Mites pitkään täällä on muut yrittäneet vauvaa?
Meillä puoli vuotta yritystä takana.
Tänään mieli ihan maassa kun oli tunne että nyt olisi tärpännyt mutta ei sitten ollutkaan :(
Kaikki mainostaa kuinka nopeasti on tärpännyt, mutta ei kukaan kerro pitkästä yrityksestä. Vain lähi perhe tietää että yritetään vauvaa, muille en halua kertoa kun tiedäne tten kestäisi ainaista kyselyä että joko joko?
huoh... ei ole yhtään juhla fiilistä iltaa varten. Kai se vaan on pakko jostain kaivaa hymy kasvoille.
Ei oikein uskalla viinasta ottaa kun rupee kuitenkin itkettää vielä enemmän, toisaalta jos ei ota niin sitten taas kysellään että oletko raskaana, mitä en halua tänään kuulla.
Meillä puoli vuotta yritystä takana.
Tänään mieli ihan maassa kun oli tunne että nyt olisi tärpännyt mutta ei sitten ollutkaan :(
Kaikki mainostaa kuinka nopeasti on tärpännyt, mutta ei kukaan kerro pitkästä yrityksestä. Vain lähi perhe tietää että yritetään vauvaa, muille en halua kertoa kun tiedäne tten kestäisi ainaista kyselyä että joko joko?
huoh... ei ole yhtään juhla fiilistä iltaa varten. Kai se vaan on pakko jostain kaivaa hymy kasvoille.
Ei oikein uskalla viinasta ottaa kun rupee kuitenkin itkettää vielä enemmän, toisaalta jos ei ota niin sitten taas kysellään että oletko raskaana, mitä en halua tänään kuulla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Me ollaan yritetty vauvaa nyt 8kk, tuloksetta.
Minun ystäväpiirissäni useammalla yritystä on ollut takana muutamaa poikkeusta lukuunottamatta pidemmän aikaa, lähes vuoden verran. Toista yrittäessään tosin raskautuminen on käynyt miltei heti!
Pettymyksiä toisensa perään, ja joka kierron jälkeen pettymys on suurempi kuin aikaisemmin.
Minä en missään vaiheessa ajatellut että raskautuisin heti, mutta kyllä odottavan aika on pitkä. Kun vain edes tietäisi että se vielä "tärppää", niin voisi olla levollisemmin mielin, mutta...
Meidän yrityksestä ei tiedä kuin lähin ystäväni ja hän onkin suuren suuri henkireikä minulle, koska hän on aikanaan paininut samojen asioiden kanssa ja tietää kyllä miltä nämä epätoivon hetket tuntuvat!
Vanhemmat vihjailevat ja isoon ääneen voivottelevat että mahtavatko lapsenlapsia koskaan saada, ja se on kyllä tässä tilanteessa välillä aika raskasta kun en halua yrityksestä kertoa, vaikka hyväähän he varmasti vaan haluavat!
Toivon teille kovasti Onnea ja iloa Uudelle Vuodelle, uskoaan ei saa menettää!
Ehkä meistä jo ensi vuonna tulee äitejä? :)
Meillä on nyt menossa 5 yritys kerta. Onhan tää odottaminen kamalaa. Nyt käytössä ovistikut mutta ens kierrossa en niitä käytä, koska ne aiheuttaa vaan stressiä.
Plussia kaikille :)
jo 9 kuukautta yritystä! :(
Minusta tuntuu, että suurin osa kavereista on tullut miltei heti raskaaksi ja sen vuoksi tunteekin itsensä jotenkin epäonnistuneeksi.
Tuntuu, että kaverit on jo alkaneet varoa, mitä juttelevat mun seurassa ja se loukkaa. Tulee sellainen olo, että muutkin alkaa ajatella niin, ettei meille ehkä tule ollenkaan vauvaa, eikä mun läsnäollessa uskalleta puhua ollenkaan vauva-asioita. Itse on kuitenkin tähän asti yrittänyt pitää sen mielialan, että kyllä meillekin vielä joskus se onni suodaan, eikä mua sinänsä häiritse mitkää vauva-/raskausjutut, vaan kuuntelen niitä ihan mielenkiinnolla. Tietty raskautumisuutiset tuntuu raskailta, kun ne aina muistuttaa siitä omasta epäonnistumisesta.
Elämä pitää ottaa sellaisena kuin se annetaan ja pitää yrittää nauttia vapaudestaan ilman lapsia. Kuulee sitä niitäkin väsyneitä kommentteja näiltä perheellisiltä, eikä se vauva-arki todellakaan ole pelkkää juhlaa. Aina pitäisi olla tyytyväinen siihen, mitä elämässä tällä hetkellä on.
Mutta on tämä kipeä asia aina toisinaan, kun kaipuu äidiksi on niin kova. Voin vain kuvitella, mitä se on sitten, kun on vuosien yritys takana ja toivo alkaa oikeasti olemaan vähissä. Itsellä toivo on kuitenkin vielä korkealla, kun on alle vuosi vasta tehty lasta.
11 kuukautta ja 12 yrityskiertoa. Ja taas vaan uudestaan.
Ensi viikolla pitäis alata soittelemaan aikaa lapsettomuustutkimuksiin. Tuntuu niin turhauttavalta...
Yhdessä ollaan miehen kanssa oltu 8 vuotta, että eiköhän meidän oikea aika jo pian rupeaisi olemaan... :(
Meillä yritystä takana nyt 1v 6kk.
Yritys alkoi Kesäkuussa 2006, 7kk meni ensimmäiseen plussaan, mutta sain keskenmenon. 4kk meni toiseen plussaan, joka myös meni kesken, siitä 5kk, nyt plussa ja rv 6 1.
Toivottavasti ei tule kolmatta keskenmenoa!
Eli yritystä 1v 6kk, 2 keskenmenoa!
Elikkäs, missäpäin Suomea noin nopeasti aloitellaan lapsettomuustutkimuksia? Minä haluan heti sinne!!! Meilläkin lähes vuosi yritystä takana ja negatiivista näyttää koko ajan. Gynellä vaan Terolutteja sai, että kierto tasottuisi. Vaan eipä siltikään vissiin. Nyt kiertopäivä 39 ja vieläkään ei ole raskaudesta tai menkoista tietoakaan. Tänään kävin labran virtsasta otettavassa raskaustestissä ja on JÄLLEEN pohja pois toiveilta. Eikä tää ikä (lähes 30v) edesauta yhtään lapsettomuustutkimuksiin pääsemistä. Mitä nuorempi, niin sitä nopeammin pääsee kuulemma. ...Vaan onko meiän vika, jos piti odotella sen oikean puolison löytymistä vajaa 30-vuotiaaksi?! Tällaiko Suomen terveyspalvelut toimii ja auttavat lapsettomia pareja? ...Ei mun mielestä kovin loogista. Itkeä tihrustan täällä kurjaa kohtaloani...
Meillä tulee helmikuussa 2 vuotta täyteen.. Ja täytyy sanoa, että joka kuukausi ajattelee koko asiaa aina vähemmän ja vähemmän, ei jaksa enää miettiä että mitä jos.. Paljon helpompi vaan antaa mennä ja suunnitella sitä elämää vaikka sitten ilman lapsia, siihen on kuitenkin koko ajan pienessä mielessä varautunut. Alussa sitä suunnitteli tulevaisuutta siten että "jos olen sillon ja sillon raskaana niin sitten teen niin ja näin"..mutta pian huomattiin että se ei todellakaan kannata. Vaikka tää oli nyt tosi pessimistinen teksti, kyllä se pieni toivonkipinä vieläkin jossain elää ;)
meillä oli yritystä nykyisen mieheni kanssa n. 7kk kunnes tärppäsi. edellisessä suhteessa lasta yritettiin melkein kolme vuotta ja mitään ei tapahtunut, lääkärin mukaan minun oli sula mahdottomuus saada omia lapsia. eli sillon mitattiin lämpöjä ja tikutettiin ahkerasti sekä söin clomeja yms... mutta nyt sitten kun vielä suostuin yrittämään lasta niin päätin että nyt en stressaa, en laske tärppipäiviä enkä mittaile lämpöjä. ja kuinka ollakkaan tulin ihan luomuna raskaaksi ilman poppakonsteja. nyt on menossa rv 37 6...
takana kohta 1,5 vuotta tuloksetonta yritystä. Yhden keskenmenon sain yli vuosi sitten. Kuten joku tuossa jo aikaisemmin sanoikin, enää ei jaksa uhrata jokaista ajatusta vauva-asioille. Oikeastaan yritys käy koko ajan helpommaksi ja helpommaksi, kun tietää jo että kuukautiset aina alkaa. Eipähän tarvitse enää stressata niin paljon.
meillä tulee pian täyteen vuosi yrittämistä.
esikoinen sai alun nuuhkasemalla alushousuja;)
sitten toista yrittäessä sama, mutta sain jo rv6 keskenmenon(heinäkuu-06). sitten söinkin viime tammikuuhun asti pillereitä kunnes uskallauduimme taas yritykseen, syksyyn asti mä stressasin ja jännäsin ihan kamalasti, menkat oli joka kerta 1-2viikkoa myöhässä(vaikka yleensä säännölliset) ja aina vaa negaa.. tosi turhauttavaa ja raskasta. mutta nyt olen vähän rauhoittunu ja yritän vähän pudottaa painoa josko onnistuis paremmin(olen ylipainoinen). Automaattisesti kuitenkin alan hetkeä ennen kuukautisten alkamista miettiin asiaa enempi ja vähempi.. nyt ois kp 27.
Mutta Hyvää UuttaVuotta 2008 ja kauhesti plussa Onnea!!
Tosiaan melkeen pari vuotta meni ennen kuin tärppäsi: eilen tein positiivisen testin
on kai mieluummin tuolla lapsettomuuspalstalla.. ei hirveesti viitsi täällä lukee näitä kun porukka itkee niin katkerana kun ei tärppää heti ekana tai tokana kuukautena!!!
Ne alkuaikojen oireiden kyttäilyt ja muu turhan kuvittelu on jo jotenki niin mennyttä siinä vaiheessa kun yritystä on yli vuoden.
1,5 vuotta tosiaan tuloksetonta yritystä, joka loppu asumuseroon.
Tutkittiin (ei selitystä) mutta hoitoihin saakka ei keretty.
7kk välissä yksi kesken meno ja tää on 8kk menossa lauantaina pitäisi alkaa taas toivottavasti ei ala :)
Pikku kakkosta ootettu tässä tosiaan kohta vuosi. Luulin ensimmäisen lapsen jälkeen että helpommin tulis toinen, mutta eipä näytä tulevan..
Aikasemmin käyttäny ovistikkuja, mutta enää en niitä osta. mietin aivan liikaa koko "lapsentekoa" Yritän unohtaa vain kokonaan.. Olis aivan superihanaa saada tälle vuodelle vauva!!!
Nämä teidän viestit on saanu mut varmemmaksi siitä, että olen tehnyt "oikean" ratkaisun. Olen pohtinut vauva-asiaa pääni puhki ja miettinyt mieheni kanssa "sopivaa" ajankohtaa (ja todennut että sitä ei lopulta tunnu olevan). Vauva olisi ihana asia perheeseemme. Nyt jätin ehkäisyn pois ja raskautumiselle annamme mahdollisuuden kunhan tulee ensin ns. luomumenkat.
Olen miettiny just sitä, ettei se vauva välttämättä saa alkuaan pitkään aikaan vaikka mahdollisuss annettaisiinkin. Mulla kun on vielä kilpirauhasen vajaatoiminta, joka vaikeuttaa raskaaksituloa. Tiedä sitten kuinka kauan menee ensimmäisten menkkojenkaan tulemiseen..
Joten katsotaan tosiaan mitä vuosi tuo tullessaan, toivottavasti edes raskautuisin tämän vuoden aikana. Oon kuitenkin varautunut siihen, että raskaaksitulo ei käy helposti. Antaa elämän viedä...
Tsemppiä teille kaikille! Liityn toivottavasti pian teidän "yrittäjien" joukkoon.