laivakoira

lemikkejä kilpikonnasta kirahviin. Kilpikonnan saavat omilla rahoillaan omiin huoneisiinsa hankkia ja joutuvat tekemään kirjallisen sopimuksen että sitä eläintä myöskin hoidetaan tai muuten annetaan rahasakkoa.

Koirasta on paljon vaivaa maalla, puhumattakaan veneessä lapsiperheessä (i have seen:-)), joten suosittelen lapsille ystävystymään ympäristön eläinten kuten oravien ja lintujen kanssa.

Jos haluat nimenomaan laivakoira, ota laivakoira, sellainen rotu nimittäin on (shipberger), tai jotakin sinne päin.
Tärkeää on, että jaksat nostaa koiran veneestä ja veneeseen. Kyllä kaikki koirat tottuvat vene elämään, kunhan ovat olleet veneessä pennusta asti.

ainakaan Suomen saaristoon.

Paitsi aikamoista vaivaa, saa laivakoira aikaan pahan porun, kun päästät sen saareen jaloittelemaan.
Poruun osallistuvat kanssasaareilevat muut veneilijät (tai vain purevat kirskahdellen hammasta) ja saaren luonnonvaraiset oliot.

Ei minkäänlaista koiraa kannata hankkia vaivoikseen, jos aikoo nauttia veneilystä.
Koira on maakravun kaveri, veneessä siitä on pelkkää harmia ja vaivaa. Ulkoilut vähintään kolme kertaa päivässä.Sateen liukastamilla laitureilla tai leväisillä luonnonrannoilla ei ole herkkua seikkailla koira kainalossa. Koira haukkuu ja räyhää jos joku vene sattuu viereen tulemaan,puolustaa siis reviiriään. Uimaan menokin on vaikeaa kun koira huolissaan ravaa ympäri venettä, pelkää että kippari hukkuu. Ja jos haluatte vaikka iltaa istumaan johonkin kivaan rantaravintolaan on silloinkin koirasta huoli kuoleeko suljetussa veneessä lämpöhalvaukseen vai putoaako kannelle jätettynä hätäpäissään mereen. Tässä vain muutama mieleen tullut seikka, sitten käärmeet saarissa, koiran sairastuminen tai karkailu yms. Jos kuitenkin hankitte koiran laivakoiraksi on pienikokoinen, matalajalkainen rotu parempi kuin joku Irlannin susikoira.

Koira kuin koira sopii veneeseen. Pienempää on tietysti helpompi nostella veneestä pois ja taas takaisin, mutta kyllä isonkin rodun kanssa keinot keksitään. Ihmettelen näiden aikaisempien vastaajien "muka" ongelmia, jos koira on veneessä. Niitä on yksinpurjehtijoitakin, jotka ovat kiertäneet pallon koira veneessä. Koiran voi opettaa tekemään tarpeensa kannelle. Pissa ei haitanne mitään, kun huuhtelee hyvin ja kakit saa kerättyä helposti pois ja sen jälkeen huuhdella. Kaikki nuo edellä mainitut "ongelmat" voivat sattua ja sattuvakin myös maissa. Helpompi se koira veneessä on kuin lapset...

tahtoo hevosen...

Terve!

Kahtakin isoa koiraa veneessä pitäneenä voin suositella sinulle ettet ottaisi koiraa lasten mielitekojen vuoksi. Itsekäs saa olla. Lapset eivät koiran hoitoon osallistu vaikka lupaavat...
Koira veneessä: likaa ja karvoja, kastunut koira haisee, ruokittava, päästävä tarpeilleen, vie tilaa, saattaa rähjätä satamissa ym. ym. Eli aiheuttaa paljon vaivaa. Menee ehkä paremmin moottoriveneessä kuin purjeveneessä. Kannattaakin punnita kuinka paljon veneilyyn käyttää aikaa ja siihen kuinka merkittävä harrastus veneily on.
Toisaalta, koira on tosi mahtava epeli ja hyvä kaveri...

Kyllä veneily koiran kanssa onnistuu mainiosti, about 8h on pisimmillään menty ennen pissitystä ja hyvin on koira jaksanut, juo ja syö liikkeellä ollessa aika minimaalisesti - ennakoi varmaan itsekin tätä puolta, niin pieni ja lyhytjalkainen kuten kääpiömäyräkoira tms. Iso vie tilaa ja vaikeissa paikoissa hankala liikutella saareen.

Olemme purjehtineet parikytävuotta ja lähes koko ajan on ollut jokin koira veneessä.

Aluksi oli Bischon Frise, joka on helppo koira veneessä, paitsi karvanhoito, joka on vaikeaa veneessä, mutta myös maissa. Muuten soveltuu venekoiraksi mainiosti. On ketterä ja vilkasliikkeinen, ei lähde karvaaa.

Sitten oli Labradori. Koirahan tykkää uimisesta ja saaressa peuhaamisesta. Mutta, iso koira on kömpelö veneessä, sen liikkuminen ei oe luontevaa ja koira pelkää veneeseen menoa ja sieltä poistuloa. Kaikki näkemäni ovat pelänneet. Iso koira vie lisäksi yllättävän paljon tilaa veneestä, käytännössä aikuisen verran ainakin, loikoilee pitkänä missä huvittaa. Kokonaisuutena jäi sellainen vaikutelma, että kumpikaan osapuoli ei nauttinut veneilystä keskenään. Onneksi kyseinen yksilö oli "näyttelylupaus" ja koiran kasvattaja halusi ostaa sen taikaisin. Näyttelyura syntyi ja koira pääsi hevostalleille kirmaamaan, minkä sellaiselle koiralle suo mielihyvin veneilyn sijaan.

Nykyisin meillä on Jack Russel. Pieni, lyhytkarvainen vilkas koira, joka myös on ketterä. Karva on helppohoitoista ja sitä lähtee vähän. Koralla on oma paikka srayhoodin alla, jossa enimmäkseen loikoilee vesikuppinsa vieressä matkan aikana. Ainoa ongelma on, että koira ei tahdo millään tehdä tarpeitaan pidemmän matkan aikana kannelle. Vasta "äärimmäisen suuressa hädässä". Koira ei ole rajoittanut purjehdustamme mitenkään. Sen kanssa on käyty joka kesä vähintään Visbyssä, mutta myös Öölanati, Christiansö ja Bornholm ovat sille tuttuja paikkoja. Kerran se on saapunut lentäen Hampurin kautta Lübeckiin ja liittynyt siellä miehistöön emäntänsä kanssa.

Yhteenvetona sanoisin, että rodun valinta on erittäin oleellista. On paljon sellaisia rotuja, jotka kyllä pärjäävät veneessä, mutta istäntä/emäntä on pulassa. Niin ja muistathan tutustua määräysksiin lemmikkieläimen viennistä Ruotsiin. Ei ole mitään ongelmaa, mutta rokotukset ja passi oltava kunnossa. Meiltä kysytiin viimekesänä ensimmäisen kerran koiran paperit Tukholmassa, paperit oli kunnossa, joten ei mitään ongelmaa.

Tähän lisäisin, vaikka ikivanha keskustelu onkin, että keeshond on erinomainen laivakoira MYÖS. Meillä on, ja kessu on ollut aikojen alusta lähtien laivakoira. Jalat on niin tomerat ja jämäkät että ihan missä vaan miten liukkaalla vaan pysyy pystyssä ja laivassa jaksaa olla. Ihan hyvä koira on. Että jonkin verran väliä on.

Lyhytjalkaiset rodut on vähän ketterämpiä kannella tepasteluun, mutta tottahan koira siellä tottuu olemaan oli minkärotuinen hyvänsä. Kannen karhennukset tms auttavat koiran tassujenkin alla.

Meillä on belgianpaimenkoira ja sitä ei ole veneilyyn totutettu johtuen siitä, että päivämatkojen suunnittelu on muutenkin lasten kanssa haasteellista, koira vaatii omat lenkkinsä päivittäin. Ts koira on kennelissä kun me ollaan veneellä, valitettavasti näin.

Jos perheessä on useampi lapsi, mitä ihmettä ihmiset tekevät koirilla...

Kantsii opettaa lapset leikkimään keskenään ja muiden kanssa, siitä voi olla hyötyä aikuisenakin.

Koirankarvat veneessä ei ole kiva juttu.

Lemmikkieläimen pito on minusta eläinrääkkäystä ja luonnossa on aivan tarpeeksi vapaita eläimiä lasten ihmeteltäväksi ja kavereiksi.

Myöskin on hampaankolossa typeriä koiranomistajia kohtaa, jotka mm. kusettavat koiraansa mun tontilla tai antavat koirien syödä urheiluvarusteitani. Onpa saksanpaimekoira usutettu omalla tontillani jopa pikkulapseni kimppuun, sen kaverin poliisi vei pois. Mökillä taas naapurin iso koira tuli haukkumaan meidän oven taakse niin, etteivät lapsilla ollut asiaa ulos.

Koeta siis ymmärtää, jos mielestäni koirat ja purjehdus sopii yhtä hyvin yhteen kuin umpikännissä veneily.

Laivakissa voisi olla paljon parempi idea, liikkuu eri ketterästi verrattina koiraan.
Oppii muuten tekemään tarpeensa vaikka pönttöön, ainakin nestemäisen ja jämerämpi tavara hiekkaan, jonka voi heittää vaikka laidan yli.

Sileäkarvainen mäyräkoira. Kevyt kantaa ja ei kerää basaa joka kulkeutuisi sisään. Haittana on veneessä reviirin puolustaja, haukkuu ohikulkijoita. Jack Russel myös hyvä vaihtoehto.

Koirarodulla ei valttamatta ole valia, mutta jos suunnittelet purjehtimista alle 40 jalkaisella Tanskan dogin tai Saint Berhardin kanssa, tulee tiukat paikat tilan puutteen takia. Molemmat koirarodut tarvitsevat liikkumistilaa. Itsellani on Lagoon 440 katamaraani ja vesikoira, musta labradorin noutaja. Koirarodut, jotka rakastavat veneessa olemisesta ja pystyvat uimaan, selviavat jopa Atlantin ylityksen. Myos Yorkshire tai Silky Terrier ovat hyvia purjehtijoita. Oppivat rakastamaan vesilla olosta ja jopa uimisesta. Yorksihre on hyva myos allergioitten takia ja on hyva koira pitamaan tropiikissa isommat hyonteiset kurissa. Esimerkiksi, jos olet lahella maata, jotkut "coacroach" lajit lentavat veneen kannelle. Hyvin koulutettu Yorkshire Terrieri jahtaa ja saa kiinni kyseiset "unwanted" vierailijat. Muista treenata koirasi ensin lyhyilla purjehdus matkoilla. Mutta minun taytyy varoittaa, jotkut koirat eivat suostu tekemaan tarpeitaan keinoruoholle. Yksi keino on joko kerata oman koirasi pissanayte jne. ja kokeilla talla tavoin treenata koira ensin 24 tunnin purjehtimiseen. Olen nahnyt koiria, jotka eivat ole suostuneet tekemaan tarpeitaan yli 72 tunnin ajan (ennatys?). Oma koiramme kieltaytyi tekemasta tarpeitaan risteilylla Kroatiasta Italiaan 14 tunnin ajan. Jos koirasi rakastaa veneilya, on parasta opettaa etta on paikka tarpeille jossakin veneen kulmassa keinoruoholle. Jos sinulla on lisakysymyksia vastaan mielellani.
Terveisin Riitta/Olympic Village/Vancouver, BC Canada

Jotkut koirat ei suostu tekemään edes rivitalon pihalle, veneestä puhumattakaan.
Tollaset 24 tunnin veneessä pitämiset on eläinrääkkäystä vaikka kusis kipparin punkkaan. Laivassa koira voi olla, mutta veneessä ei muuta kuin lyhyitä aikoja.

Kokemuksesta voin suositella, ettet hanki koiraa! Kun koirasta piti luopua, oli suuri suru, mutta nyt on jo pakko myöntää: kaikki on helpompaa ilman koiraa!

Elama on myos helpompaa ilman lapsia, mutta annammeko ensimmaisen vastoinkaymisen jalkeen periksi? Jotkut lapset eivat ole veneilijoita ja jotkut koirat eivat myoskaan riippuen veneen koosta ja omistajasta. Koiran omistajan vastuu on treenata koira veneilyyn. Koiran omistajan taytyy pysya kontrollissa kaikissa tilanteissa. Jos et valita treenata koiraa, vie kenneliin tai ystavien luokse valiaikaisesti. Problem Solver Not Creator!

Enpä halua yhdenkään koiran joutuvan perheeseen, jossa lapset tahtoo! Koira ei ole lasten lelu ja se tarvitsee osaavan isännän ja aikaa. Jos huono tuuri käy, niin koira sairastelee ja voin kokemuksesta kertoa, että siihen uppoaa herkästi iso määrä euroja. Saaristossa koira ei elele kuin herran kukkarossa, vaan siellä on naapuriveneilijöitä, rajoituksia, lintuja, käärmeitä. Ja veneilyyn liittyy tilanteita, jotka voivat saada koiran paniikkiin ja siitä voi tulla sen loppuiän ongelma. Älä ota!

Eli yhteenvetona, ei kannata hakkia puolisoa, ei lapsia, eikä ainakaan koiraa, veneilijän elämä on helpompaa ilman turhia rasitteita.
Tai sitten koirasta ei ole mitään haittaa veessä.

Suosittelen pientä koiraa, joka ei karvaa eikä vahdi/hauku liikaa. Esim. tässä ketjussa mainittua Bichon Friseetä. Tosi vilkas, ystävällinen, ja viihtyy siellä missä omistajakin. Pienestä pitäen kun totuttaa, ei veneily ole ongelma. Turkinhoito on ko. rodulla kyllä vaativaa, ja siihen pitää panostaa (vanhempien, ei lasten!) Toisaalta koira on hyvä ajanviete lapsille, varsinkin kun ollaan maissa, mutta vanhemmat kuitenkin kantavat päähoitovastuun. Koiran hankintaa kannattaa kuitenkin lykätä siihen asti, että lapset ovat kouluikäisiä. Muuten loppuu purjehtijoilta kädet, kun pitäisi hoitaa sekä koira että pikkulapset.

Matkapuressa on niin paljon muuta puhaa, että vain hullu hankkii ylläpitoa vaativan lemmikkieläimen riesakseen. Eräitä koomisimpia näkyjä onkin ollut tutun 4 henkisen perheen ja koiran ahtautuessa alle 30 jalkaisen purkkariin. Mahtoi olla kivoja reissuja, koska eipä perhe pahemmin enää purjehdi.

30 jalkainen paatti ei ole kuin paivapurjehtija. Koulutettu koira nauttii veneilysta samalla tavalla kuin omistajakin. Olemme purjehtineet labradorin kannsa (vesikoira) vuosikausia. Koiramme istuu keulassa ja rakastaa tuulta. Koiramme kayttaa "kansitossuja", jotka antavat hyvan grippin. Labradorimme on "search and rescue" koira, joka parjaa kaikissa tilanteissa. Han kayttaa keinoruohoa tarvittaessa. Ensimmainen paiva pidemmilla matkoilla on aina turhauttava. Mutta 24 tunnin kuluessa koira ymmartaa on ok tehda tarpeensa keinoruoholle "kodissa". Koiramme myos kayttaa kelluntaliiveja uidessaan pidemmilla matkoilla. Koiramme on parempi purjehtija kuin useimmat kaksijalkaiset "humanoids". Han ei karsi merisairaudesta, kuten hanen toinen omistajansa. Olemme tavanneet Karibbella monia purjehtijoita joka koiriensa tai kissojensa kanssa Atlantin ylityksen jalkeen. Koiramme on hyva pitamaan asiattomat vierailijat. Elainraakkaysta on mm. kun omistaja jattaa koiran kotiin yksin 24 tunniksi ilman seuraa tai paattaa etta pieni takapiha on riittava koiran tarpeille ja ulkoilemiseen. Tai esimerkiksi kuten taalla Vancouverissa eras mies paatti laiskuuttaan ulkoiluttaa koiraansa kiinnittamalla koiran kaularemmin auton peraosaan aiheuttaen vakavia vammoja koiralle. Tama omistaja unohti, etta oli sitonut koiransa autonsa peraosaan. Mita tulee veneen ja perheen kokoon kaikki on suhteellista. Purjehtiminen tai moottoriveneily on helpompaa kaikille osallistujille mita suurempi paatti. Terveisin Salty Dog and its Owners from Vancouver!
PS. Muistakaa opettaa meriveden laheisyydessa asuvat koirat, etta meri ei ole suuri vesiastia vaan uimapaikka. Kouluta koira juomaan "nipple" vesijuomapullosta. Kuka uskaltaa vaittaa ettei vanha koira opi uusia temppuja? Wink, wink and a smile ...

Olla sitä niin iso taas, jos 30 jalkainen on päiväpursi, täällä suomessa matkapurret ovat pääosin alle 40 jalkaa. Joillekin karibialla kelluville eläkeläisille elukka voi sopiakin, mutta nyt on kyse lapsiperheestä veneessä. Palstasta voi myös olettaa, että kyse on suomessa tapahtuvasta matkapurjehduksesta.

"Koiran voi opettaa tekemään tarpeensa kannelle. Pissa ei haitanne mitään..."

Noh, se nyt on niin, että veneilijät pyrkivät vapaaehtoisesti septitankeillaan estämään tuon Itämeren rehevöittämisen. Mutta koiranjätökset merillä ja merenjäillä tietenkin tekevät vaivamme jossain määrin turhaksi. Eli tämä seikka puhuu ainakin laivakoiria vastaan. Itseäni ei miellyttäisi sitloodan tiikillä olevat jätökset.

"Purjehtiminen tai moottoriveneily on helpompaa kaikille osallistujille mita suurempi paatti."

Tämä on paksua! Lapsillekin sitten vaan jahti alle, eikä sitä optaria, kun se isompi on helpompi?? Mitä pienempi vene, sitä helpompaahan kaikki on, kaikki on kevyempää, hallittavampaa jne. Suomen vesillä kokoa tarvitaan nukkumiseen ja tavaroille, muttei se purjehtimista helpota. Toki koiralle sitä tilaa tarvitaan joku pieni soppi.

"Koiran omistajan vastuu on treenata koira... "

Niin, mutta 90% koiranomistajista ei opeta niille edes perustottelevaisuutta. Oletko varma että jaksat olla sellainen pikkuhitleri, jota koiran kunnolla kasvatus vaatii? Muistatko aina pitää koiran koirana, alimpana laumasta eli perheestä? Ethän ikinä tervehdi sitä ennen kuin olet tervehtinyt muut perheenjäsenet? Jos se hyppää jotain ihmistä vasten tai tulee luoksesi pyytämättä, muistatko ja osaatko palauttaa sille paikkansa, että se tekee mitä pyydetään ja tulee vain kun kutsutaan? Jos ei maistu oikein sinun jutultasi, hanki lapsille jotain muuta kuin koira.

Totuus on myös, että laivakoirat ovat vesillä täysin niiden omistajiensa kontolla. Kulussa niistä ei ole muille veneilijöille iloa tai haittaa, korkeintaan hupia kun saa vinoilla puolisolleen, että "jaaha tuolla taas yksi mies-ja-koira-yhdistelmä... nainen puuttuu...". Satamissa taas on jo niin paljon koiria että muutama lisää ei tunnu missään. Luonnonsatamatkaan eivät ole ongelma, jos noudatetaan järjestyslakia, ettei koira saa ikinä kulkea vapaana ja että uimarannoille niitä ei saa tuoda edes kytkettyinä.

Summa summarum: Jos tilaa ja hermoja riittää, lasten omat kaverit ovat parhaita mukaan otettavia. Päihittää mennen tullen koirat ja ne saa palauttaa heti kotisatamaan tullessa!

Iranin johdolla on oikea asenne koiranomistajia kohtaan:

http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2011042113593416_ul.shtml?ref=telkku

Olipa paljon hyviä neuvoja. En kyllä jaksanut lukea kaikkia. Kun olen nähnyt monia venekoiria monissa maissa ja satamissa sanoisin seuraavaa. Pienet koirat ovat yleisempiä, koska mahtuuvat paremmin ja ovat helpompia käsitellä. Rodulla ei ole väliä. Suuriakin näkee, kai jos vaimo pelkää rosvoja. Monet pitävätkin koiraa parhaana venevahtina, parempana kuin eletroonisia laitteita, mutta koirasta on hankaluuksia: tullaus, karanteeni, ranalla käyttäminen ja hoitaminen yleensä. Marinakoirista on lisää kirjoissani Yksinäinen purjehtija www.snoopy.fi

Millä eläimellä on neljä jalkaa ja yksi käsi?
- Onnellisella pitbullterrierillä.

Lyhytjalkainen ja "pieni" Metsästyskoirissa löytyisi paljon,
mutta on myös enempi vahtimista jos saareen menee.
Tuo vietti saattaa yllättää

lapset tahtoo!!! voihan p....le tahtoo laivakoiran,koirasta pitää huolehtia ei ole lasten leikkikalu eikä sellaiseksi saa ottaa.
Eikö sinullekkin riitä lapsista huolehtiminen veneessä,vielä koira lisäksi,ho hoijaa...........

MENTIIN VANHANAIKAISEEN KOKO SAKKI, TAI SIIS SUURINOSA!
Ketju avattu 12/2007

Mitä sillä on väliä koska ketju on avattu. Koirat haukkuu ja karavaani, ei ku vene kulkee vieläkin samaan malliin, ja uusia veneilijoitä, jotka haluaa lyödä päätä seinään riittää vuodesta toiseen.

En jaksanut lukea kaikkia vastauksia, joten voi olla että puhun jo aiheen ohi.

Mulla nyt "laivakoirana" 4-vuotias bokserinarttu. Veneenä on 7,6 metrinen flipper. Koira menee helposti veneeseen kun ennen reissua laitan (jos mahdollista) kylkikiinnitykseen niin sen on helppo hypätä kyytiin. Vieraalta laiturilta voi välillä olla hankaluuksia, mutta noin 30-kiloisen koiran jaksan vielä nostaa kyytiin helposti.

Koiralla aina (!) veneessä liivit. Tästä voisi kyllä ihmisetkin ottaa mallia. Yleensä koira viihtyy pistopunkassa tai kannella. Tiedän myös sen, että koiran ja veneilyn yhdistämistä harkitessa täytyy ottaa huomioon myös rotu- ja yksilökohtaiset erot. Bokseri on rotuna "helppo", sillä se on siisti, ei hauku ja erittäin sopeutuvainen. Se tulee sinne minne ihmisetkin. Koiran kanssa liikuttaessa on tietysti aina otettava muut ihmiset huomioon, tämä pätee yhtälailla kaikkeen koiratoimintaan ja toimintaan yleisesti satamissa. Sen verran omaa koiraa tuntee, että yritän saada sen kusetettua ja paskatettua aina niin kaukana ihmisistä ja palveluista kuin mahdollista. Silloin kun otetaan muut huomioon, ihan pikku asioissakin, niin pysyy meidän koiraveneilijöiden maine hyvänä. Kyllä välillä minuakin on ärsyttänyt kun viereisessä venekunnassa koira vahtii. Tietyt elämän äänet kuuluu veneilyynkin, jos ei niitä kestä, niin pysyköön luonnonsatamissa yksin, mutta kun koko viikonlopun saa haukkumista kuulla, niin on siinä huumori vähissä koiraihmisilläkin. Joten ymmärrän mistä joillain ihmisillä katkeruus on lähtöisin, vaikka en sitä hyväksykkään täysin.

Muistakaa muuten, että koiran vika ei ole jos se haukkuu tai käyttäytyy muutenkin huonosti, se on aina omistajan vika. Nyt myönnän että ehkä sorrun tässä liialliseen ylevyyteen, koska oma koira nyt vaan on jo lähtökohtaisesti helppo, en tiedä osaisinko jos nyt alkaisi vahtimaan äänellä...

Vettä täytyy olla veneellä aina valmiina, että koira saa juoda jos sellainen olo on. Liikkeessä tuuli tietysti myös viilentää ja lisäksi erittäin kuumina päivinä olen kostuttanut pyyhettä joko merivedessä, tai laittanut kylmäkallen jääkaapin takaseinään ja sitten viilennellyt koiraa vatsasta. Kun saat vatsaan ja etuosaan viilennystä niin koira nauttii ja pärjää taas.

Nyt pisimmistä päivämatkoista en osaa sanoa, pisimmät varmaankin ollut jotain 10-12h. Myönnän että tässä olen ehkä ollut "julma", koska olen olettanut koiran kyllä pärjäävän tämän ajan vessassa käymättä. Olen kyllä oppinut huomaamaan ne merkit mitä koira antaa sitten kun hädän aika koittaa, eikä se niitä ole veneessä näytellyt. Jos sellaista tapahtuisi, niin ehkä täytyisi kehittää jokin "pissalaatikko" tms. tai opettaa se hoitamaan hommat uimatasolta! Mutta normaalit päivämatkat ovat kuitenkin huomattavasti lyhyemmät. En itsekään jaksa pitkiä pätkiä veneillä.

Olen sitten vähän taipuvainen tarraamaan näihin trolleihin, mutta ei anneta sen häiritä!

Pidetään lippu korkealla ja toivotetaan kaikki koirista pitävät ja pitämättömät samalla lailla laiturilla tervetulleiksi kuin itsemmekin toivoisimme vastaanotettavan.

Moi 19 17 , oli hyötyä, puolet näistä vastauksista oli ihan idiootteja, ei varmasti tiedä mitään veneilystä koiran kanssa.

Itse olen harkinnut koiraa, vene on moottorivene 23 jalkaa, ja haluaisin kunnon koiran, en mitään chihuaa tms. Ei ole lapsia, eikä puolisoakaan enään. Onko mahdoton yhtälö, kannattaisiko mun mennä johonkin koirakouluun? Koskas pentu kannattaisi ottaa että saisi opetettua veneeseen keväällä?

Vastaan nyt tuohon alkuperäiseen kysymykseen.
Siis lapset tahtoo koiraa? Et missään tapauksessa hommaa sitä. Pyydä joltakin lainaan koiraa, niin saa lapset ulkoiluttaa ja hoitaa sitä kunnes pian kyllästyvät. Olen nähnyt kuinka koira menee pilalle kun lapset pääsevät sitä "hoitamaan". Ja innostus kestää vain vähän aikaa.
Se siitä alkuperäisestä kysymyksestä.

Koirallekin on saaristossa rajoituksia. Mm. koiraa ei saa päästää maihin lintujen pesimäalueille väärään aikaan. Tosin, näitä kieltojen törkeitä loukkauksiakin on mtullut nähtyä, moneen otteeseen. Omistaja päästi ison koiran oikein aidoin ja metallirallein suojatulle pesimäalueelle, ja koira juoksi ja rikkoi pesiä. Kivat sille!

Päivän mietelause: Koira on kuin omistajansa!

Tämä juttu han on palstalla ziljoonakertaa käyty läpi. Ihmisiä on kahdenlaisia niitä jotka vihaavat koiria ja niitä joille koira on perheenjäsen. Purjehdus asettaa sitten rajoitukset sille millainen koira soveltuu veneilyyn. Tanskan dogi sopii varmaan varsin hyvin ison veneeseen johon noustaan erillistä laskusiltaa pitkin.

Jossain viestissä sivuttiin olennaista asiaa: koira pitää nostaa veneesen ja sieltä pois. Moni pienikin koira ei salli normaalisti kuin yksittäisen henkilön nostavan sitä, joten koiralle tulee hankkia liivit joissa on kahva josta koiran voi nostaa vieraskin henkilö veneeseen ja veneestä pois.
Liiveissä voi koiran laskea vapaasti kannelle liikkumaan.Ne oppivat tekemään tarpeensa kannelle josta sitten ne on helppo huuhtoa mereen. .

Pienet koirat on älykkäitä (chihuahua ei lasketa) joten ne oppivat nopeasti hyppimään pieniä korkeuseroja kannelta istumallatikkon ja takaisin . Kyllä ne nousevat kajuutasta portaitakin pitkin, tosin alasmeno ei onnistu ja jos korkeusero on suuri ei ne hyppää..

Huom. Korkeasaaren eläintarhan johtaja juuri tänään kritisoi radiossa lemmikkieläinten pitoa. Kannattaa kuunnella areenasta!

Hankitko koiraa? Meillä myös lapset tahtoivat koiraa (vuonna 2002 :) ) He allekirjoittivat sopimuksen, että huolehtivat siitä ja niin he huolehtivatkin, kunnes lähtivät armeijaan ja opiskelemaan, mutta en minä enää hänestä luopuisikaan! Aikoinaan sanoimme lapsille, ettemme voi hankkia koiraa, koska veneilemme niin paljon, mutta he surffasivat netissä ja löysivät laivakoiran eli Schipperken ja se on kyllä veneessä aivan omiaan. Se on hyvin sopeutuvainen ja sille riittää, että pääsee maihin joskus. Olemme veneilleet sen kanssa tosi paljon, pisin reissu taitaa olla Hollantiin. Koiran kanssa ei ole ollut ongelmia!

Meillä 18 jalkanen purkkari jossa viihtyy sulassa sovussa 45kg saksanpaimenkoira minä ja emäntä. Sisävesillä veneillään ja yleensä yöpymis paikaksi valitaan sellainen jossa ei muita ole. Toki siivottavaa veneestä löytyy joka reissulla mutta siihen ei montaa minuuttia mene. Koira lähti veneilemään ekan kerran 4 vuoden iässä ja ei mitään ongelmia. Huonot omistajat koiralla jos se pitää opettaa erikseen pennusta asti veneilemään.

Mulla on aina muutama mäyräkoira kylmänä. Paras laivakoira.

Jos on koira,niin unohtakaa purjehduksen suurin viehätys:Luoviminen.Menkää koneella!

Aikoinaan sekarotuinen puolibeagle kulki purjehtimassa samassa veneessä 12 vuotta. Koira oli veneessä kuin kotonaan ja tykkäsi valtavasti uida ja leikkiä lasten kanssa. Seuraa lapsille siitä oli valtavasti ja minua helpotti kun ei tarvinnut olla koko ajan hiekkalinnoja tekemässä yms. Koirasta on aiha oma harmi, vaiva ja huoli. Paskantaminen/kuseminen pitää opettaa erikseen ja se kovemmassa merenkäynnissä ei ei oikein onnistu kannella. Karva tukkii pilssipumpun ja muut ohuemmat tiehyet. Saarissa koira pitää olla kiinni, tai ainakin huolehtia ettei siitä ole vahinkoa, vaaraa tai muuta haittaa eläimille ja ihmisille. Meillä koira ei ollut ajavaa sorttia mutta silti se vain kerrankin suussan linnunpojan toi näytille. Myöskin lapsista pitävä touhottajakoira saattaa mennä puhuttelemaan naapuriveneen väenkin saaden paniikkia ja hämmennystä aikaan. Koiramme kuoli vanhuuteen ja samalla päätimme että jatkamme purjehtimista ilman koiraa. Nyt muutaman kesän jälkeen ei oikein vieläkään tajua sitä että miten helvetin paljon helpompaa, mukavampaa ja siistimpää veneily on ilman koiraa. Kuitenkin sitä tuhisevaa karvakasaa kaipaa ajoittain kovastikin.

Noin yleisesti hyvä laivakoira:
- On kohtuullisen kokoinen
- Ui mielellään
- On lyhytkarvainen
- Ei omaa allergioita tai erityisruokavalioita tai lääkkeitä
- On rauhallinen, rohkea ja ystävällinen ihmisiä ja eläimiä kohtaan
- Ei ole ajava koira
- Tärkeintä on että Sinä ja perheesi pitää siitä ja haluaa sen mukaan