Vihaan elämää

Kenenkä juttusilla käyt mielenterveystoimistossa,itse joskus kun olin masentunut niin kävin juttelemassa psykologin kanssa kerran viikossa niin siitä oli apua mutta sitten keskustelut siirtyi sairaanhoitajan kanssa niin ero on kuin yöllä ja päivällä,en väheksy sairaanhoitajan työtä mutta psylogilla on enemmän terapeuttinen asenne mistä on hyötyä.

Jos teillä ei ole mitään menetettävää kuten perhettä, töytä tai suhteita johonkin henkilöön niin vetäkää jokin päivä vapaalle. Laittakaa itsellenne jotkut rennot vaatteet kammatkaa hiuksenne hyvin (tai no muodikkaasti) ja menkää johonkin baariin. Ottakaa pari drinkkiä ja puhukaa täysin tuntemattomille ihmisille. Tanssikaa vaikkette osaisi tanssia. On hyvä joskus vaihtaa vapaalle ja olla ajattelematta seurauksia.

Sinua rakastetaan sinusta välitetään vaikka tällä hetkellä et jaksa tälläistä "lässytystä"kuunella .Kirjoittelen kokemuksen rintaäänellä sillä olen kokenut ja maistanut masennuksenlähteestä ja tiedän se vesi on sellaista joka saa kaiken näyttämään synkältä.

Usko rakas ystävä että tulee päivä jolloin kiität näistäkin kokemuksista sillä hyvinä päivinä ymmärrät miksi räsymatossa on tummat raidat ,aivan oikein ....juuri siksi että näkisit kirkkaat värit selkeämmin.

"särkyneelle on puhuttava hiljaa ,sanoin jotka eivät lyö" yhdessä laulussa on tälläiset sanat ,eikö olekkin totta että monet sanat heikkona hetkinä tuntuvat kovilta ja kokee että sanoja piiskaa yhä enemmän .

Emme ole mitään koneita ,väsähdämme jokainen ,Toiset ovat vahvempia eivätkä tarvi "remonttia" vaan hetken levähdettyään ja tankattuaan jaksavat porskutella eteenpäin.
Ajatteleppas autojakin tiellä ,eikö nekin usein tarvitse huoltoa ,eikö ihminen sitten?

Lepää rauhassa ja mieti elämän tarkoitusta ?Eikös nyt Jouluna kaikunut että sinullekkin on syntynyt vapahtaja .Itse olen löytänyt elämäni tarkoituksen kun ymmärsin Jeesuksen sanat "MINÄ OLEN TIE TOTUUS JA ELÄMÄ"

Muistan rukouksin sinua

olen aloittajan kanssa samaa mieltä.. mullakin on sellaisia päiviä useasti että vihaan elämää päivä päivältä enemmän... mä en oikein nauti mistään ku ei oo töitä eikä oikein muutakaan.. mulla on lääkitys ihan ok ja mielenterveystoimistossa on mun mielestä hyvä käydä, koska olen itse huomannut että siitä on apua.... mutta jaksamisia kaikille ja kaikesta huolimatta onnellista uutta vuotta!

Ota itseäsi niskasta kiinni, alat vaikka urheileen tai hommaat jonku kivan harrastuksen missä tapaat uusia ihmisiä, kummasti alkaa piristämään pelkkä ajatuskin, ajattele asiat positiivisesti se on avain uuteen huomiseen!.

usko minua, kokemusta piisaa ja lääke toimii 100%.

? "VIHAN HEDELMÄT" ? > viha, ahdistus, masennus, unettomuus, eristäytyminen, ihmis arka, puhumaton(ei saa sanaa suusta, eikä mistään).

Lupaus ITSELLE > Haen apua, niin kauvan että olen taas terve? > vertaistuki, psykoloki, KUNTOUTUSKURSSIT YM, KAUTTA

masenukselle,ahdistukselle,paniikkihäiriöille voikin löytyä piilevä syy kuten kilpirauhasen vajaatoiminta,myös lisämunuaisten vajaatoiminta(myös liikatoiminnat)voivat tehdä käsittämättömiä psyykkisiä vaivoja joita ei tajuta edes mielenterveystoimistossa saati mielisairaalassa tutkia vaikka siellä makaisi kuinka kauan parantumatta.se on itse tajuttava oireittensa perusteella netistä etsiä mitä sairastaa ja pyytää tutkimuksia!!!
minua pidettiin sairaana 10vuotta ennenkuin uskottiin että mielisairauteni olikin kilpirauhasen vajaatoiminta yhdisteettynä lisämunuaisten vajaatoimintaan!!!
ammattitaidotonta paskalääkäriväkeä suomessa paikasta toiseen kaikki ovat mukamas hulluja!!!
on myös muita elimellisiä sairauksia ja vitamiinien vakavia puutostiloja b-12vitm.joka tekee hulluuden oireita.näitä ei koskaan tutkita ellei itse pyydä ja jankuta punaiseksi asti..

Elämä on. Vittumainen persereikä.

Mä olen elämääni väsynyt yh äiti.
Lapsia on 4,joista 1 jo aikuinen ja itsekin äiti.
Mä en vaan jaksa, olen jotenki sekasin.
Käyn kyll mt toimistossa juttelemassa.
En tiedä. mitä tässä tekis.

Päivä kerrallaan.

Toivoa Sinulle Masisäiti! Toivottavasti olet vielä hengissä!

mullakin on paha olla. tosi paha olla. kaikki alko noin 6 vuotta sitten, ja tää vaan jatkuu. ei lopu. kaikki sanoo et: kyllä se vielä siitä. mut en kyllä jaksa enää uskoa tota. se olo ei lähde pois vaikka tekis mitä! toisille auttaa hoidot ja lääkkeet, terapiat yms. mä oon käynyt ne kaikki läpi ja mikään ei auta, ja kyse ei ole siitä ettenkö haluais "parantua" masennkuksesta, koska mä haluan, haluun sitä enemmän ku mitään. kaikista hassuinta tässä on se, ettei mulla ole "syytä" tähän. mulla on kaikki hyvin. koti ja perhe yms. mä vaan vihaan mun elämää ja mä vihaan itteäni.

Minä en puhu aloittajalle Jumalasta mutta puhun Jumalalle sinusta. Kyllä sinunkin elämässä on tarkoitus, et ole turhaan täällä. Elämääsi voi tulla vielä juju ja iloa!

Miksi meidän pitäisi sinua auttaa? Sanot itse, ettet jaksa käydä "mielenterveystoimistossa", jolla tarkoitat varmaankin valtion terveydenhuoltoa. Voisit miettiä syitä tälle. Miksi et ole valmis hakemaan apua sieltä?

Autan vielä sen verran että jos valtiollinen "sielunhoito" tympii niin käy juttelemassa pastorille, seurakunnalle. Heilläkin on keinoja auttaa näissä asioissa. :) Kaikkea hyvää

Jumalasuhteessa on se ulottuvuus, että vihatessa elämää elämä on Jumala. Sitä vihatessa sille puhuu, ehkä sen voi kokea myös puhuvan sitten itselle jotenkin.

Vihaan itsekin elämää, usein ja koko ajan.

Ylistykset kaikille elämän vihaajille! ;)

Huoran perseestä olen syntynyt tänne vain henkisesti kärsimään

Onko mielenterveysongelmille muuta parannuskeinoa kuin niiden illusorisen rakenteen ymmärtäminen? Voiko mielen ongelmia parantaa lopullisessa mielessä? Sairauksista voidaan toki saada tietoa ja ymmärrystä mutta olemme silti hermoston ja aivojen haavoittuvuuteen sidottuja.

Mielenterveyden häiriöiden oireita voidaan tietysti lieventää myös lääkkeillä joilla manipuloidaan aivojen välittäjäaineita.

Ihminen käsittää maailman sanojen kautta. Annamme hermosolujen impulsseille sanallisia merkityksiä.

Aivot muokkaavat kehossa koetut aistikokemukset sanoiksi

Omia tuntemuksiaan ja ajatuksiaan voi tarkkailla kolmannesta persoonasta jolloinka niihin saa objektiivisen ikäänkuin ulkopuilisen henkilön näkökulman mikä voi auttaa näkemään sisäisen kokemuksen jatkuvasti muuttuvan hologrammimaisen rakenteen

Ite oon alannu vihaan itteeni kun mua syytetään joka asiasta ja mua ei ikinä uskota. Oon alkanu miettimään että mitä jos vika ei oo muissa vaan mussa. Mulla olis kyl iso halu auttaa mut en voi. Sori.

Ite vihannut elämääni lähes aina. Viimeset 13 vuotta on ollut käytännössä pelkkää paskaa. En ole onnistunut oikein missään kunnolla ja mulla on aivan uskomattoman huono tuuri ollut aina. Oon kohta 30 ja mun nuoruus on mennyt kokonaan hukkaan. Oon varsinkin nykyään itseni kanssa ihan helvetin yksin. Oon muuttanut uuteen paikkakuntaan ja mulla ei ole täällä ketään. Parisuhde, joku enkeli pelastais mut, mutta koen että mua ei kukaan huoli. En pysty itse tutustumaan ihmisiin vaikka haluaisin, koska mulla eiole mitään itsevarmuutta.. Oon menossa kohti totaalista tuhoa, ja toivo häviää päivä päivältä.

Olen alkanut eristäytyä ystävistä ja nyt tuntuu että kukaan ei tunne mua ... AAAARGH!

Taas jotkut vajukit ränkkäs vessan oven kahvaa.

Nukutko tarpeeksi

Lääkäriin ja vaihda lääkitystä ..melatoniini nukkumaan