritystenkään kannata sijaita Kalifornian piilaaksossa. Mistähän mahtaa johtua, olisihan siellä vielä runsaasti tilaa.
"kun kotimaisten elintarvikkeiden kysyntä hiipuu"
Ai tämä maa onkin nyt niin rikas ettei
sen kannata käyttää hyödykseen kesän valoa ja
lämpöä,ainoana euroopassa.Siinä nyt vain käy
niin että sitten niiden "halpojen" ulkomaisten
elintarvikkeiden hinta nousee taivaisiin
kun vastaavaa tuotantoa ei ole tässä maassa.
Sen jälkeen ei muita olisikkaan kuin "heränneitä".
Kummasti ennen niin halvan sellupuun baltian
maat hinnoitteli yli suomentason vajaassa
vuodessa.Tämä markkinamekanismi ei tietenkään
toimi elintarvikkeissa,eihän?.Minkähän takia
huipputekniikalla maailmaa vuosikymmeniä
valloittanut Japani ei lopeta jättiläis-
tukea saavaa kalastuslaivastoaan ja maata-
louttaan?Siellä niitä "nettoveronmaksaja"
paikkoja luulisi olevan enemmän auki.
itsesi ölvökkien suurölvökiksi. Ihan noin uteliasuuttani tässä kysäsen että miltäs nyt tuntuu.
Tekstiäsi typerämpää ei tällä palstalla ole kirjoittanut edes kjöh eikä ulkoo tuontikaan.
.. kuuluisikin antaa toimia myös elintarvikealalla. Tässä kaikessa on vain se riski suomalaisella maatalouden harjoittajalla että mitä todennäköisemmin se tuontielintarvike ei sittenkään koskaan kallistu niin paljoa että vastaavaa tuotetta kyettäisiin tuottamaan Suomessa kilpailukykyisesti ilman tukia. Juuri tähän perustuu se järkähtämätön tukien ja rajasuojan ym. protektionismin kannatus tälläkin palstalla. Veronmaksaja tuon riskin kyllä on valmis ottamaan ja moni on ammattiaankin joutunut globaalin talouden edessä päivittämään nykypäivää vastaavaksi.
Sisimmässänne tiedätte aivan hyvin että ette ison maailman maataloustuotannolle pärjää kuin erilaisten tukimuurien takana puuhailemalla.
Keskiverto suomalainen on maailman mittakaavassa niin varakas että hän ei koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen mistä ainoastaan suomalainen maatalous hänet kykenisi pelastamaan.
Sen kaltaisen riskin ajat olivat sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, enää ei.
Sellunkeitto Euroopassa on joka tapauksessa lopun edessä. Homma siirtyy sinne missä puu oikeasti kasvaa ympärivuotisesti ja/tai mistä puuta on saatavana muualta kuin 600 motin kokoisista tilkkuhakkuista. Aivan sama tulee tapahtumaan viiveellä myös maataloustuotannolle. Vain tukimuurit hidastavat tätä kehitystä.
Japani on niin voimakas talous että sille ei tuota mitään tuskaa pitää yhtä prosenttia väestöstä matalan tuottavuuden tappiollisessa alkutuotannossa. Japanissa ihmisen annetaan hankkia tiliä myös itselleen. Tästä on seurannut tavaton talouden dynaamisuus ja varallisuuden kerääntyminen. Suomalainen sosiaalihuoltovaltio eli läpi laman Japanin ja muiden Kaakkois-Aasian talouksien lainaaman rahan varassa.
Tuohon rahaa ulos lainaavaan kastiin Suomenkin tulisi päästä. Siihen ei kuitenkaan koskaan päästä tullimuureilla, tukiaisilla, hirvittävällä verotuksella, ylisuurilla työttömyyskorvauksilla ja tehotonta julkista sektoria paisuttamalla.
Maailmaa voi katsella varovasti Maaseudun Tulevaisuuden sivujen ohitsekin, se avartaa!
vaikka suomalainen olisi maailmanmnmitassa miten rikas hyvänsä on historian oppeja hyvä pitää mielessään. Silloin kun ruokaa ei saa rahallakaan ei varallisuudet paljon auta, silloin pitää olla ruokaa, jolla pysyy hengissä.
Mikään valtio ei ole missään päin uskaltanut laskea elintarvikkeita pelkkien markkinamekanismien varaan, ei edes Uusi-Seelanti.
Huomaa ettei sinulle ole paljon elämänkokemusta etinyt kertyä, kun kuvittelet, ettei sellaista tilannetta pääse syntymään, jossa elintarvikehuolto olisi vaarassa.
Selitäppä sellainen yksi pikkujuttu, miksi Ukraina, Argentiina ja nyt viimeisenä Venäjä lopettavat viljan viennin, vaikka siitä saisi markkinamekanismien mukaan erittäin hyvän hinnan markkinoilta.
Ei mitään ihmeen rajasuojaa ole muualla
kuin sinun päässä.Suomeen saat tuoda vapaasti
eintarvikkeita,jopa viinaa vaikka kuinka
paljon eu-n alueelta.Nyt jo yli kymmenen eu-
vuoden jälkeen luulisi kaikkein hitaimillekkin,
teikäläisille selvinneen se että oli eu-n
rajasuojasta suomalainen veronmaksaja mitä
mieltä tahansa sillä ei ole mitään merkitystä.
Päätökset tehdään Brysselissä eikä niihin voi
vaikuttaa.Kyllä tässä ihan eu-ssakin on
jäsenmaita joissa ei ole kireää verotusta
työttömyyskorvauksista puhumattakaan.Miksi
sieltä ei sinulle tuoda niitä "halpoja"
elintarvikkeita?. Kummasti se brysselin
kautta kierätetty suomenkin maksama tuki sinne kelpaa.
Olisikohan niin että suomen hitataso on liian alhainen,välikäsiä on lukuisia ja jokainen
haluaa miljonääriksi heti ja nyt?.
Mitä Japaniin tulee siellä on elintarvikkeiden
rajasuoja,tullit ym sertifikaatit tuonnin esteenä
ja ne pysyy.Koeta itse selvittää pääsi
propakandasta,kaljan höyryistä ym. Niin
huomaat että tänään on öljytynnyri jo 100 dollaria. Ei tänne peräpohjolaan kohoavan
enerkian,kymmenien ahneitten huolitsioiden
kautta kannata rahdata pian yhtään mitään tai maksat
kaiken tuplana.
EU:lla on yhteinen ulkoraja, sen ylittäminen ei ihan niin vaan onnistukaan. Loppua oksennuksestasi en edes jaksanut lukea, tuskin siinä mitään kovin arvokasta on.
>Keskiverto suomalainen on maailman mittakaavassa niin varakas että hän ei koskaan joudu sellaiseen tilanteeseen mistä ainoastaaan suomalainen maatalous hänet kykenisi pelastamaan<
Ilmeisesti vanhempasikin ovat niin nuoria että eivät ole kokeneet sotien aikaista ruokapulaa. Yritä nyt ymmärtää että kun jotain ei ole, sitä ei saa rahallakaan.
>Sen kaltaisen riskin ajat olivat sodan jälkeisinä vuosikymmeninä, enää ei.<
Se riski/pula oli sodan aikana. Saksan antautumisen jälkeen Suomessa elettiin sota-aikaan verrattuna, melkein ylellisesti.
Olet luultavast Herännyt 80 luvun alkupuolella.
Hyvä ettet lukenut ei olisi mennyt perille.
Syynä synnynäinen kapasiteettivaje.
perustuu kahteen lauseeseen,osta halvalla myy kalliilla, elikäs suomesta on tänäsyksynä viety viljaa lähes ennätysmäärä joten halvasta tuottajahinnasta johtuen lehdet kirjoittelevat varmasti keväämmällä että suomalainen viljakauppa on tehnyt ennätys tuloksen kuluneella satokaudella, että näin meillä.ja sitten tuonti viljoista aina yksi unohdetaan eli durum vehnä ilman sitä ei teollinen makaronin (pastan) valmistus onnistu ja makaronin hinnat on maailmalla nousussa ja meillä pitkä talvi edessä ja makaronia kuluu paljon eli kannattaa ostaa vähän varastoon kun vielä halvalla saa.
Siihen tarvitaan samaa yritysmallia, jolla Suomi jo toimii, ja jolla kustannetaan myös riippakivi-maatataloutemme SURKEA yritysmoraali.
Käypä tuolla uudessa ketjussa ja osoita kykysi taloustieteessä. Olet paljon uskottavampi kun kirjoitat sinne edes jonkinlaisen perustellun mielipiteen.
Hus hus, moni on jo lukenut mutta vastauksia kaivataan.
Esimerkiksi Suomessa valmistetusta ohramaltaasta merkittävä osa viedään ulkomaille, ja kehuvat olevan laadultaan korkealuokkaista tavaraa. Kaipa se raaka-ainekin sitten on laadukasta jos kerran lopputuotekin.
Viljan hinnoittelussa perushinta menee tietenkin käyttötarkoituksen mukaan, rehuvilja halvempaa kuin leipävilja. Perushinnan päälle voi tulla lisiä tai vähennyksiä jotka määräytyvät erän analyysituloksista.
Leipäviljalla, mallasohralla, suurimokauroilla jne on käyttötarkoituksen mukaan laatuvaatimuksensa. Esimerkiksi rehuohra voi hyvinkin olla laadukasta mutta ei täytä mallasvaatimuksia, yleisin syy on korkea valkuaispitoisuus. Korkea valkuainenhan on ihan hyvä juttu rehuviljassa, mutta mallasohrassa se on haitaksi.
Tänä vuonna suomalaisen vehnän laatu on euroopan
parasta luokkaa.
Esimerkiksi sakoluku Englannissa on jäänyt keskimäärin
vain 241, ja tämä vielä syysvehnällä.
Suomalaisen kevätvehnänkin sakoluku menee reilusti yli
tämän.
Varsinaissuomalaisen syysvehnän sakoluku on peräti 347.
Niimpä eurooppaan kannattaisi viedä hyvää suomalaista
vehnää sekoitustarkoitukseen, että saataisiin kurja laatu
veivattua leipävehnän luokkaan.
Jos halutaan että suomessa saadaan vielä parempaa laatua,
pitää vaan saada isää puimureita pinta-alaa kohti.
Nythän puimurimäärä on huvennut niin alas että hyvää
vehnää meni rehulaatuiseksi kun ei millään keritty
puida ennen sateita.
Samalla pitäisi ymmärtää heittää haaveet suurtilojen
tehokkuudesta, - kustannustehokas konekanta, ja tulos
on ruuan säännöstely.
Meillä oli kerran yli 360, eivätkä ottaneet heti vastaan kun piti saada tarpeeksi matalasakolukuista sekaan ettei standardi ylity. Soittivat sitten parin kuukauden päästä, että nyt olisi heikompaa varastossa ja saa tuoda.