miten voin

kieltäytyä kummiudesta eikä missään nimessä kannata suostua vain miellyttääkseen toista tai ollakseen varma ystävyyden jatkumisesta.

Jos sanot suoraan, ettet pidä lapsista, saattaa vanhempi loukkaantua, vaikka se inho ei suoranaisesti koskekkaan vain hänen lastaan. Meillä vanhemmilla on nääs taipumus ottaa kaikki hyvin henkilökohtaisesti, mitä lapsistamme sanotaan. Ja kaikkeen tietenkin reagoidaan tunteella, ei järjellä.

Entä jos sanoisit ettet usko kummiuteen yleensäkään. Sano vain suoraan, ettet halua kenenkään lapsen kummiksi, koska mielestäsi se on katoavaa perinnettä tms. Tuosta ei kukaan voi ottaa nokkiinsa eikä ketään voi pakottaa toimimaan vastoin omaa arvomaailmaansa. Mielestäni tälläisessa tilanteessa valkoiset valheet ovat sallittuja.Näin ollen et joudu kasvojasi säästääksesi eromaan kirkosta ja menetä kirkkohäitä.

Toinen vaihtoehto on tietenkin kieltäytyä kummiudesta siitä syystä, ettet pysty hoitamaan "tehtävää" kunnolla. Vetoa etäisyyteen, tietämättömyyteesi lapsista jne. Siinä vaiheessa sinua herkällä korvalla kuuntelevan pitäisi ymmärtää peruuttaa pois tilanteesta.

Meidän vanhempien todellakin pitäisi myös tajuta se, ettei nämä meidän ainutlaatuiset vauvat/lapset ole yhtä rakkaita ja tärkeitä kaikille läheisille. En minäkään ole mitenkään erityisen lapsirakas vaikka omaa lastani rakastankin yli kaiken. Osaa lapsista vain hädin tuskin siedän.

Entä jos tyynesti lupautuisit kummiksi?
Lapselle aivan varmasti pyydetään muitakin kummeja, jotka toivottavasti asennoituvat lapsiin positiivisemmin.
Näin ei välit mene mikäli kuitenkin haluat varmistaa lapsen vanhempien kanssa ystävyyden jatkuvan.
Tulevaisuudessa voit vedota pitkkään välimatkaanne miksis et ole paljon lapsen kanssa tekemisissä, sillä varmasti aikuisena ihmisenä kykenet hillitsemään itsesi sen pari kertaa vuodessa kun on pakkovierailulla käytävä merkkipäivinä.
Itselläni on 4 kummilasta joiden kanssa olosta nautin suunnattomasti ja uskon että kaltaisiani on useampia, joten jos laspella on monta kummia, niin ei se katastrofi ole jos yksi niistä ei ole alvariinsa lapsen arjessa mukana.
Toki tämä vaihtoehto sotii moraalia ja kummeuden perimmäisiä kysymyksiä vastaan, mutta kuten kultaisen käytöksen kirjassa sanotaan, niin ei ole asiallista kieltäytyä kummeudesta muulla syyllä kuin sillä että kummilapsia on entuudestaan jo monta.